Shakkimerkintä: shakin siirtojen merkintätavat ja notaatio

Shakkimerkintä: selkeä opas shakin siirtojen kirjaamiseen ja notaatioihin — algebrallinen vs kuvaileva, kaappaukset, linnoitus ja merkinnän historia.

Shakkimerkintä on menetelmä shakkisiirtojen kirjaamiseen: kun pelaaja tekee siirron, molemmat pelaajat kirjaavat sen ylös. Tämä on pakollista kaikissa järjestetyissä shakkitapahtumissa, ellei turnauksen säännöissä ole erikseen sallittu poikkeusta (esim. nopean tai pikashakin osaotteluissa). Kirjaaminen mahdollistaa pelin jälkikatselun, sääntötulkintojen tarkistamisen ja materiaalin arkistoinnin kansainvälisessä turnausraportoinnissa.

Perusperiaatteet ja tarvittavat tiedot

Merkinnässä tavallisesti ilmoitetaan:

• siirron numero (esim. "1."),
• siirretty nappula (kun kyseessä ei ole sotilassiirto),
• ruutu, josta nappula lähtee (harvemmin tarvitaan modernissa notaatiossa),
• ruutu, johon nappula siirtyy,
• erityistilanteet kuten kaappaus, linnoitus, korotus, shakki tai mattitilanne.

Nämä peruselementit mainittiin jo aiemmassa kuvauksessa: siirron numero, siirretty nappula, ruutu, josta nappula lähtee (valinnainen), ruutu, johon nappula siirtyy, ja muut asiaankuuluvat tiedot, kuten kaappaukset ja linnoitukset.^p275 Asemien tallentamiseen on olemassa muitakin merkintöjä.

Kuvaileva ja algebrallinen notaatio

Siirtoja on voitu kuvata jo melko varhain. Arabian kielestä (9. vuosisadalta) ja Euroopasta (13. vuosisadalta) tunnetaan käsikirjoituksia, joissa on siirtojen kuvauksia.^p275 Nämä varhaiset merkinnät ovat yleensä melko hankalia: "Kuninkaan sotilas siirtyy kaksi taloa eteenpäin".^{p229; 469; 848} Tällaista merkintätapaa kutsutaan kuvailevaksi. Kuvailevassa notaatiossa kukin pelaaja kuvaa ruutuja omasta näkökulmastaan, esim. 1 P-K4 P-K4.

Merkintätapaa, jossa rivejä ja ruutuja merkitään merkinnöillä, kutsutaan algebralliseksi. Tässä merkintätavassa ruudulla on vain yksi merkintä, esim. 1 e4 e5. Moderni shakkikirjoittelu ja turnauskäytäntö suosii nimenomaan algebrallista notaatiota sen yksiselitteisyyden vuoksi.

Keskeiset symbolit ja käytännöt algebrallisessa notaatiossa

• Nappuloiden kirjaimet: kuningas K (King), kuningatar Q (Queen), torni R (Rook), lähetti B (Bishop), ratsu N (Knight). Sotilaita ei merkitä kirjaimella — niiden siirto ilmoitetaan vain kohderuudun mukaan (esim. e4).
• Kaappaus: merkitään tavallisesti kirjaimella x, esim. Nxf6 (ratsulla kaappaus f6:een). Sotilaan kaappaus merkataan lähtöviivalla ja x, esim. exd5.
• Linnoitus: pieni linnoitus O-O, iso linnoitus O-O-O.
• Shakki ja mattimerkintä: shakkia merkitään usein + ja mattia # (tai jotkin lähteet käyttävät myös "++" historiallisesti).
• Korotus: korotus ilmoitetaan muodossa e8=Q tai e8Q (sotilas korotetaan kuningattareksi), esim. e8=Q+
• En passant: en passant -kaappaus merkitään kuten tavallinen kaappaus, usein lisättynä merkinnällä "e.p." selventämään (esim. exd6 e.p.), mutta monet modernit pelikirjaukset jättävät "e.p." pois, sillä kaappaus on epäillyksettä itsekseen.
• Epätarkkuuksien ratkaisu: jos kaksi samanlaista nappulaa voi siirtyä samaan ruutuun, ilmoitetaan lähtörivi tai -sarake tai molemmat (esim. Nbd2 tai R1e1) selkeyden vuoksi.

Lyhyet ja pitkät muodot sekä elektroniset standardit

Algebrallisesta notaatioista käytetään eri muotoja:

• SAN (Short Algebraic Notation) — yleisin turnaus- ja kirjanpitomuoto, jossa merkitään vain tarpeelliset tiedot (esim. 1. e4 e5 2. Nf3 Nc6).
• LAN (Long Algebraic Notation) — täydellisempi muoto, jossa ilmoitetaan myös lähtöruutu (esim. Ng1-f3).
• PGN (Portable Game Notation) — standardoitu tiedostomuoto pelien tallentamiseen ja jakamiseen; käyttää SANia ja sisältää pelin metatiedot (pelaajat, tulos, turnaus jne.).
• FEN (Forsyth–Edwards Notation) — asemankoodausmuoto, jolla yksittäinen peliasema esitetään yhdellä tekstirivillä (käytetään mm. tietokoneohjelmissa ja tietokantatiedostoissa).

Esimerkkejä

Yksinkertainen pelin alku SAN-muodossa:

1. e4 e5 2. Nf3 Nc6 3. Bb5 a6 4. Ba4 Nf6

Esimerkki kaappauksesta ja korotuksesta:

27. exd5 Nxd5 56. e8=Q+

Turnaussäännöt ja käytännön seikat

FIDE:n sääntöjen mukaan pelaajien on kirjattava siirtonsa tietyissä luokissa turnausta (usein kaikki pelit, paitsi jos ajantila sallii). Merkinnät toimivat todisteena ajankäytöstä ja siirroista mahdollisissa riitojen ratkaisuissa. Lopputulos merkitään yleensä muodossa 1-0 (valkoinen voittaa), 0-1 (musta voittaa) tai 1/2-1/2 (tasapeli).

Yhteenvetona: nykyaikainen ja kansainvälisesti käytetty algebrallinen notaatio on selkeä, yksikäsitteinen ja helppo käsitellä niin ihmisten kuin tietokoneidenkin toimesta. Historiallisesti on käytetty kuvailevaa notaatioita, mutta nykykäytössä algebrallinen on vallitseva standardi.

Algebrallinen merkintätapa

Shakkipelin siirrot kirjoitetaan ylös käyttämällä erityistä merkintätapaa. ^{Artikla 8 ja lisäys E} Yleensä käytetään algebrallisia shakkimerkintöjä^. Algebrallisessa merkintätavassa jokaisella ruudulla on yksi ja vain yksi nimi (riippumatta siitä, katsotko pelilaudan valkoisen vai mustan puolelta). Tässä siirrot kirjoitetaan muodossa: siirretyn nappulan lyhenne - ruutu, johon se siirtyi - sijoitus, johon se siirtyi. Esimerkiksi Qg5 tarkoittaa "kuningatar siirtyy g-viivalle ja viidennelle sijalle" (eli ruutuun g5). Jos on kaksi samantyyppistä nappulaa, jotka voivat siirtyä samaan ruutuun, lisätään vielä yksi kirjain tai numero osoittamaan, miltä viivalta tai sijalta nappula siirtyi, esimerkiksi Ngf3 tarkoittaa "ratsu g-viivalta siirtyy ruutuun f3". Sotilasta osoittavaa P-kirjainta ei käytetä, joten e4 tarkoittaa "sotilas siirtyy ruutuun e4".

Jos nappula onnistuu kaappauksessa, "x" kirjoitetaan sen ruudun eteen, johon nappaava nappula laskeutuu. Esimerkki: Bxf3 tarkoittaa, että "piispa lyö nappulan f3:een". Kun sotilas tekee kaappauksen, käytetään nappulan alkukirjaimen sijasta sitä ruutua, josta sotilas lähti. Esimerkiksi: exd5 tarkoittaa "sotilas kaappaa d5:n".

Jos sotilas siirtyy kahdeksannelle sijalleen ja saa ylennyksen, valittu nappula kirjoitetaan siirron jälkeen, esimerkiksi e1Q tai e1=Q. Linnoitus merkitään erikoismerkinnöillä 0-0 kuninkaansivustan linnoituksessa ja 0-0-0 kuningassivustan linnoituksessa. Siirto, joka asettaa vastustajan kuninkaan shakkiin, merkitään yleensä merkinnällä "+". Shakkimatti voidaan kirjoittaa muodossa # tai ++. Pelin lopussa 1-0 tarkoittaa "valkea voitti", 0-1 tarkoittaa "musta voitti" ja ½-½ on tasapeli.

Shakkisiirtoja voidaan näyttää myös välimerkeillä ja muilla merkintäsymboleilla. Esimerkiksi: ! tarkoittaa hyvää siirtoa, !! tarkoittaa erittäin hyvää siirtoa, ? tarkoittaa huonoa siirtoa, ?? erittäin huonoa siirtoa (joskus kutsutaan virheeksi), !? luovaa siirtoa, joka voi olla hyvä, ja ?! epäilyttävää siirtoa. Esimerkiksi eräs yksinkertainen "ansa", joka tunnetaan nimellä Scholarin matti, kuten oikealla olevassa kuvassa, voidaan kirjoittaa täydellä merkintätavalla:

1. e2-e4 e7-e52
. Qd1-h5?! Nb8-c63
. Bf1-c4 Ng8-f6?? (3...Qe7 on parempi)
4
.
 Qh5xf7# 1-0

Tässä on kuuluisa lyhyt peli tavallisemmassa lyhyessä merkintätavassa:

Réti v Tartakower, Wien 1910.

1. e4 c6
2. d4 d5
3. Nc3 dxe4
4. Nxe4 Nf6
5. Qd3?! e5?!
6. dxe5 Qa5+
7. Bd2 Qxe5
8. 0-0-0 Nxe4??
9. Qd8+!!! Kxd8
10. Bg5+ Kc7
11. Bd8# 1-0

Figuurin merkintätapa

♖ ♜; ♘ ♞; ♗,♝; ♕,♛; ♔, ♚

Tämä on algebrallinen merkintätapa, jossa on pieniä hahmoja kappaleiden alkukirjainten sijasta. Figuurinotaatiota käytetään painetussa shakissa ja tietokoneshakissa. Koska siinä vältetään nappuloiden alkukirjaimet, se on kansainvälisempi.

Réti v Tartakower, Wien 1910.

1. e4 c6
2. d4 d5
3. ♘c3 dxe4
4. ♘xe4 ♞f6
5. ♕d3?! e5?!
6. dxe5 ♛a5+
7. ♗d2 ♛xe5
8. 0-0-0 ♞xe4???
9. ♕d8+!! ♚xd8
10. ♗g5+ ♚c7
11. ♗d8# 1-0

"Tutkijan kaveri"


Algebrallinen shakkimerkintätapa

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on shakkimerkintätapa?

K: Miksi siirtojen ylöskirjoittaminen on pakollista järjestetyissä shakkikilpailuissa?

K: Mitä elementtejä shakin merkintäjärjestelmän on sisällettävä?

K: Mitkä ovat varhaisimmat tunnetut merkintätavat shakkisiirtojen kirjaamiseksi?

K: Mitä on kuvaileva merkintätapa?

K: Mitä on algebrallinen merkintätapa?

K: Mikä on algebrallisen merkintätavan käytön tarkoitus?

Hae kirjaimella