Kiinalaiset paikannimet
Kiinalaiset paikannimet ovat Kiinassa sijaitsevien paikkojen nimiä. Koska kiinan kielessä ei ole ollut minkäänlaisia foneettisia aakkosia ennen kuin vasta muutama sata vuotta sitten (verrattuna siihen, että kiinalaisia kirjaimia on käytetty tuhansia vuosia), kiinalaisten paikkojen nimeämisessä on ollut paljon sekaannusta. Koska kiinalaiset merkit ovat logografinen kirjoitusjärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että kirjoitus ilmaisee lähinnä sanojen merkityksen eikä niinkään niiden ääntämistä, niillä voidaan kirjoittaa sanoja monilla eri kielillä. Kaiken tämän lisäksi kiinan kieli ei ole yksi yhtenäinen kieli, vaan kokonainen sino-tiibetiläisen kieliperheen haara. Monet kiinan kielistä tai murteista ovat keskenään ymmärtämättömiä, mikä tarkoittaa, että yhden kielen tai murteen puhuja ei voi ymmärtää toisen kielen tai murteen puhujaa, ellei jompikumpi jo osaa toisen kieltä tai murretta. Esimerkiksi mandariinikiina ja kantoninkiina ovat molemmat kiinan murteita, mutta ne eroavat toisistaan niin paljon, etteivät niiden puhujat voi ymmärtää toisiaan, ellei ainakin toinen puhuja tunne molempia. Siksi voi olla haastavaa tietää, mitä puhuttua murretta käytetään, kun nimi kirjoitetaan roomalaisilla aakkosilla, jotka ovat foneettinen eikä logografinen kirjoitusjärjestelmä. Esimerkiksi kaupungin nimi kirjoitetaan kiinaksi 北京, mutta mandariinikiinaksi se on Běijīng ja kantoniksi Bak1 Ging1.
Manner-Kiinassa useimmat paikannimet ovat mandariinikiinaa, joka on maan virallinen puhekieli. Vaikka mandariinikiinan kielen äänteet eivät ole muuttuneet pitkään aikaan, kiinalaiset paikannimet on kirjoitettu mandariinikiinaksi monin eri tavoin roomalaisin aakkosin tai monin eri tavoin. Tämä aiheutti paljon sekaannusta ja väärää tietoa muille kuin kiinankielisille siitä, miten kiinalaisia paikannimiä pitäisi kutsua. Esimerkiksi Peking kirjoitettiin Pekingiksi, Nanjingia kutsuttiin Nankingiksi, Tianjinia Tiantsiniksi ja Qingdaota Tsingtaoksi. Nämä lukuisat kirjoitusjärjestelmät aiheuttivat sekaannusta muiden kuin kiinankielisten keskuudessa, ja siksi muiden kielten puhujien paikannimet kuulostivat lopulta hyvin erilaisilta kuin mandariinikiinan kieli. Opettaakseen ihmisiä ääntämään mandariinikiinaa oikein, niin manner-Kiinan kiinalaisia kuin muitakin, Kiinan kommunistinen puolue teki Hanyu Pinyinistä ainoan virallisesti hyväksytyn kansankielistämisen ja kielsi kaikki muut kansankielistämistavat manner-Kiinan virallisessa käytössä. Pekingistä tuli Peking, Nankingista Nanjing, Tiantsinista Tianjin ja Tsingtaosta Qingdao. Vaikka näiden paikannimien ääntäminen pysyi samana mandariinikiinaksi, se mahdollisti sen, että ei-kiinankieliset, erityisesti englanninkieliset, voivat sanoa kiinalaiset paikannimet paljon tarkemmin kuin niiden mandariinikiinankieliset ääntämykset.
Kuitenkin autonomisilla alueilla, joissa tietyt vähemmistöryhmät muodostavat suuren osan alueen väestöstä, monet paikannimet on vaihdettu takaisin kiinasta paikallisiin kieliin, jotta ne edustaisivat paikallisia kieliä. Esimerkiksi Dihuan kaupunki (迪化) muutettiin takaisin Urumqiksi, joka on kaupungin nimi paikallisella uiguurin kielellä, kun Xinjiangin uiguurien autonominen alue perustettiin.
Taiwanissa, jossa mandariinikiina on myös virallinen kieli, paikannimien oikeinkirjoitus on yleensä epäjohdonmukaista. Taiwanilaisten kaupunkien nimet on yleensä kirjoitettu kiinalaisellapostikirjaimistolla. Tämän vuoksi kaupungit kirjoitetaan Taipei, Kaohsiung ja Taichung Taibei, Gaoxiong ja Taizhong sijaan, kuten ne kirjoitettaisiin Hanyu Pinyinillä. Tämä johtuu siitä, että monet taiwanilaiset eivät pidä Hanyu Pinyinin käytöstä (vaikka se on mandariinikiinan vakioromanisaatio maailmanlaajuisesti), koska sen on luonut Kiinan kommunistinen puolue, josta monet taiwanilaiset eivät pidä. Pohjois-Taiwanin kaupungeissa suurin osa katujen, kaupunginosien ja metroasemien nimistä on Hanyu Pinyin -kieltä (koska Hanyu Pinyin on yleisesti ottaen hyväksytympi pohjoisessa), kun taas Etelä-Taiwanin kaupungeissa käytetään monia eri kirjoitusjärjestelmiä yksinkertaisesti siksi, että Hanyu Pinyinin käyttöä ei haluta. Useissa tapauksissa täsmälleen sama katu voidaan kirjoittaa usealla eri tavalla. Esimerkiksi Banqiaossa Xinzhan Road (新站路) kirjoitetaan yhdessä osassa "Shinjann Rd." ja toisessa "Sin Jhan Rd.".
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on tärkein ero kiinalaisten merkkien ja foneettisten aakkosten välillä?
V: Kiinalaiset merkit ovat logografinen kirjoitusjärjestelmä, mikä tarkoittaa, että kirjoitus ilmaisee lähinnä sanojen merkityksen eikä niinkään niiden ääntämistä. Foneettiset aakkoset ovat kirjoitusjärjestelmä, jossa käytetään symboleja äänteiden esittämiseen, joten niiden avulla voidaan kirjoittaa sanoja monilla eri kielillä.
Kysymys: Miten tämä aiheuttaa sekaannusta, kun Kiinassa nimetään paikkoja?
V: Koska foneettisia aakkosia ei ole ollut tuhansia vuosia, voi olla haastavaa tietää, mitä puhuttua murretta käytetään, kun nimi kirjoitetaan roomalaisilla aakkosilla (foneettinen kirjoitusjärjestelmä). Tämä on aiheuttanut paljon sekaannusta ja väärää tietoa muille kuin kiinankielisille siitä, miten kiinalaisia paikannimiä pitäisi kutsua.
Kysymys: Mitä Kiinan kommunistinen puolue teki auttaakseen tässä asiassa?
V: Kiinan kommunistinen puolue teki Hanyu Pinyinistä ainoan virallisesti hyväksytyn romanisaation ja kielsi kaikki muut virallisesti käytössä olevat romanisaatiot Manner-Kiinassa. Tämä mahdollisti sen, että ei-kiinankieliset, erityisesti englanninkieliset, pystyivät sanomaan kiinalaiset paikannimet paljon tarkemmin mandariininkielisen ääntämyksensä mukaisesti.
Kysymys: Miten autonomiset alueet käsittelevät paikannimiä eri tavalla kuin Manner-Kiina?
V: Autonomisilla alueilla, eli paikoissa Kiinassa, joissa tietyt vähemmistöryhmät muodostavat suuren osan alueen väestöstä, monet paikannimet on muutettu takaisin kiinasta paikallisiin kieliin, jotta ne edustaisivat paikallisia kieliä. Esimerkiksi Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen muodostamisen jälkeen Dihua (迪化) muutettiin takaisin Urumqiksi, joka on sen uiguurinkielinen nimi.
Kysymys: Miten taiwanilaiset kaupungit tavallisesti kirjoitetaan?
V: Taiwanin kaupunkien nimet kirjoitetaan yleensä käyttäen kiinalaista postikirjaimistoa Hanyu Pinyinin sijaan, joka on yleisesti hyväksytty maailmanlaajuisesti mandariinikiinan kielen standardikirjaimistoksi. Tämä johtuu siitä, että monet taiwanilaiset eivät pidä Hanyu Pinyinin käyttämisestä, koska sen on luonut Kiinan kommunistinen puolue, josta he eivät pidä.
Kysymys: Millaista kirjoitusasun epäjohdonmukaisuutta Taiwanissa esiintyy?
V: Pohjoisissa taiwanilaisissa kaupungeissa useimmat katujen, kaupunginosien ja metroasemien nimet kirjoitetaan Hanyu Pinyinillä, kun taas etelämpänä sijaitsevissa kaupungeissa ei yleensä käytetä mitään tiettyä oikeinkirjoitusjärjestelmää, vaan vastustetaan yksinkertaisesti Hanyu Pinyinin käyttöä, mikä johtaa siihen, että yhdestä kadusta tai kaupunginosasta käytetään useita eri oikeinkirjoitusmuotoja - esimerkiksi Banqiaon kaupungissa sijaitsevan Xinzhan Roadin (新站路) kohdalla käytetään nimiä "Shinjann Rd." ja "Sin Jhan Rd.".
