Barilium — iguanodonttidinosaurusten suku: kuvaus ja laji B. dawsoni
Barilium — iguanodonttidinosaurien suku ja laji B. dawsoni: kuvaus, Lydekkerin luokitus, Dawsonin löytö ja fossiilien merkitys paleontologialle.
Barilium on iguanodonttidinosaurusten suku, jonka Richard Lydekker kuvasi ensimmäisen kerran Iguanodonin lajiksi (I. dawsoni) vuonna 1888, jolloin lajin nimi oli löytäjänsä Charles Dawsonin kunniaksi.
Yleiskuvaus
Barilium on pieni‑keskikokoinen iguanodontidi, joka eli mesoseenisena kasvinsyöjänä. Fossiiliaineiston perusteella se oli tukevarakroppainen dinosaurius, jolla oli iguanodontideille tyypilliset lehtimäiset hampaat ja vahvat eturaajat. Arvioitu pituus vaihtelee lähteissä, mutta yksilöt ovat olleet todennäköisesti usean metrin pituisia (arviolta noin 5–8 m).
Ulkomuoto ja tunnuspiirteet
- Vahva ruumis ja voimakkaat lihakset tukemaan sekä nelijalkaista että ajoittain kaksijalkaista liikuntaa.
- Lehtimäiset hampaat soveltuvat kasvimassan silppuamiseen ja pureskeluun.
- Rangan nikamissa voi näkyä erottuvia piirteitä, jotka erottavat sen muista saman aikakauden iguanodontideista (esim. poikkeamat nikamien muodoissa ja tukirakenteissa).
Löytö ja levinneisyys
Alkuperäiset fossiilit löydettiin Englannista, ja lajin ensimmäinen kuvaus julkaistiin vuonna 1888. Fossiilit sijoittuvat yleensä Ala‑kreetakauden kerrostumiin (Wealden‑tyyppisiin muodostumiin), mutta tarkat paikalliset tiedot voivat vaihdella löytöpaikkojen ja kokoelman mukaan.
Taksonomia ja nimeäminen
Alkuperäisessä kuvauksessa laji nimettiin Iguanodon dawsoni:ksi Richard Lydekkerin toimesta, ja lajin nimen alkulähteenä oli löytöön liittynyt Charles Dawson. Myöhemmin tutkijat ovat arvioineet lajin suhteita muihin iguanodontteihin, ja sen on katsottu erottuvan riittävästi oman sukunsa edustajaksi. Taksonomiset yksityiskohdat ovat tarkentuneet useissa myöhemmissä tutkimuksissa, ja tutkijat ovat käyttäneet sekä morfologista vertailua että laajempaa vertailua muiden samanaikaisten lajien kanssa.
Elintavat ja ekologia
Barilium oli kasvienmurskaaja, joka todennäköisesti laidunsi eri kasvillisuuden tasoilla käyttäen vahvoja etuhampaitaan ja lehtimäisiä poskihampaitaan. Kuten muutkin iguanodontidit, se kykeni liikkumaan sekä neljällä että ajoittain kahdella jalalla, mikä antoi joustavuutta ravinnonhankintaan ja liikkumiseen. Sosiaalisesta käyttäytymisestä ja lisääntymistavoista ei ole yksityiskohtaista tietoa, mutta yleisesti iguanodontteja on tulkittu eläneen joskus ryhmissä tai pienissä laumoissa.
Laji B. dawsoni
B. dawsoni on se laji, jonka Lydekker alkujaan kuvasi Iguanodon‑sukuisena. Lajinimi kunnioittaa löytöön liitettyä Charles Dawsonia. Myöhemmissä taksonomisissa tarkasteluissa lajin ominaisuuksia on verrattu muihin brittiläisiin iguanodontteihin, ja osa tutkijoista on pitänyt sitä erillisenä sukunimensä arvoisena taksonina.
Tutkimuksen tila ja lähteet
Bariliumia ja siihen liittyviä lajeja tutkitaan edelleen fossiiliaineiston ja vertailevan anatomian avulla. Uudet löydöt ja uudelleentulkinnat voivat selventää lajin tarkempaa asemaa iguanodonttien suvussa. Lisätietoa ja tarkempia taksonomisia perusteluja löytyy paleontologisesta kirjallisuudesta ja erikoistutkimuksista.
Huom. Tässä artikkelissa on pyritty esittelemään laji ja sen historia selkeästi ja yleistajuisesti; yksityiskohtaiset taksonomiset väitteet kannattaa varmistaa alkuperäisistä tieteellisistä lähteistä.
Etsiä