Brava, Kap Verde – pienin asuttu saari, historia ja elinkeinot
Brava on saari Kap Verdessä. Se kuuluu Sotavento-ryhmään. Se on Kap Verden saariston pienin asuttu saari.
Yli vuosisadan ajan sen tärkein elinkeino oli valaanpyynti. Nykyään se harjoittaa pääasiassa maataloutta.
Sijainti ja maantiede
Brava sijaitsee Kap Verden eteläisimmässä saariryhmässä, Sotavento-saarissa. Saari on pieni ja vuoristoinen, ja sen monet laaksot ja rinteet tekevät maisemasta rehevän verrattuna moniin muihin saariryhmän karuihin saariin. Pinta-ala on noin 60–65 km², ja rannikko on jyrkkä useassa kohtaa, mikä on vaikuttanut rannikkokylien sijaintiin ja yhteyksiin muihin saariin.
Historia lyhyesti
Bravan asutus alkoi eurooppalaisten löytöretkien jälkeen; saaren kehitys liittyi pitkään merenkulkuun ja valaanpyyntiin. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella valaanpyynti toi saarelle tuloja ja kontakteja muihin maailmankolkkiin. Myöhemmin valaanpyynnin merkitys väheni, ja elinkeinojen painopiste siirtyi maanviljelyyn ja kalastukseen.
Väestö ja kulttuuri
Bravalla asuu muutamia tuhansia ihmisiä, ja suurin asutus keskittyy saaren pääkaupunkiin Nova Sintraan sekä pienempiin kyliin. Saarella on eläväinen paikallinen kulttuuri, jossa näkyvät kapverdeniläiset musiikkiperinteet, kuten morna ja coladeira. Brava on antanut Kap Verden kulttuurille tunnettuja runoilijoita ja laulajia; esimerkiksi runoilija Eugénio Tavares on kotoisin Bravalta ja hänellä on suuri vaikutus saaren kulttuuriperintöön.
Elinkeinot ja talous
Nykyisin Bravan tärkeimpiä elinkeinoja ovat pienimuotoinen maatalous, kotitarveviljely sekä hedelmien ja vihannesten tuotanto. Kaffeen viljelyä on harjoitettu paikoin, ja saaren suotuisat mikroilmastot mahdollistavat monipuolisen kasvillisuuden. Kalastus on tärkeää paikalliselle toimeentulolle, ja monet perheet yhdistävät maataloutta ja kalastusta. Lisäksi remittanssit ja yhteydet diasporaan ulkomailla tukevat taloutta.
Luonto ja ilmasto
Brava on tunnettu vihreämmästä profiilistaan verrattuna moniin muihin Kap Verden saarista; saarella esiintyy rehevämpiä laaksoja ja kukkivia puutarhoja, minkä vuoksi sitä kutsutaan joskus "kukissa saareksi". Ilmasto on trooppinen, mutta saaren korkeuserot ja paikalliset tuulet luovat suotuisia olosuhteita sadannolle tietyillä alueilla.
Liikenneyhteydet ja matkailu
Saarelle on yhteyksiä meriteitse lähisaarilta, mutta sää- ja merenkäintilanteet voivat vaikuttaa liikenteeseen. Matkailu on pienimuotoista ja luontopainotteista: kävijät tulevat yleensä vaeltamaan, bongaamaan lintuja, tutustumaan perinteiseen kyläelämään ja nauttimaan rauhallisesta ilmapiiristä. Nova Sintran varustetut puutarhat, kapeat kujat ja perinteinen arkkitehtuuri ovat monien kävijöiden kiinnostuksen kohteita.
Bravan pienikokoisuus, omaleimainen historia ja elinvoimainen paikalliskulttuuri tekevät siitä kiinnostavan kohteen niille, jotka etsivät rauhallisempaa ja autenttisempaa kokemusta Kap Verden saaristossa.
Historia
Portugalilainen tutkimusmatkailija Diogo Afonso löysi Bravan vuonna 1462. Noin vuonna 1620 Bravan väestö alkoi kasvaa Madeiralta ja Azoreilta saapuneiden uudisasukkaiden myötä.
Maantiede
Monte Fontainhas on saaren korkein kohta 976 metrin korkeudessa.
Kunta
Hallinnollisesti Bravan saari kuuluu yhteen kuntaan. Seurakuntia on 2: São João Baptista ja Nossa Senhora do Monte. Kunnan kotipaikka on Nova Sintran kaupunki.