Cabo Verde (Kap Verde) — saarivaltio Länsi-Afrikan edustalla
Cabo Verde (Kap Verde) — vulkaaniset Atlantin saaret lähellä Länsi-Afrikkaa: eksoottiset rannat, värikäs kulttuuri, vesilajit ja matkailuvinkit unohtumattomaan lomaan.
Kap Verde (/ˈvɜːrd(i)/ (
kuuntele)) tai Cabo Verde (/ˌkɑːboʊ ˈvɜːrdeɪ/ ( kuuntele), /ˌkæb-/) (portugal: Cabo Verde, lausutaan: [ˈkabu ˈveɾdɨ]), virallisesti Cabo Verden tasavalta, on saarivaltio Afrikassa. Se on saariryhmä Atlantin valtameressä, 570 kilometrin päässä Länsi-Afrikan rannikosta. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on hieman yli 4 000 km2 (1 500 sq mi). Ne ovat vulkaanista alkuperää.
Kap Verde on yksi Makaronesian saariryhmästä.
Maantiede
Kap Verden saaristo koostuu kymmenestä suuremmasta saaresta ja useista pienemmistä luodoista. Saaristo jaetaan kahteen pääryhmään: Barlavento (pohjoiset ja läntiset saaret) ja Sotavento (eteläiset ja itäiset saaret). Tärkeimpiä saaria ovat muun muassa:
- Santiago – suurin saari ja pääkaupunki Praia sijaitsee täällä.
- São Vicente – kulttuurikeskus Mindelon kaupungilla.
- Sal ja Boa Vista – tunnettuja matkailukohteita valkoisine rantoineen ja vesilajeille sopivine olosuhteineen.
- Fogo – aktiivinen tulivuori Pico do Fogo kohoaa noin 2 829 metriin.
- São Nicolau, Santo Antão, Maio ja Brava – kukin omine erikoisuuksineen ja paikallisine kulttuureineen.
Ilmasto on pääosin kuiva, trooppinen ja saarille tyypillinen. Sadekausi on epäsäännöllinen ja kuivuus sekä tulvat voivat vaihdella suuresti eri vuosina.
Historia
Saaret löydettiin ja valtauskottiin 1400-luvulla portugalilaisten tutkimusmatkailijoiden toimesta, ja ne olivat pitkään osa Portugalin merentakaisia siirtomaita. Ennen eurooppalaisten tuloa saaret olivat asumattomia. Kap Verde saavutti itsenäisyyden Portugalista vuonna 1975 ja siitä tuli sittemmin itsenäinen tasavalta.
Väestö, kieli ja uskonto
Väkiluku on noin puolen miljoonan luokkaa (noin 500–600 000 asukasta), ja saarilla on laaja diaspora erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Virallinen kieli on portugali, mutta arkikielessä ja monissa yhteisöissä puhutaan kapverdenkreetoa (kriolu), joka on eri muodoissaan yleisin jokapäiväinen kommunikoinnin kieli. Suurin osa väestöstä on kristittyjä; katolilaisuus on vallitseva suuntaus.
Politiikka ja hallinto
Kap Verde on tasavalta ja poliittisesti vakaa maa verrattuna moneen muuhun Länsi-Afrikan valtiolle. Hallintojärjestelmä on yksikkövaltio, jossa on parlamentaarisia ja presidentin valtaoikeuksia yhdistäviä piirteitä. Pääkaupunki on Praia, joka sijaitsee Santiago-saarella.
Talous
Talous perustuu pitkälti palveluihin, matkailuun, kalastukseen ja siirtolaistulon kautta tuleviin rahalähetyksiin. Maa tuo suuren osan elintarvikkeista ja polttoaineesta, mikä tekee siitä alttiin kansainvälisille hintavaihteluille. Viime vuosina investointeja on kohdistettu uusiutuviin energialähteisiin (tuuli- ja aurinkoenergia) sekä matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen. Kap Verden valuutta on kapverdiläinen eskudo (CVE).
Kulttuuri ja matkailu
Kap Verden musiikki ja kulttuuri ovat tunnettuja kauempanakin: morna-tyyli (jota esitti maailmankuulu laulaja Cesária Évora) on yksi tunnetuimmista musiikkiperinteista. Myös funaná, coladeira ja batuco ovat tärkeitä musiikkityylejä. Keittiössä korostuvat merenelävät sekä perinteinen ruoka catchupa, joka on maakärsä ja papu-pohjainen pata.
Matkailu on merkittävä tulonlähde, ja saaret houkuttelevat rantaelämästä, sukelluksesta, purjelautailusta sekä kulttuurifestivaaleista kiinnostuneita vierailijoita. Suurimmat kansainväliset lentokentät sijaitsevat Salilla ja Praiassa, ja myös Boa Vista palvelee yhä paremmin kansainvälistä liikennettä.
Luonto ja ympäristö
Kap Verdella on karuja ja jyrkkiä maisemia, tuliperäisiä vuoria, tyypillistä kuivaa kasvillisuutta sekä herkkiä rannikkoekosysteemejä. Saaret ovat tärkeitä myös merilajien, kuten merikilpikonnien, elinympäristöinä. Veden niukkuus, maaperän eroosio ja ilmastonmuutoksen vaikutukset (kuivuus ja äärisäät) ovat maan keskeisiä ympäristöhaasteita.
Kansainväliset suhteet ja jäsenyydet
Kap Verde on aktiivinen kansainvälisissä järjestöissä ja hakee yhteistyötä alueellisissa ja kieliyhteisöissä. Se on Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen ja kuuluu moniin alueellisiin ja kulttuurisiin yhteistyöfoorumeihin, esimerkiksi Portugalia puhuvien maiden yhteisöön (CPLP).
Käytännön tietoa
- Pääkaupunki: Praia (Santiago)
- Valuutta: kapverdiläinen eskudo (CVE)
- Kielet: portugali (virallinen), kapverdenkriolu (laajalti käytetty)
- Aika: yleensä UTC−1 (CVT)
Kap Verde on monipuolinen saarivaltio, jonka kulttuuri syntyy afrikkalaisen, eurooppalaisen ja merellisten vaikutteiden yhteisvaikutuksesta. Maa tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän luonnonmuotoja, musiikkia ja vieraanvaraisuutta, mutta kohtaa myös taloudellisia ja ympäristöllisiä haasteita, joita parhaillaan pyritään ratkaisemaan kehityshankkeiden ja kansainvälisen yhteistyön avulla.
Nimi
Portugalilainen tutkimusmatkailija Dinis Dias (tai Denis Fernadez) löysi vuonna 1445 Senegalin rannikolla sijaitsevan niemimaan, jonka hän nimesi Cap-Vertiksi (Dias nimesi sen Cabo Verdeksi, "verde" tarkoittaa portugaliksi "vihreää", mikä viittaa alueen kasvillisuuteen). Dias ei löytänyt Kap Verden saaria, vaan varsinaisen Kap Verden.
Tämä niemimaa on Afrikan mantereen läntisin kohta.
Historia
Ensimmäiset Kap Verdelle saapuneet eurooppalaiset olivat portugalilaiset Diogo Gomes ja Antonio da Noli vuonna 1460. Saaret olivat asumattomia, ja ensimmäinen asutus perustettiin vuonna 1462 Santiagon saarelle (pääsaari), joka oli jaettu kahteen "capitaniaan", Alcatrazesiin ja Ribeira Grandeen. Ensimmäinen epäonnistui, ja Ribeira Granden päätoimialana oli puuvillatilojen hyödyntäminen. Ribeira Grande toimi myös orjakauppa-asemana ja orjien kristillistämisasemana ennen heidän lähettämistään Uuteen maailmaan.
Kaupunki joutui kärsimään useista merirosvojen hyökkäyksistä, ja tästä syystä vuonna 1712 ranskalaisten hyökkäyksen jälkeen viranomaiset joutuivat siirtämään pääkaupungin Praiaan, jossa se on sijainnut tähän päivään asti. Kap Verde oli Portugalin siirtomaa vuoteen 1951 asti, jolloin Portugali muutti sen aseman merentakaiseksi maakunnaksi, ja vuonna 1961 Portugali antoi kaikille kapverdeläisille täyden kansalaisuuden.
Kap Verde on ollut riippumaton Portugalista 5. heinäkuuta 1975 lähtien. Itsenäisyystaistelua johti Afrikan puolue Guinean ja Kap Verden itsenäisyyden puolesta (PAIGC), jota johti Amilcar Cabral, molempien maiden, Kap Verden ja Guinea-Bissaun, kansallissankari.
Nossa Senhora do Rosário -kirkko, maailman vanhin siirtokuntakirkko, rakennettu 1495, Cidade Velha, Santiago, Kap Verde.
Maantiede
Kap Verden saaristo sijaitsee Atlantin valtameressä noin 570 km Länsi-Afrikan rannikolta Senegalin, Gambian ja Mauritanian lähellä, ja se kuuluu yhdessä Azorien, Madeiran, Savage-saarten ja Kanariansaarten kanssa Makaronesian ekologiseen alueeseen. Se sijaitsee leveyspiirien 14° pohjoista leveyttä ja 18° pohjoista leveyttä sekä pituuspiirien 22° läntistä pituutta ja 26° läntistä pituutta välissä.
Maa on saaristo, jonka kokonaispinta-ala on 4 033 km2 (1 557 sq mi). Se muodostuu kymmenestä saaresta (yhdeksän asuttua) ja useista hyvin pienistä saarista (saarekkeet), jotka on jaettu kahteen ryhmään vallitsevan tuulensuunnan mukaan:
- Pohjoisessa sijaitsevat Ilhas de Barlaventon saaret (Windwardsaaret), lännestä itään: Santa Luzian ja São Nicolaun välissä sijaitsevat saaret Branco ja Raso, Pássaros-saareke São Vicenten saarella Mindelon kaupunkia vastapäätä, sekä saaret Rabo de Junco Salin saaren rannikolla ja saaret Sal Rei ja Baluarte Boa Vistan saaren rannikolla.
- Etelässä Ilhas de Sotavento (Leewardsaaret), idästä länteen: Santa Marian saareke Praian kaupungin edustalla Santiagon saarella, saaret Grande, Rombo, Baixo, Cima, do Rei, Luís Carneiro ja Sapado, jotka sijaitsevat noin 8 kilometrin päässä Bravan saaresta, sekä Areian saareke saman saaren rannikolla.
Suurimmat saaret ovat kaakossa Santiago, jossa sijaitsee maan pääkaupunki ja suurin kaupunki Praia, ja Santo Antãon saari, joka sijaitsee aivan luoteessa. Praia on myös saariston tärkein asutuskeskus, ja sen jälkeen tulee São Vicenten saarella sijaitseva Mindelo.
| Cabo Verden suuremmat saaret | |||
| Nimi | Väestö | Pinta-ala ( | Korkein kohta (m) |
| 9,162 | 620 | Monte Estância (387) | |
| 5,995 | 67 | Monte Fontainhas (976) | |
| Fogo | 37,051 | 476 | Pico do Fogo (2,829) |
| 6,952 | 265 | Monte Penoso (436) | |
| Sal | 25,765 | 216 | Monte Vermelho (406) |
| Santa Luzia | 0 | 35 | Monte Grande (395) |
| 273,919 | 991 | Pico d'Antónia (1,394) | |
| 43,915 | 779 | Topo de Coroa (1,979) | |
| São Nicolau | 12,817 | 388 | Monte Gordo (1,340) |
| 76,107 | 227 | Monte Verde (774) | |
Äärimmäiset pisteet
- N Pohjoinen: Ponta do Sol, Santo Antãon saari 17°11′0″N 25°05′0″W / 17.18333°N 25.
- S etelään: Ponta Nhô Martinho, Bravan saari 14°49′0″N 24°42′0″W / 14.81667°N 24.
- E East: Ilhéu do Roque, Boa Vistan saari 16°05′0″N 22°40′0″W / 16.08333°N 22.
- W West: Ponta Chão de Morgado, Santo Antãon saari 17°03′0″N 25°21′0″W / 17.05000°N 25.
- H Korkein vuori: 14°57′0″N 24°20′0″W / 14.95000°N 24.
Ilmasto
Aurinko paistaa 350 päivää vuodessa, ja lämpötila vaihtelee 21 ja 29 °C:n välillä. Mereltä puhaltaa jatkuvasti tuulta (loiva tai kohtalainen tuuli), ja keskimääräinen ilmankosteus on suhteellisen alhainen, 40-60 prosenttia.
Kap Verden saarilla on vain kaksi vuodenaikaa: Tempo das Brisas ("tuulten aika") lokakuusta heinäkuun puoliväliin ja Tempo das chuvas ("sadekausi") elo-syyskuussa, jolloin voi esiintyä rankkoja trooppisia sateita. Viileimmät kuukaudet ovat tammi- ja helmikuu (keskilämpötila 21 °C), jolloin lämpötila voi laskea jopa 16 °C:een; lämpimin on syyskuu (jopa 36 °C), jolloin keskilämpötila on 27 °C.
Muuten Barlaventon saaret (Santo Antão, São Vicente, São Nicolao, Boa Vista, Sal, Santa Luzia, Branco ja Razo) ovat aina hieman viileämpiä kuin Sotaventon saaret (Maio, Santiago, Fogo ja Brava), joilla kesät voivat olla melko kuumia.
| Cabo Verden ilmastotiedot : Praia | |||||||||||||
| Kuukausi | Jan | Helmikuu | Mar | Apr | Toukokuu | Jun | Heinäkuu | Elokuu | Sep | Lokakuu | Marraskuu | Joulukuu | Vuosi |
| Keskimääräinen korkein lämpötila °C (°F) | 25 | 25 | 25 | 26 | 27 | 27 | 28 | 28 | 28 | 29 | 27 | 26 | 27 |
| Keskimääräinen alin lämpötila °C (°F) | 20 | 19 | 20 | 208 | 21 | 21 | 23 | 24 | 25 | 24 | 23 | 21 | 22 |
| Keskimääräinen sademäärä mm (tuumaa) | - | - | - | - | - | - | 10 | 90 | 20 | 40 | - | - | 210 |
| Lähde: [1] | |||||||||||||
Praian (Cabo Verde) ilmaston Köppenin ilmastoluokituksen alatyyppi on Bwh (trooppinen ja subtrooppinen aavikkoilmasto).
Villieläimet
Kap Verden eristyneisyys on johtanut siihen, että saarilla on useita endeemisiä lajeja, erityisesti lintuja ja matelijoita, joista monet ovat uhanalaisia ihmisen kehityksen vuoksi. Kotoperäisiä lintuja ovat muun muassa kiuru (Apus alexandri), Bourne-haikara (Ardea purpurea bournei), Raso-haikara (Alauda razae), kapverdeläinen naurulokki (Acrocephalus brevipennis) ja kapverdeläinen varpunen (Passer iagoensis). Saaret ovat myös tärkeä merilintujen pesimäalue, kuten Kap Verden lokkilintu. Matelijoihin kuuluu Kap Verden jättigecko (Tarentola gigas).
Luonnolliset suolan haihdutusaltaat Pedra de Lumessa Salin saarella.
Pico do Fogon huippu, Kap Verden saariston korkein huippu, joka sijaitsee Fogon saarella.
Calhaun ranta, taustalla Monte Verde, São Vicenten saarella.
Hallinnolliset alueet
Kap Verde on jaettu 22 kuntaan (concelhos) ja 32 seurakuntaan (freguesias).
- - Tarrafal
- - São Miguel
- - São Salvador do Mundo
- - Santa Cruz
- - São Domingos
- - Praia
- - Ribeira Grande de Santiago
- - São Lourenço dos Órgãos
- - Santa Catarina
- - Brava
- - São Filipe
- - Santa Catarina do Fogo
- - Mosteiros
- - Maio
- - Boa Vista
- - Sal
- - Ribeira Brava
- - Tarrafal de São Nicolau
- - São Vicente
- - Porto Novo
- - Ribeira Grande
- - Paúl
Cabo Verden kunnat.
Politiikka
Kap Verde on edustuksellinen parlamentaarinen tasavalta. Vuonna 1980 hyväksytty ja vuosina 1992, 1995 ja 1999 tarkistettu perustuslaki määrittelee hallituksen perusperiaatteet. Presidentti on valtion päämies, joka valitaan viiden vuoden toimikaudeksi; pääministeri on hallituksen päämies. Kansalliskokous nimittää pääministerin, ja presidentti nimittää hänet.
Purjelaivakokoelma Porto Grandessa, Mindelossa São Vicenten saarella: matkailu on kasvava tulonlähde saarilla.
Talous
Kap Verden taloudelliset resurssit ovat suurelta osin riippuvaisia maataloudesta ja kalastuksesta. Maatalous kärsii usein kuivuuden vaikutuksista. Tärkeimmät viljelykasvit ovat kahvi, banaanit, sokeriruoko, trooppiset hedelmät, maissi, pavut, bataatti ja maniokki. Teollisuus on kehittymässä, mutta se perustuu aguardenten (sokeriruo'osta valmistettu väkevä alkoholijuoma), vaatteiden ja jalkineiden, maalien ja lakkojen, matkailun, kalastuksen ja kalasäilykkeiden sekä suolan louhinnan tuotantoon. Tärkeimmät vientituotteet ovat banaani, kalasäilykkeet, pakastettu kala, hummerit, suola ja vaatteet. Kansallinen valuutta on Kap Verden escudo. Maastamuutosta saatavat rahalähetykset ovat toinen tärkeä resurssilähde Kap Verden valtiolle.
Demografiset tiedot
Kap Verden vuotuinen väestönkasvu ja kuolleisuus ovat alhaisia verrattuna muiden keskituloisten maiden keskimääräisiin lukuihin. Keskimääräinen elinajanodote on 66 vuotta miehillä ja 71 vuotta naisilla. Maan asukasluku on arviolta 500 000 asukasta. Lisäksi arviolta miljoona kapverdeläistä asuu ulkomailla, pääasiassa Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja Afrikassa. Kap Verden väestö on nuorta, ja sen keski-ikä on 23 vuotta.
Kap Verden väestötiedot, FAO:n tiedot, vuosi 2005 ; asukkaiden määrä tuhansina.
Kulttuuri
Kapverdeläinen kulttuuri on ainutlaatuinen sekoitus eurooppalaisia ja afrikkalaisia elementtejä. Maissi on Kap Verden peruselintarvike. Kansallis- tai perinneruoka on cachupa, joka on muhennos hominystä (kuivatuista maissinjyvistä), pavuista ja mahdollisesta lihasta tai vihanneksista. Muita yleisiä ruokia ovat riisi, pavut, kala, perunat ja maniokki. Perinteinen aamiainen on höyrytetty maissileipä, joka syödään hunajan ja maidon tai kahvin kanssa. Grogue eli sokeriruokoviina valmistetaan saarilla, ja se on suosittu juoma erityisesti miesten keskuudessa. Kapverdeläisessä musiikissa on portugalilaisia, karibialaisia ja afrikkalaisia vaikutteita. Suosittuja genrejä ovat morna, funaná, batuque, coladeira ja cola san jon.
Terveys
Kap Verden hallitus takaa yksityisten klinikoiden lisäksi julkisen terveydenhuoltojärjestelmän, johon kuuluu useita terveyskeskuksia ja kolme keskussairaalaa (Hospital Agostinho Neto, Praia, Hospital Baptista de Sousa, São Vicente, ja Hospital Regional de Santiago Norte, Assomada). Julkisen terveydenhuollon kustannuksia tukee valtio, mutta käyttäjien on maksettava maksu, joka vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon heillä on varaa siihen.
Koulutus
Itsenäistymisen jälkeen Kap Verden eri hallitukset investoivat valtavasti koulutukseen, ja lukutaidottomuus on vähentynyt huomattavasti. Nykyään lähes sata prosenttia kouluikäisistä lapsista käy koulua. Kuuden vuoden pituisen peruskoulun käyminen on pakollista ja maksutonta. Koulutuksen takaa julkisten koulujen verkosto, joka ulottuu esikoulusta yliopistoon. Kaikilla koulutusasteilla on myös useita yksityiskouluja.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Kap Verden virallinen nimi?
V: Kap Verden virallinen nimi on Cabo Verden tasavalta.
K: Missä Kap Verde sijaitsee?
V: Kap Verde on saarivaltio Afrikassa, joka sijaitsee 570 km Länsi-Afrikan rannikolta Atlantin valtamerellä.
K: Kuinka suuri Kap Verde on?
V: Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on hieman yli 4 000 km2 (1 500 sq mi).
K: Mihin ryhmään Kap Verde kuuluu?
V: Kap Verde kuuluu Makaronesian saariryhmään.
K: Miten saaret ovat muodostuneet?
V: Saaret ovat vulkaanista alkuperää.
K: Puhutaanko Kap Verdellä portugalia?
V: Kyllä, Kap Verdellä puhutaan portugalia.
Etsiä