Skotlannin gaeli (Gàidhlig) — goidelilainen kelttikieli
Skotlannin gaeli (Gàidhlig) — goidelilainen kelttikieli: historiaa, suhde irlantiin ja manxiin sekä kielivallankumous ja elvytys Skotlannissa.
Skotlantia (Gàidhlig, lausutaan "Gah-lick") kutsutaan englanninkielessä usein vain skotlannin kieleksi.
Se on irlannin gaelin ja manxin gaelin sisarkieli; kaikki kolme ovat goidelilaisia kieliä ja kuuluvat kelttiläiseen kieliperheeseen. Se on sukua myös walesin kielelle, cornishin kielelle ja bretoninkielelle (nämä kolme ovat brittonisia tai brytonisia kieliä).
Suomeksi kieltä kutsutaan yleisesti nimellä skotlannin gaeli (Gàidhlig). Se on Skotlannin alkuperäiskieli, jota on puhuttu etenkin läntisillä saari-alueilla (mm. Hebridit) ja pohjoisessa. Kielessä on säilynyt monia piirteitä, jotka erottavat sen irlannin ja manxin kielistä, mutta yhteydet goidelilaisiin kieliin näkyvät selvästi sanastossa, kieliopissa ja ääntämisessä.
Levinneisyys ja puhujamäärä
Skotlannin gaelia puhuu nykyään muutakymmentätuhansia ihmisiä. Viime vuosien väestönlaskentojen mukaan puhujia on useita kymmeniätuhansia, ja eniten puhujia on Hebridien länsiosissa (esim. Eilean Siar / Outer Hebrides), Skotlannin saarten ja pohjoisosan yhteisöissä. Gaelin puhujamäärät ovat historiallisesti laskeneet anglisoinnin ja muuttoliikkeen seurauksena, mutta alueellinen keskittyminen ja aktiivinen elvytys ovat pitäneet kielen elinvoimaisena tietyillä alueilla.
Historia lyhyesti
Skotlannin gaelin esimuodot levisivät nykyisen Skotlannin alueelle ensimmäisten vuosisatojen aikana jKr., kun goidelilaiset väestöt muuttivat tai pitivät yhteyksiä nykyisen Irlannin alueen kanssa. Keskiajalla gaeli oli laajalti käytetty puhuttu kieli länsi- ja pohjois-Skotlannissa. Kielen asema alkoi heikentyä erityisesti 1700–1800-luvuilla Englannin vaikutuksen, taloudellisten muutosten ja kielipolitiikan seurauksena. 1900-luvun loppupuolelta lähtien on ollut voimakkaita elvytyspyrkimyksiä, ja Gaeli sai virallista tukea ja näkyvyyttä 2000-luvulla.
Kirjoitusjärjestelmä ja ääntäminen
Skotlannin gaeli kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Ääntämisen merkitsemiseen käytetään muun muassa aksenttia ääneen liittyvien erojen osoittamiseen (esimerkiksi grave-merkintä à, è, ì, ò, ù). Kielen fonetiikkaan kuuluu erityisiä ilmiöitä kuten konsonanttien pehmennykset ja lenitointi (esim. b → bh), sekä ero leveiden ja kapeiden vokaalien välillä, mikä vaikuttaa konsonanttien ääntämiseen.
Kielioppi
Skotlannin gaelin kielioppi eroaa englannista muun muassa sanajärjestyksen, sijamuotojen puuttumisen ja genetiivin ilmaisuissa. Substantiiveilla ei ole artikkeleita samalla tavalla kuin monissa indoeurooppalaisissa kielissä; määräinen artikkeli liittyy usein sanan eteen taivutettuna. Myös prepositiot voivat yhdistyä pronomineihin muodostaen omia taivutusmuotojaan.
Nykytila ja elvytyspyrkimykset
Viime vuosikymmeninä Skotlannin hallinto, paikallisyhteisöt ja järjestöt kuten Bòrd na Gàidhlig ovat tukeneet kielen elvytystä. Toimenpiteisiin kuuluu gaelikielinen opetus (Gaelic-medium education), tv- ja radio-ohjelmat (esim. BBC Alba), kaksikielinen paikannäkyvyys ja kulttuurihankkeet. Tavoitteena on lisätä kielen käyttöä arjessa ja varmistaa tuleville sukupolville mahdollisuus oppia gaelia äidinkielenään.
Kulttuuri ja media
Gaelin kieli on tärkeä osa skotlantilaista kulttuuria: runoutta, musiikkia (erityisesti lauluperinteitä ja kansanmusiikkia), tarinankerrontaa ja paikallisia perinteitä. Nykyään on myös gaelinkielisiä radioasemia, lehtiä ja televisiotuotantoa, jotka tuovat kieltä näkyvämmin esiin kansallisessa mediakentässä.
Perusfraaseja
- Halò — Hei
- Feasgar math — Hyvää iltaa
- Tapadh leat — Kiitos (yksikössä)
- Tha mi gu math — Minulle kuuluu hyvää
- Slàinte — Kippis / Terveys
Skotlannin gaeli on elinvoimainen osa Skotlannin monikielisyyttä ja kulttuuriperintöä. Vaikka puhujamäärät ovat pienentyneet historian saatossa, aktiivinen työ koulutuksessa, mediassa ja yhteisöissä pyrkii turvaamaan kielen tulevaisuuden.
Historia
Aikaisemmin kieltä puhuttiin koko Skotlannissa lukuun ottamatta pohjoisia saaria (Orkney ja Shetland). Keskiajan loppupuolella Skotlannin kuninkaat alkoivat puhua englantia ja halveksivat skotlannin kieltä. Englannin ja Skotlannin liiton jälkeen kieltä väheksyttiin ja katsottiin alaspäin entistä enemmän, ja englanti otti vallan.
Skotlannin gaelin kieli tänään
Skotlannin gaelin kieli on nykyään lähinnä sitä gaelin kieltä, jota puhutaan Ulko-Hebrideillä ja Skyellä. Yleisesti ottaen läntisillä saarilla puhuttu gaelin kieli on niin samanlaista, että se voidaan luokitella yhdeksi suureksi murreryhmäksi, mutta alueellista vaihtelua on jonkin verran.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2001 tehty väestönlaskenta osoitti, että Skotlannissa 58 652 henkilöä (1,2 prosenttia yli kolmevuotiaista skotlantilaisista) puhui tuolloin jonkin verran gaelia. Ainoastaan Skotlannin läntisillä saarilla on enemmän ihmisiä, jotka osaavat kieltä kuin eivät osaa (61 prosenttia asukkaista täällä puhuu gaelia). Skotlannin paikka, jossa on eniten skotlannin gaelin kieltä puhuvia, on Barvas-niminen kylä Lewisin saarella. Siellä 74,7 prosenttia ihmisistä puhuu gaelin kieltä.
Skotlannissa lasten ei tarvitse oppia kieltä koulussa, vaikka siitä onkin tulossa yhä suositumpi oppiaine, koska gaelin kieli on tärkeä osa skotlantilaista kulttuuria.
Skotlannin gaelia käytetään myös ulkomailla. Arvioiden mukaan Kanadan Nova Scotiassa 1 000-2 000 ihmistä puhuu jonkin verran gaelia.
Etsiä