Keisari Kōrei — legendaarinen Japanin seitsemäs keisari: historia ja perintö
Keisari Kōrei — tutustu legendaariseen Japanin seitsemänteen keisariin: historiaan, perintöön, palatsitarinoihin ja myytteihin. Asiantunteva yhteenveto ja kronikat yhdellä sivulla.
Keisari Kōrei (孝霊天皇, Kōrei-tennō) oli Japanin seitsemäs keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan. Perinteiset kronikat, kuten Kojiki ja Nihon Shoki, listaavat hänet osaksi keisarillista sukuluetteloa, mutta historian tutkijat pitävät keisari Kōreitä yleisesti legendaarisena henkilönä. Myöhemmät sukupolvet antoivat hänelle nimen Kōrei-tennō postuumisti, ja hänen asemansa löytyi ennen kaikkea myyttisten ja genealogisten kertomusten kautta.
Tämän keisarin elämälle tai valtakaudelle ei voida määrittää varmoja päivämääriä. Varhaisimpien keisareiden perinteisesti hyväksytyt nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" vasta Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun, aikana. Tästä syystä Kōrein ajoitus ja monet henkilötiedot perustuvat myöhempiin kirjallisiin luetteloihin eikä itsenäiseen nykyaikaiseen aikakirja- tai arkeologiseen näyttöön.
Gukanshō kirjoittaa, että Kōrei hallitsi Ihoto-no-miyan palatsista Kurodassa, joka tulee tunnetuksi Yamaton maakuntana. Kronikat antavat myös sukupuunmuotoisen kuvauksen hänen sukulaisistaan: perinteisesti hänen isäkseen luetaan edeltäjäksi merkitty keisari Kōan ja jälkeensä mainitaan keisari Kōgen, mutta nämä yhteydet ovat osa legendaarista perinnettä eikä niitä voi varmistaa itsenäisillä todisteilla.
Historiallinen arvio ja lähteet
Kōrein henkilöllisyyttä ja valtakauden tapahtumia koskevat tiedot ovat peräisin pääosin muinaisista kronikoista, joista merkittävimmät ovat Kojiki, Nihon Shoki ja myöhemmät historiankirjoitukset kuten Gukanshō. Nämä teokset yhdistävät mytologiaa, suvunmuodostusta ja poliittista kertomusta, minkä vuoksi niiden sisältöä luetaan varoen. Moderni tutkimus pitää varhaisia keisareita suurimmaksi osaksi legendaarisina tai ainakin sellaisina, joiden tarkka historiallinen asema on epävarma.
Arkeologia ja varmuuden rajat
Arkeologiset löydöt Keski‑Jaapan alueelta osoittavat, että voimakkaita paikallisia hallintorakenteita ja hautamuistoja syntyi vähitellen rautakauden myöhäisvaiheilla ja varhaisella historiallisella ajalla. Kuitenkin yhteys tiettyihin varhaisen kronikan mainitsemiin henkilöihin, kuten Kōreihin, on yleensä heikko tai puuttuu. Keisarillinen kotitoimisto (Kunaichō) saattaa pitää yllä perinteisiä hautapaikkoja ja muistomerkkejä näille varhaisille hallitsijoille, mutta näiden paikkojen todentaminen tieteellisin keinoin on usein ongelmallista.
Perintö ja kulttuurinen merkitys
Vaikka Kōrein henkilökohtainen historiallinen todistaminen on epävarmaa, hän kuuluu tärkeään perinteiseen sukulinjaan, jota Japanin keisarillinen instituutio on käyttänyt sukulaisuuden ja jatkuvuuden korostamiseen. Varhaisten keisarien nimet ja tarinat ovat vaikuttaneet myöhäisiin historia‑kirjoihin, Shintō‑perinteisiin ja kansalliseen kertomukseen, ja niitä on käytetty yhtenä perusteena keisarillisen perinteen esittämiseen yhtenäisenä linjana antiikista nykyaikaan.
Keskustelua ja nykytutkimus
Tutkijat jatkavat lähteiden kriittistä tarkastelua, vertailevat kirjallisia kertomuksia arkeologisiin todisteisiin ja arvioivat, miten ja miksi myyttisiä sukuluetteloita on muokattu. Yleisellä tasolla Kōrei edustaa niitä varhaisia nimetettyjä hallitsijoita, joiden tarina auttaa ymmärtämään Japanin muinaisen identiteetin ja hallintoperinteen muodostumista, vaikka hänen yksityiskohtansa jäävät lähteiden valossa hämärän peittoon.
Perinteinen historia
Kōrei on lähes varmasti legenda. Kojikiin on kirjattu vain hänen nimensä ja sukututkimuksensa. Nihonshokissa Kōrei on kuudes "kahdeksasta dokumentoimattomasta monarkista" (欠史八代,, Kesshi-hachidai).
Kōrei oli keisari Kōanin vanhin poika. Jinnō Shōtōki kertoo, että hänen äitinsä oli Oshihime, joka oli Ametarashihiko-Kunio-shihito-no-mikoton tytär.
Jotkut tutkijat kyseenalaistavat yhdeksän ensimmäisen keisarin olemassaolon. Nämä kriitikot pitävät Kōrein lapsenlapsenlapsenlapsenpoikaa (keisari Sujin) varhaisimpana todella olemassa olleena.
Kōrein elämän tapahtumat
Se, että Kōreista ei ole tietoa, ei tarkoita, ettei tällaista henkilöä olisi koskaan ollut olemassa. Ennen 29. hallitsijan, keisari Kimmein, valtakautta on saatavilla hyvin vähän tutkimustietoa.
Kojikissa mainitaan, että Kōrein valtakaudella Kibin maakunta valloitettiin.
Hänen kuolemansa jälkeen
Tämän keisarin virallinen nimi hänen kuolemansa jälkeen (hänen postuumisti annettu nimensä) säännöllistettiin monta vuosisataa sen jälkeen, kun Kōrei oli elinaikanaan ollut Kōrei.
Hänen hautansa varsinaista paikkaa ei tiedetä. Keisarillisen kotitalousviraston mukaan tätä keisaria kunnioitetaan Narassa sijaitsevassa shintolaisessa muistopyhäkössä (misasagi).
Aiheeseen liittyvät sivut
- Japanin keisari
- Luettelo Japanin keisareista
- Japanin keisarillinen sukupuu
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli keisari Kōrei?
V: Keisari Kōrei oli Japanin seitsemäs keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan.
K: Pidetäänkö keisari Kōreita historiallisena hahmona?
V: Ei, historioitsijat pitävät keisari Kōreita legendaarisena henkilönä.
K: Annettiinko keisari Kōrei-tennōlle nimi Kōrei-tennō hänen elinaikanaan?
V: Ei, myöhemmät sukupolvet loivat nimen Kōrei-tennō keisari Kōreille postuumisti.
K: Voidaanko keisari Kōrei-tennin elämälle tai valtakaudelle määrittää tietty aikajana?
V: Ei, keisari Kōrein elämälle tai valtakaudelle ei voida määrittää tiettyä ajankohtaa.
K: Milloin vahvistettiin varhaisimpien keisarien perinteiset nimet ja järjestys?
V: Varhaisimpien keisareiden perinteiset nimet ja järjestys vahvistettiin "perinteisiksi" vasta Yamato-dynastian 50. hallitsijan, keisari Kammun, aikana.
K: Mistä käsin keisari Kōrei hallitsi?
V: Gukanshō-tietueiden mukaan keisari Kōrei hallitsi Ihoto-no-miyan palatsista Kurodasta, joka sijaitsee alueella, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Yamaton maakunta.
K: Tunnetaanko Yamaton maakunta vielä nykyäänkin samalla nimellä?
V: Kyllä, Yamaton maakunta tunnetaan edelleen samalla nimellä.
Etsiä