Paiserutto

Saman taudin eri lajit

Paiseruttoa on erilaisia. Yleisintä tautia levittää tietynlainen kirpputauti, joka elää rotilla. Tautiaika voi kestää muutamasta tunnista noin seitsemään päivään.

Septiseeminen rutto

Sepsis syntyy, kun bakteeri pääsee vereen ja saa sen muodostamaan pieniä hyytymiä.

Keuhkorutto

Tämä tapahtuu, kun bakteeri pääsee keuhkoihin. Noin 95 prosenttia kaikista tätä muotoa sairastavista kuolee. Itämisaika on vain yhdestä kahteen päivää.

Epäonnistunut muoto

Tämä on vaarattomin muoto. Se aiheuttaa pientä kuumetta. Sen jälkeen on vasta-aineita, jotka suojaavat kaikkia muotoja vastaan pitkään.

Historia

Ensimmäinen kirjattu epidemia oli Itä-Rooman valtakunnassa (Bysantin valtakunnassa), ja sitä kutsuttiin Justinianuksen rutoksi keisari Justinianus I:n mukaan, joka sai tartunnan mutta selvisi hengissä laajan hoidon ansiosta. Pandemia johti arviolta 25 miljoonasta (6. vuosisadan taudinpurkaus) 50 miljoonaan ihmisen kuolemaan (kaksi vuosisataa jatkunut epidemia).

Epidemia iski 1300-luvulla Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Euroopassa. Lähes kolmannes Euroopan ihmisistä kuoli siihen. Toisin kuin katastrofit, jotka vetävät yhteisöjä yhteen, tämä epidemia oli niin pelottava, että se mursi ihmisten luottamuksen toisiinsa. Giovanni Boccaccio, tuon ajan italialainen kirjailija, kuvaili sitä: "Tämä vitsaus oli istuttanut miesten ja naisten sydämiin niin suuren kauhun, että veljet hylkäsivät veljensä, sedät veljenpoikansa, siskot veljensä, ja monissa tapauksissa vaimot hylkäsivät miehensä. Mutta mikä vielä pahempaa,... isät ja äidit kieltäytyivät hoitamasta ja auttamasta omia lapsiaan".

Paikalliset ruttoepidemiat on ryhmitelty kolmeen ruttopandemiaan, joiden alkamis- ja päättymispäivämääristä ja joidenkin taudinpurkausten luokittelusta kumpaankin pandemiaan käydään vielä keskustelua. Pandemiat olivat:

• ensimmäinen ruttopandemia vuosina 541-750, joka levisi Egyptistä Välimerelle (alkaen Justinianuksen ruttoon) ja Luoteis-Eurooppaan.
• toinen ruttopandemia ~1331-1855, joka levisi Keski-Aasiasta Välimeren alueelle ja Eurooppaan (alkaen mustasta surmasta) ja todennäköisesti myös Kiinaan.
• kolmas ruttopandemia vuosina 1855-1960, joka levisi Kiinasta eri puolille maailmaa, erityisesti Intiaan ja Yhdysvaltojen länsirannikolle.

Maailmanlaajuisesti ilmoitetaan vuosittain noin 600 ruttotapausta. Vuonna 2017 eniten tapauksia oli Kongon demokraattisessa tasavallassa, Madagaskarissa ja Perussa.

Ruttotartunnan saaneiden eläinten jakautuminen 1998

Vektori

Y. pestis -bakteerin leviäminen kirppujen välityksellä tunnetaan hyvin. Kirput ovat tartunnanlevittäjiä. Kirppu saa bakteerin, kun se syö tartunnan saanutta eläintä, yleensä jyrsijää. Useat proteiinit pitävät bakteerit kirpun ruoansulatuskanavassa. Tämä on tärkeää Y. pestis -bakteerin selviytymiselle kirppuihin.

Nykyaikainen historia

Joissakin maissa tutkittiin 1900-luvulla paiseruttoa aiheuttavaa bakteeria. Ne tekivät tutkimusta sen käyttämiseksi biologiseen sodankäyntiin.

Näiden bakteerien näytteitä valvotaan huolellisesti. Siihen liittyy paljon vainoharhaisuutta (pelkoa). FBI nosti lokakuussa 2003 syytteen tämän organismin yhdysvaltalaista asiantuntijaa, tohtori Thomas C. Butleria vastaan eri rikoksista. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun hän oli sanonut hukanneensa Yersinia pestis -näytteitä. Tämä on bakteeri, joka aiheuttaa paiseruttoa. FBI ei löytänyt näytteitä. He eivät tiedä, mitä niille tapahtui.