Elgin (lausutaan /ˈɛlɡɪn/; skotlannin gaelin kieli: Eilginn) on vanha katedraalikaupunki ja kuninkaallinen linnakunta Morayssa Skotlannissa. Kaupunki sijaitsi ensin Lossie-joen eteläpuolella tulvatasangon yläpuolella olevalla korkeammalla maalla. Elgin mainitaan ensimmäisen kerran Morayn karttakirjassa (Cartulary of Moray) vuonna 1190.
Elokuussa 1040 Macbethin armeija voitti Duncan I:n Bothganowanissa (Pitgaveny) lähellä Elginiä. Daavid I teki Elginistä kuninkaallisen linnoituksen noin vuonna 1130 voitettuaan Óengus of Morayn. Daavidin valtakaudella linna rakennettiin nykyisen Lady Hillin huipulle. Englannin Edvard I vieraili kahdesti Elginissä. Ensimmäisellä vierailullaan vuonna 1296 hän oli vaikuttunut näkemästään. 1800-luvulla Elginin vanha keskiaikainen kaupunki pyyhkäistiin pois, ja kaupungin keskustaan lisättiin monia uusia rakennuksia.
Katedraali ja keskiaika
Elginin katedraali oli keskiajalla yksi Pohjois-Skotlannin merkittävimmistä kirkollisista rakennuksista. Katedraali rakennettiin pääosin 1200–1300-luvuilla ja sitä on perinteisesti kutsuttu nimellä "Lantern of the North" sen vaikuttavuuden vuoksi. Vuonna 1390 katedraali ja osa kaupunkia tuhoutuivat vakavasti, kun Alexander Stewart, niin kutsuttu Wolf of Badenoch, poltti kaupungin.
Katedraalin merkitys vähentyi 1500-luvun uskonnollisten mullistusten myötä, ja reformaation jälkeen rakennuksesta jäi laajoja raunioita. Nykyisin katedraalin rauniot ovat hyvin säilyneet ja muodostavat tärkeän kulttuuri- ja matkailukohteen; paikalla voi nähdä perustuksia, pylväitä ja muita arkkitehtonisia yksityiskohtia, jotka kertovat alueen kirkollisesta historiasta.
Linna, Lady Hill ja hallinnollinen asema
Lady Hillilla sijainnut linna kertoo Elginin sotilaallisesta ja hallinnollisesta roolista. Daavid I:n aikaan nostettu linnoitus toimi kuninkaallisena tukikohtana alueen hallinnolle. Nykyään linnasta on jäljellä pääasiassa maa- ja muinaisjäännöksiä sekä piirteitä, jotka osoittavat kaupungin strategisen sijainnin Lossie-joen varrella.
Elgin kehittyi myös merkittäväksi kauppapaikaksi ja markkinakaupungiksi. Keskiajalla se oli luonnollinen keskus ympäröivälle maatalousalueelle, ja myöhemmin kaupungin asemasta tuli tärkeä osa Morayn alueellista hallintoa.
Uusi aika: tuho ja jälleenrakennus
1800-luvulla Elginin keskusta koki laajamittaisen muutoksen: vanhoja rakennuksia purettiin ja tilalle nousi uutta arkkitehtuuria, mikä muutti kaupungin ilmettä selvästi. Samalla alettiin herättää kiinnostusta paikalliseen historiaan: katedraalin rauniot ja muut muinaisjäännökset saivat suojelua ja niitä alettiin tutkia sekä esittelemään yleisölle.
Nyky-Elgin
Nykyisin Elgin on Morayn hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Kaupunki palvelee lähiympäristön maataloutta ja teollisuutta sekä on tärkeä palveluiden, koulutuksen ja vapaa-ajan tarjonnan keskus. Elginissä on myös elävää tislausteollisuutta: alueella toimii mm. tunnettuja tislaamoja, jotka tuovat runsaasti työtä ja matkailua.
Matkailun kannalta Elginin tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat katedraalin rauniot, Lady Hillin muinaisjäännökset sekä paikalliset museot, jotka esittelevät Morayn arkeologiaa ja paikallishistoriaa. Lähikaupunkeihin ja rannikkoalueille — esimerkiksi Lossiemouthiin — on lyhyt matka, mikä lisää alueen vetovoimaa niin matkailijoille kuin paikallisillekin.
Perintö ja merkitys
Elginin pitkä historia, keskiaikaiset rauniot ja kuninkaallinen menneisyys tekevät siitä tärkeän paikan Skotlannin pohjoisosan kulttuuri- ja historiaperinnölle. Kaupunki on esimerkki siitä, miten historialliset tapahtumat — kuten taistelut, tulipalot ja uskonnolliset muutokset — jättävät pysyviä jälkiä kaupunkikuvaan ja kollektiiviseen muistiin.
