Karbeenit
Karbeeni on molekyyli, jossa on hiiliatomi, jolla on kaksi sidosta, ja kaksi muuta elektronia, jotka eivät muodosta sidoksia. Koska hiilen ympärillä on vain 6 elektronia, se on melko reaktiivinen. Yleinen kaava voidaan kirjoittaa muodossa R-(C:)-R'.
Karbeeni voi olla singletti tai tripletti. Ensimmäisessä tyypissä kaksi elektronia, jotka eivät muodosta sidoksia, ovat kuin yksinäinen pari. Ne pysyvät molemmat samassa orbitaalissa. Sen sijaan triplettikarbeenissa kaksi elektronia pysyy eri orbitaaleissa. Tässä tapauksessa niillä molemmilla on sama spin.
Karbeenit voivat tehdä monia reaktioita. Ne voivat olla sekä elektrofiilejä että nukleofiilejä. Ne tekevät mielellään additioreaktioita kaksoissidoksille. Niitä esiintyy myös keletrooppisissa reaktioissa.
Useimmat karbeenit ovat hyvin epävakaita. Jotkin niistä voivat kuitenkin säilyä pitkään. Kuuluisa esimerkki on Grubbsin katalyytti, jonka kehitti Robert Grubbs.
Karbeeni
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on karbeeni?
V: Karbeeni on molekyyli, jossa on hiiliatomi, jolla on kaksi sidosta ja kaksi muuta elektronia, jotka eivät muodosta mitään sidoksia.
K: Miksi karbeeni on reaktiivinen?
V: Karbeenin hiilellä on vain 6 elektronia ympärillään, mikä tekee siitä varsin reaktiivisen.
Kysymys: Mikä on karbeenin yleiskaava?
V: Karbeenin yleinen kaava voidaan kirjoittaa muodossa R-(C:)-R'.
K: Mitä kahta karbeenityyppiä on olemassa?
V: Karbeenin kaksi tyyppiä ovat singletti ja tripletti.
K: Mitä eroa on singletti ja tripletti-karbeenin välillä?
V: Singlettikarbeenissa kaksi elektronia, jotka eivät muodosta sidoksia, ovat kuin yksinäinen pari ja pysyvät samalla orbitaalilla. Triplettikarbeenissa kaksi elektronia pysyy eri orbitaaleissa ja niillä on sama spin.
Kysymys: Mitä reaktioita karbeenit voivat tehdä?
V: Karbeenit voivat tehdä monia reaktioita. Ne voivat olla sekä elektrofiilejä että nukleofiilejä, ja ne tekevät mielellään additioreaktioita kaksoissidoksille. Niitä esiintyy myös keletrooppisissa reaktioissa.
K: Ovatko karbeenit stabiileja?
V: Useimmat karbeenit ovat hyvin epävakaita, mutta jotkut voivat olla olemassa pitkään. Esimerkkinä tästä on Robert Grubbsin kehittämä Grubbsin katalyytti.
