Carmina Burana – keskiaikainen tekstikokoelma ja Orffin sävellys
Carmina Burana on nimitys 1100- ja 1200-luvuilla laaditulle tekstikokoelmalle, joka edustaa keskiajan maallista ja usein leikillistä kirjallisuutta. Kokoelmassa on yli 240 tekstiä, joista suurin osa on kirjoitettu latinaksi, osa keskisaksaksi. Tekstit edustavat erityisesti niin sanottuja goliardirunoja: opiskelijoiden, kerjäläismunkkien ja nuorten säädyn älymystön kirjoituksia, jotka usein kritisoivat kirkon ja säätyjen väärinkäytöksiä. Useimmat tekstit ovat luonteeltaan moraalisia tai satiirisia, mutta mukana on myös runoja keväästä ja rakkaudesta kertovista aiheista. Osa niistä on juomalauluja ja sopivat seuralauluiksi, osa taas liittyy Minnesang-traditioon. Joissakin teksteissä on kirjoitusmerkintöjä, jotka vihjaavat sävelmiin; joidenkin kohdalla alkuperäisiä melodioita voidaan rekonstruoida neumeihin perustuen.
Manuscriptin synty ja rakenne
Tekstit on kirjoitettu muistiin noin vuonna 1230, ja ne on koottu yhteen käsikirjoitukseksi. Kokoelman sisältö on monipuolinen: runoja ja lauluja, satiiria, paheiden ja hyveen kuvauksia, rakkautta ja juhlaa ylistäviä tekstejä sekä juomalauluja. Materiaali heijastaa keskiajan kaupunkilaista kulttuuria, opiskelijaelämää ja hengellisten ihanteiden rajoilla leikittelevää kielenkäyttöä. Tekstien kirjoittajat ovat pääosin nimetymättömiä; osa teksteistä saattaa olla kopioita aiemmista sävel- tai runoperinteistä.
Löytö ja julkaisu
Tämä tapahtui joko luostarissa Steiermarkissa tai Brixenin lähellä. Johann Christoph von Aretin löysi ne Benediktbeuernin luostarista vuonna 1803. Nykyään ne ovat Baijerin valtion kirjastossa Münchenissä. Siellä ne löytyvät nimellä Codex Buranus, allekirjoituksella clm 4660/4660a. Käsikirjoitus on arvokas lähde keskiaikaisesta maallisesta runoudesta ja antaa harvinaisen kuvan aikakauden elämästä, kielestä ja musiikillisista tavoista.
Johann Andreas Schmeller toimitti ne ja julkaisi ne nimellä Carmina Burana - Lieder aus Benediktbeuern, mikä teki kokoelmasta laajemman yleisön tietoisuuteen pääsevän lähteen ja mahdollisti tutkimuksen ja myöhemmän soveltamisen.
Carl Orffin sävellys
Carl Orff valitsi käsikirjoituksesta 24 runoa ja sovitti niistä konserttimaisen teoksen, jonka nimi on myös Carmina Burana. Hän sävelsi niille uuden musiikin, jossa korostuvat rytmi, suoraviivainen melodinen ilmaisu sekä voimakas kuoro- ja perkussiokäyttö. Orffin teos on suurimuotoinen orkesteri- ja kuoroteos, johon kuuluu myös solisteja (soprano, tenor, baritoni) ja usein lapsikuoro. Tunnetuin osa on teoksen avaus- ja lopetusosaksi sijoitettu pitkä ja dramaattinen kuorokappale O Fortuna, joka on sittemmin tullut laajasti tunnetuksi elokuvissa, televisiossa ja mainonnassa.
Teos esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1937 Frankfurt am Mainin oopperatalossa. Orff yhdisti myöhemmin tämän teoksen toisiin keskiaikaisten tekstien inspiroimiin teoksiinsa Catulli Carmina ja Trionfo di Afrodite, ja yhdessä ne muodostavat laajemman kokonaisuuden nimeltä Trionfi. Näistä kolmesta Carmina Burana on kuitenkin selvästi yleisön keskuudessa suosituin ja esitysten kannalta yleisimmin kuultu.
Merkitys ja perintö
- Kulttuurinen vaikutus: Carmina Burana on yksi 1900-luvun tunnetuimmista orkesterikuoroteoksista. Sen energinen rytmiikka ja helposti tarttuva materiaali ovat tehneet siitä ikonisen teoksen nykyaikaisessa populaarikulttuurissa.
- Tutkimuksen lähde: alkuperäinen Codex Buranus on tärkeä lähde keskiajan kieli-, musiikki- ja kulttuurihistorialle. Se antaa tietoa muun muassa goliardirunoudesta, opiskelijaelämästä ja maallisesta lauluperinteestä.
- Esityskäytäntö: Orffin teoksen yksinkertainen, rytmiin perustuva ilmaisu on inspiroinut myös musiikinopetusta ja rytmioppimateriaaleja (esim. Orff-pedaagogiikka), ja kappaleen osia käytetään usein konserttien avauksina ja suosittuina ohjelmistokappaleina.
Yhteenvetona Carmina Burana on sekä arvokas keskiaikainen tekstikokoelma että 1900-luvun merkittävä sävellysperintö: keskiajan runoutta ja iloista, joskus kärjekästä elämänmyönteisyyttä yhdistettynä moderniin, voimakkaaseen musiikilliseen ilmaisuun.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Carmina Burana?
A: Carmina Burana on kokoelma 1100- ja 1200-luvuilta peräisin olevia tekstejä, jotka sisältävät yli 240 latinaksi ja keskisaksaksi kirjoitettua tekstiä. Suurin osa teksteistä on luonteeltaan moraalisia tai satiirisia, ja joissakin on kevättä, rakkautta ja juomalauluja.
K: Mistä tekstit löydettiin?
V: Johann Christoph von Aretin löysi tekstit Benediktbeuernin luostarista vuonna 1803.
K: Missä ne ovat nyt?
V: Ne sijaitsevat nykyään Baijerin valtion kirjastossa Münchenissä nimellä clm 4660/4660a.
K: Kuka niitä on toimittanut?
V: Johann Andreas Schmeller toimitti ne ja julkaisi ne nimellä Carmina Burana - Lieder aus Benediktbeuern.
K: Kuka kirjoitti niihin musiikin?
V: Carl Orff kirjoitti musiikin 24:lle niistä nimellä Carmina Burana.
K: Milloin se esitettiin ensimmäisen kerran?
V: Se esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1937 Frankfurt am Mainin oopperatalossa.
K: Mitä muita teoksia Carl Orff teki tähän kokoelmaan liittyen?
V: Hän teki myös teokset Catulli Carmina ja Trionfo di Afrodite, jotka hän yhdisti yhdeksi teokseksi nimeltä Trionfi, jota esitetään paljon vähemmän kuin pelkkää Carmina Buranaa.
