Venäjän alueparlamentit ovat Venäjän alueiden (tasavallat, maakunnat, alueet, autonomiset piirikunnat sekä Moskovan ja Pietarin federaatiokaupungit) lainsäädäntö- ja parlamenttielimet, joilla on eri nimiä ja joita kutsutaan tiedotusvälineissä usein yhteisnimellä alueparlamentit.

Venäjän liittovaltiorakenteeseen kuuluu 83 alueparlamenttia. Suurin alueparlamentti on Baškortostanin valtiokokous, jossa on 120 edustajaa. Pienin on Nenetsian autonomisen piirin edustajainkokous, jossa on 11 edustajaa.



 

Määritelmä ja nimikkeet

Jokaisella Venäjän liittovaltion subjektilla (federal subject) on oma lainsäädäntöelin, mutta nimikkeet vaihtelevat alueittain. Tavallisimpia nimiä ovat esimerkiksi:

  • valtiokokous (State Assembly) — käytössä mm. joissain tasavalloissa;
  • duuma — esimerkiksi oblastien duumat;
  • lakiasäätävä koko tai lakikoko (zakonodatel'noe sobranie);
  • edustajainkokous tai edustajisto;
  • alueelliset erityisnimikkeet kuten kansanedustus tai paikalliset termit vähemmistökielissä (esim. Khural, Il Tumen jne.).

Rakenne ja toiminta

  • Alueparlamenttien sisäinen järjestäytyminen muistuttaa monilta osin parlamentaarista rakennetta: puhemies/puheenjohtaja, valiokunnat, fraktiot (puolue- ja edustajaryhmät) sekä pysyvä toimisto tai hallinto.
  • Tyypillisiä valiokuntia ovat esimerkiksi budjetti- ja talousvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, lainsäädäntövaliokunta ja aluekehitysvaliokunta.
  • Lainsäädäntöprosessi etenee yleensä valiokuntakäsittelyn kautta ja useimmissa alueparlamenteissa käytetään kolmivaiheista lukemista, kuten liittovaltion duumassa.
  • Aluehallinnon (kuvernööri tai tasavallan johtaja) esityksillä ja toimeenpanovallalla on usein merkittävä rooli lainsäädäntöaloitteiden käynnistämisessä.

Edustajamäärät ja vaalit

  • Edustajamäärät määrätään kunkin liittovaltion subjektin omassa lainsäädännössä, joten kokoonpanot vaihtelevat huomattavasti. Kokonaiskuvaan vaikuttavat alueen väestö, hallinnollinen asema ja paikalliset päätökset.
  • Edustajien lukumäärä voi vaihdella kymmenistä (esim. Nenetsian 11) aina yli sataan (Baškortostan 120) edustajaan. Useimpien oblastien ja kraien parlamentit sijoittuvat tyypillisesti kymmenistä useisiin kymmeniin edustajiin.
  • Vaalijärjestelmät eroavat alueittain: käytössä on joko ehdokaslistat (proportionaalinen järjestelmä), yksittäisvaalipiirit (enemmistöjärjestelmä) tai niiden yhdistelmä (sekajärjestelmä). Puoluerajat ja vaalikynnykset (esim. 5–7 %) vaikuttavat puoluerakenteeseen alueparlamenteissa.
  • Toimikauden pituus on usein 4–5 vuotta; viime vuosina monissa alueissa siirryttiin tai vahvistettiin 5 vuoden toimikausia.

Poliittinen käytäntö ja vaihtelu

Vaikka perusrakenne on samanlainen, alueparlamenttien toimintakulttuuri ja poliittinen dynamiikka vaihtelevat laajasti. Joillain alueilla paikalliset puolueet tai etniset ryhmät ovat vahvempia, toisaalla valtakunnalliset puolueet kuten United Russia dominoivat. Myös lainsäädännölliset käytännöt, julkinen keskustelu ja median rooli vaihtelevat alueittain.

Ajantasaiset tiedot ja huomioita

  • Kansainväliset tilastot ja Venäjän viralliset luokitukset voivat vaihdella esimerkiksi sen mukaan, mitkä alueet luetaan liittovaltion subjekteiksi (tähän liittyy kansainvälisesti kiistanalaisia alueita). Tästä syystä alueparlamenttien kokonaismäärää (esim. 83 vs. 85) voi esittää eri tavoin riippuen laskentaperusteista.
  • Yksityiskohtaiset tiedot kunkin alueen parlamentin nimestä, edustajamäärästä ja vaalijärjestelmästä löytyvät parhaiten kyseisen alueen virallisilta verkkosivuilta tai alueparlamentin omista julkaisuista.

Jos haluat, voin päivittää artikkeliin ajantasaisen listan kaikista alueparlamenteista, niiden nimistä ja edustajamääristä tai lisätä esimerkkitapauksia eri puolueiden edustuksesta alueilla.