Skotlannin gaelin kieli
Skotlantia (Gàidhlig, lausutaan "Gah-lick") kutsutaan englanninkielessä usein vain skotlannin kieleksi.
Se on irlannin gaelin ja manxin gaelin sisarkieli; kaikki kolme ovat goidelilaisia kieliä ja kuuluvat kelttiläiseen kieliperheeseen. Se on sukua myös walesin kielelle, cornishin kielelle ja bretoninkielelle (nämä kolme ovat brittonisia tai brytonisia kieliä).
Historia
Aikaisemmin kieltä puhuttiin koko Skotlannissa lukuun ottamatta pohjoisia saaria (Orkney ja Shetland). Keskiajan loppupuolella Skotlannin kuninkaat alkoivat puhua englantia ja halveksivat skotlannin kieltä. Englannin ja Skotlannin liiton jälkeen kieltä väheksyttiin ja katsottiin alaspäin entistä enemmän, ja englanti otti vallan.
Skotlannin gaelin kieli tänään
Skotlannin gaelin kieli on nykyään lähinnä sitä gaelin kieltä, jota puhutaan Ulko-Hebrideillä ja Skyellä. Yleisesti ottaen läntisillä saarilla puhuttu gaelin kieli on niin samanlaista, että se voidaan luokitella yhdeksi suureksi murreryhmäksi, mutta alueellista vaihtelua on jonkin verran.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2001 tehty väestönlaskenta osoitti, että Skotlannissa 58 652 henkilöä (1,2 prosenttia yli kolmevuotiaista skotlantilaisista) puhui tuolloin jonkin verran gaelia. Ainoastaan Skotlannin läntisillä saarilla on enemmän ihmisiä, jotka osaavat kieltä kuin eivät osaa (61 prosenttia asukkaista täällä puhuu gaelia). Skotlannin paikka, jossa on eniten skotlannin gaelin kieltä puhuvia, on Barvas-niminen kylä Lewisin saarella. Siellä 74,7 prosenttia ihmisistä puhuu gaelin kieltä.
Skotlannissa lasten ei tarvitse oppia kieltä koulussa, vaikka siitä onkin tulossa yhä suositumpi oppiaine, koska gaelin kieli on tärkeä osa skotlantilaista kulttuuria.
Skotlannin gaelia käytetään myös ulkomailla. Arvioiden mukaan Kanadan Nova Scotiassa 1 000-2 000 ihmistä puhuu jonkin verran gaelia.
