Kovakuoriaiset (Elateridae): hyppykuoriaiset, naksahdus ja lajit

Tutustu kovakuoriaisiin (Elateridae): hyppy- ja naksahduskyky, lajit, elinkaari, käytös ja tunnistus. Lue kattava opas lajeista, esiintymisestä ja suojelusta.

Kovakuoriainen on Elateridae-heimoon kuuluvien kovakuoriaisten yleisnimi. Niitä kutsutaan myös nimillä elater, snapsikuoriainen, kevätkuoriainen tai hyppykuoriainen. Näitä kovakuoriaisia voi tavata lähes kaikkialla maapallolla. Niillä on epätavallinen kyky räpsäistä itsensä ilmaan: tehdessään näin ne pitävät naksahtavaa ääntä. Kuoriainen tekee tämän taivuttamalla rintakehän osien välistä niveltä, jossa nivelen toisella puolella on pieni ulokkeeksi kehittynyt tappimainen rakenne ja toisella puolella ura. Tappi napsahtaa uraan ja siitä syntyy voimakas isku, joka heilauttaa kuoriaisen ilmaan. Jos kuoriainen on selällään, se voi toistaa naksahduksen ja kääntyä takaisin jaloilleen; napsautusta käytetään pääasiassa pakenemiseen saalistajilta. Naksahdus voi saada kuoriaisen hyppäämään 15–30 senttimetriä ilmaan riippuen lajista ja yksilön koosta.

Taksonomia ja levinneisyys

Elateridae-kuoriaisperhe määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1815. Maailmassa tunnetaan nykyarvioiden mukaan noin 9 300 lajia, ja joukossa on useita alaheimoja ja sukupolvia, joiden ulkonäkö ja elintavat vaihtelevat paljon. Pohjois-Amerikassa kuvataan noin 965 lajia, mutta lajinmäärät tarkentuvat jatkuvasti uusien tutkimusten myötä. Elateridae on levinnyt lähes kaikille mantereille, suurin lajimäärä on trooppisilla alueilla.

Ulkonäkö ja käyttäytyminen

Useimmat snapsikuoriaiset ovat pitkulaisia ja kapeita, usein alle 2 senttimetriä pitkiä, ja väriltään harmahtavia tai ruskeita, mikä auttaa niitä sulautumaan maastoon. Jotkut lajit ovat kuitenkin suurempia ja värikkäämpiä, esimerkiksi metallinhohtoisia tai selvästi kuvioituja lajeja. Rintakehän rakenne ja takapään muoto ovat tärkeitä tuntomerkkejä lajeja eroteltaessa. Useimmat lajit ovat yöaktiivisia (nocturnaalisia) ja ne liikkuvat sekä ruokailevat pääosin pimeässä; monia lajeja houkuttelee valoon.

Elinkierto ja toukat

Monien toukkia kutsutaan lankamadoiksi (wireworms). Lankamatojen kehitys voi olla pitkä, usein 1–5 vuotta tai jopa kauemmin riippuen lajista ja ympäristöolosuhteista. Ne elävät yleisesti maassa ja syövät juuria, varsi- tai siemenalueita sekä maassa olevia kasvin osia. Aikuisten lisääntyminen tapahtuu usein keväällä tai alkukesästä: naaras munii maahan, josta toukat kuoriutuvat ja jatkavat maassa eläen. Lopullinen muodonvaihdos (pupa) tapahtuu maassa ennen kuoriutumista aikuiseksi.

Merkitys ihmiselle ja torjunta

Joidenkin elateridien lankamadot ovat merkittäviä maatalouden tuholaisia: ne voivat vahingoittaa viljelykasvien juuria ja satoja, erityisesti perunaa, viljaa ja juureksia. Tuhon taso vaihtelee lajin ja paikallisten olojen mukaan. Torjuntamenetelmiin kuuluvat muun muassa viljelykierto, maaperän kuivaaminen, sopivat kylvöajat, sekä biologinen ja kemiallinen torjunta tarvittaessa. Seurantaan käytetään esimerkiksi houkutusansoja ja maahavainontaa, jotta populaatiot saadaan ajoissa havaittua.

Lajikirjo ja erikoisominaisuudet

Elateridae-perheessä on sekä tavallisia maalaiskuoriaisia että erikoistuneita lajeja: jotkut lajit elävät metsien aluskasvillisuudessa, toiset niityillä tai viljelymailla. Trooppisilla alueilla on myös muutamia valoa tuottavia (bioluminesenssia käyttäviä) elaterideja, jotka voivat hehkua pimeässä, ja joiden toiminta eroaa monien muiden lajejen käytöksestä. Tunnettuja sukukuntia, jotka sisältävät taloudellisesti merkittäviä lajeja, ovat esimerkiksi Agriotes ja Melanotus (joissa on useita maanviljelylle haitallisia lajeja).

Miten tunnistaa ja käsitellä kohtaaminen

Snapsikuoriaisen tunnistaa pitkähköstä, kapeasta vartalostaan, kova- tai nahkamaisesta peitinsiivestä (elytra) ja tavallisesti selvästi havaittavasta "napsauttelurakenteesta" rintakehässä. Ne eivät ole ihmisille vaarallisia eivätkä pure tai pistä, mutta lankamadot voivat aiheuttaa harmia kasveille. Pihan tai pellon ongelmien ilmetessä kannattaa ensin kartoittaa lajin esiintyvyys ja käyttää sopivia integroidun torjunnan keinoja, kuten viljelykiertoa, maaperän hoitoa ja tarvittaessa kasvinsuojelua yllä olevan riskin mukaan.

Yhteenveto: Elateridae eli snapsikuoriaiset ovat laaja, maailmanlaajuisesti levittäytynyt perhe, joka tunnetaan erityisestä napsautus- ja hyppymekanismistaan. Monet lajit ovat pienikokoisia ja tummia, mutta joukossa on myös erikoisempia ja värikkäämpiä lajeja. Lankamadot (toukat) voivat olla merkittäviä maatalousongelmia, joten niiden elämänkierron tunteminen auttaa torjunnassa ja ehkäisyssä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on naksukuoriainen?

K: Mitä muita nimiä klikkauskovakuoriaisilla on?

K: Missä napsukuoriaisia tavataan?

K: Miten napsukuoriaiset räpsivät itsensä ilmaan?

K: Miksi naksuttavat kovakuoriaiset naksuttavat?

K: Kuinka korkealle naksahtavat kuoriaiset voivat hypätä naksahtaessaan?

K: Mitä tapahtuu, jos naksuttaja laskeutuu selälleen?

Hae kirjaimella