Asevelvollisuus eli kutsunta — määritelmä, historia ja vaikutukset
Tutustu asevelvollisuuteen ja kutsuntaan: historian käänteet, kansainväliset käytännöt ja niiden yhteiskunnalliset sekä sotilaalliset vaikutukset nykypäivänä.
Asevelvollisuus, jota kutsutaan myös kutsunnaksi, tarkoittaa sitä, että valtio määrää tietyt kansalaiset lain nojalla palvelemaan asevoimissa. Tässä merkityksessä valtio voi käytännössä pakottaa ihmisiä liittymään asevoimiin palvelusvelvollisuuden ajaksi. Useimmissa maissa asevelvollisuus koskee ensisijaisesti nuoria miehiä (miehet), mutta joissakin maissa, kuten Israelissa, myös naiset ovat asevelvollisia. Palvelukseen kutsuttua henkilöä kutsutaan asevelvolliseksi. Asevelvollisuus on ollut yleinen tapa täyttää armeijoiden joukkomäärät kautta historian, mutta se herättää usein keskustelua henkilökohtaisen vapauden, tasa-arvon ja pakon eettisyydestä. Historiallisesti asevelvollisuutta on joskus verrattu veroon: se nähtiin kansalaisvelvollisuutena, joka otettiin käyttöön vakavina aikoina.
Määritelmä ja muodot
Asevelvollisuus voi tarkoittaa eri asioita eri maissa. Perusmuodot ovat:
- yleinen ja pakollinen asepalvelus, jossa kaikki tietyn ikäryhmän miehet (tai molemmat sukupuolet) kutsutaan palvelukseen;
- valikoiva tai indoktrinaatiopohjainen värväys, jossa vain osa ikäryhmästä valitaan palvelukseen terveydellisten, koulutuksellisten tai muiden syiden perusteella;
- siviilipalvelus, joka on vaihtoehto aseelliselle palvelukselle omantunnon syistä tai lailla säädettynä vaihtoehtona;
- lyhyempi määräaikainen palvelus tai pidempi varusmiespalvelus, riippuen maan puolustuspolitiikasta.
Monissa maissa kutsunta (kutsuntaikäisten ilmoittautuminen ja terveystarkastus) on osa hallinnollista prosessia, jossa arvioidaan sopivuus, palvelusmuoto ja mahdolliset vapautukset.
Historia lyhyesti
Asevelvollisuudella on hyvin pitkä historia: antiikin kaupungeista keskiajan torjuntajoukkoihin ja uudelle ajalle. 1700-luvun Preussilla oli merkittävä asevelvollisuusjärjestelmä, mutta modernin kansallisvaltiossa tunnettua laajamittaista kansallista värväystä alkoi erityisesti Ranskan vallankumouksen aikana. Tuolloin syntyi kuuluisa "levée en masse" — johtajat kutsuivat suuren osan ranskalaisista miehistä palvelukseen, mikä johti vihollismaita suurempiin joukkoihin. Tämän seurauksena Ranskan armeija oli usein määrällisesti huomattavasti naapurimaita suurempi, ja pelkkä määrä auttoi voittamaan taisteluja, vaikka koulutus tai varustus olisivatkin jääneet toiseksi. Ranskan vallankumouksen jälkeen asevelvollisuudesta tuli yleisempi tapa muodostaa armeijoita: lähes kaikki Euroopan suuret armeijat — Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta — perustuivat jonkinlaiseen palvelusjärjestelmään. Ilman asevelvollisuutta suuret armeijat, joita tarvittiin erityisesti ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana, olisi ollut vaikea tai mahdoton koota.
20. ja 21. vuosisadan muutokset
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan kokemus vahvisti monien valtioiden pyrkimystä pitää yllä suuria reservejä. Toisaalta 1900-luvun loppupuolella monet teollistuneet maat siirtyivät vapaaehtoiseen ammattiarmeijaan tai rajasivat asevelvollisuutta. Syitä muutokseen olivat muun muassa teknologian vaatimukset, kustannukset, työvoiman tarve siviilitaloudessa ja poliittinen paine ihmisoikeuksien näkökulmasta. Toisaalta jotkut maat ovat säilyttäneet asevelvollisuuden joko asiasta keskustelemattomista syistä tai strategisista tarpeista: pienen väestön mailla se voi olla tapa ylläpitää riittäviä reservivoimia.
Vaikutukset yhteiskuntaan ja puolustuskykyyn
- Puolustuskyky: asevelvollisuus voi nopeasti tuottaa suuria määriä koulutettua henkilöstöä ja reserviä, mikä on etu suurten sotilaallisten kriisien aikana.
- Sosiaalinen vaikutus: palvelus voi edistää kansallista yhteenkuuluvuutta, antaa nuorille peruskoulutusta ja sosialisoida eri taustoista tulevia ihmisiä yhteiseen kokemukseen.
- Talousvaikutukset: pitkäaikainen velvoite voi vähentää työvoiman saatavuutta siviilitaloudessa ja vaikuttaa koulutuspolkuihin; toisaalta palvelus tarjoaa usein työllistymismahdollisuuksia ja ammatillista koulutusta.
- Ihmisoikeudet ja henkilökohtainen vapaus: pakollinen palvelus herättää kysymyksiä yksilön itsemääräämisoikeudesta, samoin tasa-arvosta sukupuolten välillä ja oikeudesta olla aseessa (omaatunto).
Käytännöt, vapautukset ja vaihtoehdot
Useimmissa maissa laki määrittelee vapautukset: terveydelliset syyt, opiskelustatukset, perhesyyt ja tietyt ammatilliset tarpeet voivat johtaa lykkäykseen tai vapautukseen. Monissa valtioissa on myös vaihtoehtoinen siviilipalvelus omantunnon syistä. Lisäksi osa maista käyttää valikoivaa määräaikaista palvelusta tai kutsuntaa vain osalle ikäluokasta.
Argumentit puolesta ja vastaan
Puoltajat tuovat esiin, että asevelvollisuus jakaa kansalaisvastuun, ylläpitää puolustuskykyä ja voi kasvattaa yhteiskunnallista yhtenäisyyttä. Vastustajat korostavat pakottamisen eettisiä ongelmia, kustannuksia ja sitä, että ammattiarmeija voi olla tehokkaampi ja paremmin koulutettu modernin sodankäynnin vaatimuksiin. Nykyinen keskustelu sisältää myös sukupuolten tasa-arvon näkökulman: tulisiko asevelvollisuus laajentaa koskemaan myös naisia vai korvata kaikilta pakollinen palvelus vapaaehtoisella kansalaispalvelulla?
Nykytilanne ja tulevaisuus
Nykyään tilanne vaihtelee maittain. Joissakin Euroopan maissa, kuten Suomessa, asevelvollisuus on ollut jatkuva osa puolustusjärjestelmää mutta myös uudistusten kohteena; toisissa maissa on siirrytty täysin palkolliseen armeijaan. Globaali turvallisuustilanne, teknologinen kehitys ja yhteiskunnalliset arvot vaikuttavat siihen, miten asevelvollisuutta säädellään tulevaisuudessa. Monet maat pohtivat joustavia malleja, kuten lyhyempiä jaksoja, laajempaa kansalaispalvelua tai yhdistelmiä nykyaikaisten reservien ja ammattijoukkojen välillä.
Yhteenvetona: asevelvollisuus on historiallisesti tärkeä keino rakentaa joukkoja, mutta sen merkitys, muoto ja hyväksyttävyys muuttuvat ajan, tekniikan ja yhteiskunnallisten arvojen mukana. Kutsuntoihin, vapautuksiin ja vaihtoehtoisiin palvelusmuotoihin liittyvät yksityiskohdat määräytyvät kunkin maan lainsäädännön ja turvallisuuspolitiikan mukaan.
Arpajaispyörä varusmiesten valinnassa
Ongelmat
Asevelvollisuusarmeijat ovat suuria, mutta ne ovat usein huonosti varustettuja ja koulutettuja ja niiden moraali on heikko. Taistelussa ne kärsivät yleensä paljon tappioita. Yleensä asevelvolliset palvelevat pienellä palkalla, ja monia heistä kohdellaan vähän paremmin kuin orjia. Asevelvollisuutta voidaan pitää pakkotyön muotona. Monissa maissa nuoret miehet, jotka kieltäytyvät liittymästä armeijaan, tuomitaan vankilaan. Vietnamin sodan aikana Yhdysvalloissa monet "väistivät" tai välttelivät laittomasti asevelvollisuutta.
Asevelvollisuuden puolesta on olemassa perusteluja. Joidenkin mielestä se on oikeudenmukainen, koska kaikki jakavat palvelustaakan. Pieni maa, jossa on vähän ihmisiä, voi muodostaa riittävän suuren armeijan asevelvollisuuden avulla. Jos maa on vihamielisten naapureiden keskellä ja sota voi puhjeta milloin tahansa tai jos maa on puskurivaltio (= sijaitsee kahden sotilaslohkon välissä), kaikkien käytettävissä olevien nuorten kouluttaminen sotilaiksi voi olla hyvä ajatus.
Vaihtoehtoina asevelvollisuudelle on Sveitsin kaltainen miliisijärjestelmä tai vapaaehtoisista koostuva ammattiarmeija. Yhdysvallat luopui asevelvollisuudesta kylmän sodan aikana. Vietnamin sota osoittautui niin epäsuosituksi, että armeija ei enää halunnut asevelvollisia vaan vapaaehtoisia, joilla on parempi motivaatio palvella. Useimmat muut länsimaat seurasivat Yhdysvaltojen esimerkkiä ja luopuivat asevelvollisuudesta. Joissakin Amerikan maissa on nykyään täysin vapaaehtoinen armeija, ja Euroopassa yleinen asevelvollisuus on edelleen voimassa vain joissakin maissa, kuten Suomessa, Venäjällä ja Turkissa.
Saksassa Bundeswehrin asevelvollisuus poistettiin heinäkuussa 2011 Saksan liittopäivillä käydyn pitkän keskustelun jälkeen.
Ihmiset, jotka vastustavat asevelvollisuutta pasifistisen aatteensa vuoksi, kutsutaan aseistakieltäytyjiksi. Joissakin maissa aseistakieltäytyjät kutsutaan edelleen palvelukseen, mutta he saavat työtä, jossa heidän ei tarvitse taistella.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä asevelvollisuus on?
V: Asevelvollisuus, jota kutsutaan myös kutsunnaksi, on sitä, että hallitus pakottaa ihmiset värväytymään armeijaan sotilaiksi.
K: Kutsutaanko vain miehiä asevelvollisiksi?
A: Yleensä vain miehet ovat asevelvollisia, mutta joissakin maissa, kuten Israelissa, Norjassa ja Ruotsissa, myös naiset ovat asevelvollisia.
K: Mikä on asevelvollinen?
V: Varusmies on sotilas, joka on kutsuttu palvelemaan armeijassa.
K: Onko asevelvollisuus aina pakollinen?
V: Ei, asevelvollisuus voi olla pakollinen tai ei, mutta jos se on pakollinen, sitä voi vastustaa.
Kysymys: Sallitaanko asevelvollisuuteen poikkeuksia?
V: Kyllä, yleensä poikkeukset sallitaan. Koska päätavoitteena ovat teini- ja parikymppiset miehet, asevelvollisuus on ristiriidassa korkeakoulutuksen kanssa, ja poikkeukset voidaan sallia.
K: Mikä oli ensimmäinen suuri, nykyaikainen asevelvollisuusarmeija?
V: Ranskan vallankumouksen jälkeinen Ranskan suuri armeija oli ensimmäinen suuri, nykyaikainen asevelvollisuusarmeija.
K: Oliko Britannian armeija asevelvollisuusarmeija ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana?
V: Ei, lähes kaikki maailman voimakkaat armeijat Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta olivat asevelvollisuusarmeijoita, mutta maailmansotien aikana myös Britannian armeija käytti enimmäkseen asevelvollisia.
Etsiä