Mikä on luostari? Luostarit — historia, elämä ja tehtävät

Tutustu luostarin historiaan, arkeen ja tehtäviin — munkkien ja nunnien elämä, hengellisyys, työ ja luostareiden vaikutus keskiajasta nykypäivään.

Luostarit ovat paikkoja, joissa munkit asuvat. Vaikka sanaa "luostari" käytetään joskus paikasta, jossa nunnat asuvat, nunnat asuvat yleensä luostarissa tai nunnaluostarissa. Sanaa abbey (syyriankielisestä sanasta abba: isä) käytetään myös kristillisestä luostarista tai nunnaluostarista. Luostaria johtavaa munkkia kutsutaan apotiksi ja luostaria johtavaa nunnaa abbedissa.

Useilla uskonnoilla on luostarijärjestelmä. Kristillisissä luostareissa on kappeli, jossa munkit voivat palvoa. Munkit eivät saa mennä naimisiin (selibaatti). He eivät myöskään saa omistaa mitään. Kaikki, mitä he käyttävät, myös vaatteet, kuuluu luostarille. Keskiajalla Rooman valtakunnan kukistuttua luostarit olivat niitä harvoja paikkoja, joissa oli vielä tietoa.

Jotkut luostarit rakennettiin kaukana muiden ihmisten asuinpaikoista. Siellä asuvat munkit elävät hyvin eristäytynyttä elämää, kasvattavat itse ruokansa ja huolehtivat toisistaan. Toiset luostarit sijaitsivat kaupungeissa tai niiden lähellä. Munkit tekevät paljon työtä yhteisössä, esimerkiksi opettamalla, hoitamalla tai kertomalla ihmisille Jumalasta. Harvat munkit elävät nykyään eristäytynyttä elämää.

Historia lyhyesti

Luostarielämä juontaa juurensa antiikin ja varhaiskristillisen ajan yhteisöistä. Euroopassa tärkeä käännekohta oli Pyhän Benedictuksen (noin 500-luvulla) laatima benediktiininen sääntö, joka painotti rukousta ja työtä (ora et labora) sekä yhteisöllisyyttä. Keskiajalla luostarit toimivat oppimisen, maatalouden ja sairaanhoidon keskuksina ja säilyttivät käsikirjoituksia ja tietoa.

Luostarityypit ja uskonnolliset perinteet

Luostareita on erilaisia eri uskonnoissa ja kristillisissä kirkkokunnissa:

• Katoliset luostarit ja luostariyhteisöt (esim. benediktiiniset, saksalaiset, cistercienserit, fransiskaanit, dominikaanit).
• Ortodoksiset luostarit, joissa on voimakas liturginen elämä ja erilaista erakkoelämää (skete, lavra).
• Buddhalaiset luostarit (vihara, monastery), joissa munkit ja nunnat seuraavat Vinayaa ja harjoittavat meditaatiota ja opetusta.
• Muita perinteitä, kuten jainalaisuus ja hindulaisuus, joissa myös esiintyy erakkoyhteisöjä ja luostareita.

Luostariyhteisön säännöt ja elämä

Useimmissa kristillisissä luostareissa noudatetaan lupauksia tai sääntöjä, joihin kuuluvat tyypillisesti vähintään:

• Selibaatti (avioitumattomuus)
• Omavaraisuuden tai köyhyyden lupa (ei henkilökohtaista omaisuutta)
• Kuuliaisuus yhteisön johtajalle ja säännöille

Päivärutiini rakentuu usein rukoushetkien ympärille (kuten tunnustukset, vesperit tai tunnit), työn ja opiskelun sekä yhteisen aterioinnin. Hiljaisuus ja mietiskely ovat monissa kirkoissa tärkeitä arvoja.

Tehtävät ja vaikutus yhteiskunnassa

Perinteisesti luostarit ovat huolehtineet monista yhteiskunnallisista toiminnoista:

• oppiminen ja koulutus (koulut, kirjastot, käsikirjoitusten kopiointi)
• terveydenhoito ja sairaaloiden pitäminen
• maatalous, elintarviketuotanto ja paikallistalous
• vieraanvaraisuus — matkustajille, kerjäläisille ja pyhiinvaeltajille
• hengellinen ohjaus, saarnaaminen ja seurakuntatyö

Monet keskiaikaiset tieteelliset ja kulttuuriset saavutukset säilyivät luostareiden ansiosta. Luostarit myös vaikuttivat paikalliseen yhteisöön ja talouteen tarjoamalla palveluita ja työpaikkoja.

Rakennus, arkkitehtuuri ja ympäristö

Luostarit voivat olla hyvin erikokoisia ja -tyylisiä: niissä on usein kappeli, kirjastohuoneita, ruokasali (refektorio), luostarikortteleita (klosteri tai klausteri), pihat ja maatalousrakennukset. Monet luostarit sijaitsevat luonnonkauniilla tai syrjäisillä paikoilla, mikä tukee rauhaa ja hiljentymistä.

Nykytilanne

Nykypäivän luostarit toimivat monin tavoin: osa elää yhä eristäytynyttä, mietiskelevää elämää, osa tekee aktiivista sosiaalista työtä kuten opetusta ja terveydenhuoltoa. Monet luostarit tarjoavat retriittejä, hengellistä ohjausta ja vierasmajoja. Toisaalta monet maissa luostariväen määrä on vähentynyt, ja luostarien ylläpito kohtaa taloudellisia ja sosiaalisia haasteita.

Miksi ihmiset hakeutuvat luostariin?

Ihmiset tulevat luostareihin monista syistä: etsimään syvempää hengellisyyttä, haluamaan yksinkertaisempaa elämää, palvelemaan muita tai sitoutumaan rukoukseen ja yhteisölliseen elämään. Luostari tarjoaa rakenteen, yhteisön ja selkeän elämänmuodon niille, jotka haluavat sen.

Jos haluat tietää lisää jostakin luostarityypistä, historiasta tai arjen käytännöistä, kerro mikä kiinnostaa niin laajennan aihetta tarkemmin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä eroa on luostarin ja luostarin välillä?

K: Mikä on apotti?

K: Mikä on abbedissa?

K: Saavatko munkit mennä naimisiin?

K: Saavatko munkit omistaa mitään?

K: Miten luostarit auttoivat säilyttämään tietoa keskiajalla?

K: Millaista työtä nykypäivän munkit tekevät yhteisöissään?

Hae kirjaimella