Sisällissota: määritelmä, syyt, seuraukset ja esimerkit

Sisällissota on sota, joka käydään kahden tai useamman ryhmän välillä samassa maassa. Tyypillisesti kyse on aseellisesta konfliktista valtion turvallisuusjoukkojen, kapinallisten, paikallisten aseellisten ryhmien tai kilpailevien poliittisten liikekuntien välillä. Sotaa voidaan kuvata myös laajuuden tai väkivallan intensiteetin mukaan; kansainvälinen yhteisö puhuu usein sisällissodasta silloin, kun konfliktissa on jatkuvaa ja järjestäytynyttä väkivaltaa useiden kuolleiden ja vakavien häiriöiden takia.

Syyt

Sisällissodat voivat johtua monista eri syistä. Tässä yleisimmät ja usein yhdistyvät tekijät:

• Valta- ja hallintokiistat: Jos eri ryhmät ovat eri mieltä siitä, kenen pitäisi olla johdossa tai miten maata pitäisi johtaa, konflikti voi eskaloitua. Esimerkiksi jos kaksi poliittista puoluetta kiistelee vaalituloksesta eikä osapuolet hyväksy ratkaisua, väkivalta voi alkaa.
• Irtipääsy ja separatismi: Yksi ihmisryhmä saattaa pyrkiä irtautumaan kokonaan muodostamalla oman valtion. Tätä kutsutaan irtautumissodaksi. Monet alueen asukkaat saattavat haluta itsenäistyä, mikä voi johtaa väkivaltaiseen vastaukseen valtion taholta.
• Etninen, uskonnollinen tai kulttuurinen jakautuneisuus: Kun eri etniset ryhmät kuuluvat samaan kansakuntaan mutta kokevat syrjintää tai epäoikeudenmukaisuutta, jännitteet voivat kärjistyä sisällissodaksi.
• Taloudelliset syyt ja resurssikilpailu: Suuri taloudellinen eriarvoisuus, kilpailu luonnonvaroista tai alueiden hallinnasta voi luoda motiivin aseelliselle kapinalle.
• Heikko valtio ja hallinnon epäonnistuminen: Kun keskushallinto on heikko tai demoralisoitunut, paikalliset aseelliset ryhmät voivat yrittää täyttää vallan tyhjiön.
• Ulkoinen vaikutus: Ulkomaiset toimijat voivat tukea eri osapuolia asein, rahoituksella tai koulutuksella. Tällöin konflikti voi laajentua ja muuttua valtakirjasodaksi.
• Itsemääräämisen vaatimukset: Joskus irtautumaan haluavat ihmiset eivät tavoittele täyttä itsenäisyyttä, vaan enemmän itsemääräämisoikeutta alueellisiin asioihin — tämäkin voi riittää käynnistämään väkivaltaisen konfliktin.

Sisällissodan luonne ja kehitys

Sisällissodat monimutkaistuvat usein nopeasti. Konflikti voi alkaa kahden osapuolen välisenä taisteluna, mutta ajan kuluessa ryhmät voivat hajota ja uusia aseellisia toimijoita syntyä. Alkuun ulkopuolisina pysyneet yhteisöt tai etniset vähemmistöt voivat liittyä mukaan puolustaakseen itseään. Lisäksi eri alueiden ja intressiryhmien väliset ristiriidat saattavat yhdistyä laajemmiksi konflikteiksi, mikä tekee rauhanneuvotteluista ja konfliktin ratkaisemisesta vaikeampaa.

Seuraukset

Sisällissodan seuraukset ovat usein laajat ja pitkäaikaiset:

• Humanitaarinen kriisi: Suuret määrät siviilejä kuolevat tai haavoittuvat, ja sotatoimet johtavat usein laajoihin pakolais- ja sisäiseen siirtymiseen tähtääviin aaltoihin.
• Infrastruktuurin tuhoutuminen ja taloudelliset menetykset: Teitä, sairaaloita, kouluja ja teollisuutta tuhoutuu, mikä heikentää elämänlaatua pitkään konfliktin jälkeen.
• Yhteiskunnallinen jakautuminen ja väkivallan normalisoituminen: Luottamus eri ryhmien välillä voi kärsiä vuosikymmeniä; nuoret sukupolvet kasvavat väkivallan varassa.
• Ihmisoikeusloukkaukset: Sisällissodat liittyvät usein joukko- ja sotarikoksiin, kidutuksiin, pakkosiirtoihin ja muihin vakaviin loukkauksiin.
• Alueellinen epävakaus: Konfliktit voivat levitä naapurimaihin, aiheuttaa pakolaiskriisejä ja horjuttaa koko alueen turvallisuutta.
• Tarve jälleenrakennukselle ja oikeudenmukaisuudelle: Pitkän tähtäimen rauha edellyttää usein institutionaalisia uudistuksia, totuus- ja sovintoprosesseja sekä taloudellista tukea.

Rauhan rakentaminen ja ratkaisut

Sisällissodan ratkaiseminen voi vaatia monenlaisia toimia: neuvotteluja ja aselepoja, kansainvälistä väliintuloa ja rauhanturvaamista, sekä poliittisia kompromisseja kuten alueellista itsehallintoa tai jaettua valtaa. Pitkäaikainen rauha edellyttää usein myös taloudellista jälleenrakennusta, institutionaalisia uudistuksia ja prosesseja, joissa käsitellään menneitä epäoikeudenmukaisuuksia (esim. totuuskomissiota ja kansainvälistä tuomitsemista sotarikoksista).

Sisällissodat voivat jatkua useita vuosia ja olla yhtä tuhoisia ja vahingollisia kuin kansainväliset sodat. Sisällissodat monimutkaistuvat yleensä hyvin nopeasti. Sisällissota voi alkaa kahden osapuolen välillä, mutta ryhmät voivat hajota ja uudet, erilaiset osapuolet voivat alkaa taistella toisiaan vastaan. Ryhmät, jotka eivät olleet alussa mukana, voivat helposti joutua mukaan, kun ne taistelevat puolustautuakseen molempia osapuolia vastaan. Sisällissotia, joissa monet eri osapuolet ovat taistelleet toisiaan vastaan, on esiintynyt. Joskus ulkomaiset maat auttavat yhtä osapuolta tai eri maat auttavat eri osapuolia. Tästä voi tulla valtakirjasota.

Sisällissotia ovat mm:

• Suomen sisällissota (1918): punaisten ja valkoisten välinen konflikti, jolla oli syvät poliittiset ja sosiaaliset juuret.
• Yhdysvaltain sisällissota (1861–1865): liittovaltion ja etelän osavaltioiden välillä; kytkeytyi orjuuden ja alueellisen vallan kysymyksiin.
• Espanjan sisällissota (1936–1939): laaja konflikti, jossa olivat mukana erilaiset poliittiset ryhmät ja ulkomainen tuki eri osapuolille.
• Jugoslavian sodat (1990-luku): liittovaltion hajoamisesta seuranneet etniset ja alueelliset konfliktit Balkanilla.
• Syyrian sisällissota (alkaen 2011): monimutkainen konflikti, johon liittyy useita sisäisiä ja ulkopuolisia toimijoita sekä humanitaarinen kriisi.
• Libyan konfliktit (2011 ja 2014–): vallankumouksen seuraukset ja kilpailu vallasta eri aseellisten ryhmien välillä.
• Sudanin ja Etelä-Sudanin konfliktit: pitkään jatkuneet valtataistelut, etniset jännitteet ja alueelliset riidat luonnonvaroista.
• Jemenin sisällissota (alkaen 2014): humanitaarinen kriisi ja laaja ulkoinen sekaantuminen alueellisessa kisassa.

Sisällissodat ovat monimuotoisia ja niiden syyt, kulku sekä seuraukset vaihtelevat suuresti. Usein parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan sekä paikallista että kansainvälistä panosta rauhanprosessiin, taloudelliseen tukeen ja oikeudelliseen vastuuseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on sisällissota?

K: Mitkä ovat kaksi yleistä syytä sisällissotiin?

Kysymys: Kuinka tuhoisia sisällissodat voivat olla?

K: Voivatko ulkomaiset maat sekaantua sisällissotaan?

K: Voivatko uudet osapuolet liittyä sisällissotaan sen alkamisen jälkeen?

K: Kuinka nopeasti sisällissodasta voi tulla monimutkainen?

Hae kirjaimella