Charminar on historiallinen muistomerkki Hyderabadissa, Intiassa. Rakennus valmistui vuonna 1591 jKr ja on sekä kaupungin tunnetuin maamerkki että yksi Intian kuuluisimmista monumenteista. Sen rakensi Muhammad Quli Qutb Shahi juhlistaakseen tappavan ruton loppumista. Charminar sijaitsee lähellä Musi-joen rantaa, ja sen välittömässä läheisyydessä ovat kuuluisat Laad Bazaar sekä Makkah Masjid. Nimi muodostuu kahdesta sanasta, Char ja Minar, jotka merkitsevät suoraan käännettynä englanniksi “neljää tornia”.

Historia

Perimätiedon mukaan Charminar rakennettiin osana uutta kaupungin suunnitelmaa, kun Muhammad Quli Qutb Shahi perusti uuden pääkaupungin Hyderabadille. Tarinan mukaan Qutb Shahi rukoili ruton loppumista ja lupasi rakentaa moskeijan kiitokseksi, jos tautiepidemia loppuisi. Rakennuksen ja koko kaupungin suunnittelussa Mir Momin Astarabadilla oli keskeinen rooli. Charminar toimi paitsi uskonnollisena myös hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena uuden kaupungin sydämessä.

Arkkitehtuuri ja rakenne

Charminar edustaa indo-islamilaista arkkitehtuuria, johon on sekoittunut persialaisia vaikutteita. Rakennus on nelikulmainen ja sen jokaisessa nurkassa kohoaa torni, joista se on saanut nimensä. Keskiosassa on neljä suurta kaari-ikkunaa, jotka avautuvat neljään ilmansuuntaan, ja rakennuksen yläkerrassa on moskeija, jota käytetään edelleen rukouksiin. Julkisivua koristavat monimutkaiset stukkotyöt, kaarevat ikkunat, parvekkeet ja portaikot, jotka johtavat minareetteihin.

Merkitys ja nykytila

Charminar on paitsi historiallinen muistomerkki myös elävä osa Hyderabadiä: sen ympärillä on tiheä torikortteli, jossa myydään koruja, tekstiilejä ja perinteisiä esineitä. Laad Bazaar on erityisen tunnettu värikkäistä koruistaan ja rannekoruistaan. Charminar on kaupungin symboli, ja se näkyy usein Hyderabadin kuvastossa ja matkailumarkkinoinnissa. Muistomerkkiä on kunnostettu useaan otteeseen ja se on suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena.

Lisätietoja ja lähde

Rakennusta ja sen sosiaalista merkitystä kaupungissa käsitellään laajemmin myös akateemisessa kirjallisuudessa. Esimerkkinä lähde: Gayer, Lauren; Jaffrelot, Christophe; Lynton (2011). Muslimit Intian kaupungeissa: marginalisoitumisen polut. Columbia University Press. ISBN 978-0-231-80085-3. Haettu 27. maaliskuuta 2013.