Tattari – määritelmä, ravinto, viljely ja käyttö

Tattari (Fagopyrum esculentum) on kasvi, jonka siemeniä käytetään viljana ja elintarvikkeena. Tattari ei ole varsinainen ruoho eikä viljakasvi samalla tavoin kuin jyväkasvit; se ei ole sukua vehnälle, koska vehnä kuuluu ruohoihin. Tattarista käytetään sekä kuorittuja jyviä että jauhoa, ja se tunnetaan laajalti gluteenittomana vaihtoehtona vehnälle.

Tattarin siemenet muistuttavat pienoiskokoa ja litteää, kolmikulmaista muotoa; niiden pinnalla voi olla tumma tai vaalea väri. Pyökkiä on joskus kutsuttu myös tattariksi, ja nimi tattari juontuu tästä samankaltaisuudesta.

Taksonomisesti tattari sijoittuu Polygonaceae-heimon kasvien joukkoon. Sen läheisempiä sukulaisia ovat muun muassa joidenkin heimon lajien edustajat kuten raparperille. Joissain yleisissä kuvauksissa mainitaan myös yhteyksiä muihin kasveihin, kuten kaislalle ja ohdakkeelle, mutta tarkempi taksonomia erottaa nämä eri kasviryhmiin.

Tattaria kutsutaan usein pseudoviljaksi, koska sen siemeniä käytetään ruoanlaitossa samalla tavalla kuin viljan siemeniä: niissä on runsaasti monimutkaisia hiilihydraatteja sekä proteiinia ja kuitua, mutta ne eivät kuulu varsinaisiin viljalajeihin.

Historian saatossa tattarin viljely väheni jyrkästi 1900-luvulla, kun typpilannoitteet ja muut modernit viljelymenetelmät otettiin laajasti käyttöön. Nämä toimet suosivat korkeatuottoisempia viljalajeja, minkä vuoksi tattarin merkitys väheni monilla alueilla.

Ravinto ja terveysvaikutukset

  • Tattari on ravintoarvoltaan tiivis: se sisältää hiilihydraatteja, proteiinia (usein 10–15 g / 100 g), kuitua ja pieniä määriä rasvaa. Energiasisältö on noin 330–350 kcal / 100 g kuivapainossa.
  • Se sisältää hyödyllisiä mineraaleja, erityisesti magnesiumia, mangaania, rautaa ja fosforia sekä B‑vitamiineja.
  • Tattari on luonnostaan gluteeniton, joten se sopii usein keliakiaa tai gluteeniyliherkkyyttä sairastaville (huomioi kuitenkin mahdollinen ristikontaminaatio jalostuksen aikana).
  • Sisältää flavonoideja kuten rutiinia, joka toimii antioksidanttina ja voi tukea verisuonten terveyttä.
  • Cave: tattari sisältää myös yhdisteitä kuten fagopyriniä ja oksalaatteja, jotka joissain tapauksissa voivat aiheuttaa yliherkkyyttä tai haittoja (esim. eläimillä fagopyriini voi aiheuttaa valoyliherkkyyttä). Raskauksasta tai vakavista munuaisongelmista kärsivien kannattaa kysyä lääkäriltä.

Viljely ja kasvatus

  • Ilmasto ja maa: tattari viihtyy viileässä lauhkeassa ilmastossa ja sietää karuja, heikosti ravittuja maita. Se kasvaa nopeasti ja kestää lyhyen kasvukauden.
  • Kylvö: tavallisesti kylvetään keväällä suoraan peltomaahan, kun maan lämpötila sallii itämisen. Siementiheys ja kylvösyvyys säädetään lajikkeen ja tarkoituksen mukaan.
  • Kasvuaika: lajikkeesta riippuen sato kypsyy yleensä noin 10–12 viikon kuluttua kylvöstä, joten tattari sopii usein viljelykierron lyhyeseen kasvukauteen.
  • Huolto: tattari ei yleensä vaadi runsaasti lannoitusta ja on hyvä peitekasvi ja vihantaa sänkeä tuottava kattokasvi. Se kukkii runsaasti ja houkuttelee pölyttäjiä.
  • Sairaudet ja tuholaiset: tattari on suht. vastustuskykyinen monille vehnän ongelmille, mutta paikalliset tuholaiset ja homeet voivat silti vaikuttaa satoon.
  • Sadonkorjuu: jyvät korjataan kun ne kypsyvät, jonka jälkeen ne kuoritaan (hyllystäminen/kuorinta) ennen käyttöä ruokajauheeksi tai kuorituiksi jyviksi.

Käyttötavat

  • Keitettävät jyvät (kuorittu tattari) käytetään puuroihin ja lisäkkeisiin (esim. itäeurooppalainen kasha).
  • Jauhettuna tattarijauhoa käytetään leivonnassa, lätyissä ja erityistuotteissa, usein gluteenittomissa seoksissa.
  • Japanissa tattarista tehdään soba‑nuudeleita (osittain tai kokonaan tattarijauhosta).
  • Tattaripellot ja -kasvit toimivat tehokkaina peitekasveina ja vihannespelloilla rikkakasvien tukahduttajina; kuoret (tattarinkuori) käytetään myös tyynyjen ja patjojen täytteenä.
  • Tattarista tehdään myös teeuutteita (esim. soba-cha) ja joissain kulttuureissa perinteisiä ruokia kuten pannukakkuja, blinereitä ja leipiä.

Säilytys ja jalostus

Kuivattu ja kuorittu tattari säilyy hyvin viileässä, kuivassa ja ilmatiiviissä astiassa. Jauhot kannattaa säilyttää jääkaapissa tai pakastimessa pilaantumisen hidastamiseksi. Teollinen jalostus sisältää kuorinnan, pavujen paistamisen/kuivaamisen ja jauhatuksen.

Yhteenveto

Tattari on monipuolinen, gluteeniton ja ravinteikas kasvisiemen, jonka käyttö ja merkitys vaihtelevat alueittain. Se tarjoaa terveellisen vaihtoehdon monille viljatuotteille, soveltuu sekä ruoanvalmistukseen että maanparannukseen, ja sen viljelyllä on pitkä historia, vaikka laajempi tuotanto väheni 1900‑luvulla teollisten lannoitteiden myötä.

Tattari kasvitZoom
Tattari kasvit

Tattarin jyvät (siemenet)Zoom
Tattarin jyvät (siemenet)

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitä on tattari?


V: Tattari on kasvi, jonka siemeniä voidaan käyttää viljana.

K: Onko tattari ruoholaji?


V: Ei, tattari ei ole varsinainen ruoho.

K: Miten tattari on sukua vehnälle?


V: Tattari ei ole sukua vehnälle, koska vehnä on todellinen ruoho ja tattari ei ole.

K: Mistä tattari on saanut nimensä?


V: Tattari on saanut nimensä siitä, että sen siemenet muistuttavat pieniä pyökinsiemeniä, ja pyökkiä kutsutaan myös tattariksi.

K: Mihin tattari on sukua?


V: Tattari on sukua puurolle, ohdakkeelle ja raparperille.

K: Miksi tattaria kutsutaan pseudoviljaksi?


V: Tattaria kutsutaan pseudoviljaksi, koska sen siemeniä käytetään ruoanlaitossa samalla tavalla kuin viljaa, koska niissä on monimutkaisia hiilihydraatteja.

K: Miksi tattarin viljely väheni 1900-luvulla?


V: Tattarin viljan viljely väheni jyrkästi 1900-luvulla, koska typpilannoitteiden käyttöönotto lisäsi muiden peruselintarvikkeiden tuottavuutta.

AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3