Vuoden 1791 Constitution Act – Quebecin maakunnan jako Ylä- ja Ala-Kanadaksi
Tutustu vuoden 1791 Constitution Actin merkittävään jakoon: Quebecin maakunnan erottuminen Ylä- ja Ala-Kanadaksi ja sen vaikutukset edustukselle sekä Kanadan historian kehitykselle.
Vuoden 1791 Constitution Act on laki, jonka Britannian parlamentti antoi kuningas Yrjö III:n johdolla vastauksena Yhdistyneen valtakunnan lojalistien vaatimuksiin vaaleilla valitusta edustuksesta. Se jakoi brittiläisen siirtomaan nimeltä Quebecin maakunta kahdeksi erilliseksi maakunnaksi. Ylä-Kanadan provinssi, jonka sittemmin nimi muutettiin Ontarioksi, ja Ala-Kanadan provinssi, jonka sittemmin nimi muutettiin Quebeciksi. Kummallekin annettiin vaaleilla valitut edustajat, jotka ilmoittivat hallitukselle, mitä he halusivat, mutta joilla ei ollut varsinaista valtaa.
Tausta
Yhdysvaltain vallankumouksen ja sen jälkeen tapahtuneen loyalistien siirtymisen vuoksi Britannian Pohjois-Amerikan siirtokunnissa haluttiin järjestää hallinto uudelleen. Loyalistit vaativat englantilaisten oikeus- ja hallintotapojen mukaista järjestelmää ja edustuksellista hallintoa, kun taas alueella asui myös suuri ranskankielinen väestö, joka halusi säilyttää omat oikeustapansa ja uskonnolliset vapautensa. Vuoden 1791 laki pyrki sovittamaan nämä ristiriitaiset vaatimukset jakamalla suuren Quebecin maakunnan kahdeksi erilliseksi hallinnolliseksi yksiköksi.
Keskeiset säännökset
- Hallintojärjestelmä: Molemmille provinssille perustettiin omat hallintonsa: kuvernööri (tai varakuvernööri), nimetty toimeenpaneva neuvosto (Executive Council), yläneuvosto (Legislative Council) sekä vaaleilla valittu edustajainhuone (Legislative Assembly). Kuitenkin merkittävä valta säilyi kruunulla ja sen nimittämillä virkamiehillä.
- Oikeusjärjestelmä: Ylä-Kanadassa vahvistettiin englantilainen common law -järjestelmä ja maaoikeudet (freehold), kun taas Ala-Kanadassa säilytettiin ranskalainen siviilioikeus ja seigneuriaalijärjestelmä, mikä turvasi ranskankielisen väestön perinteiset oikeudet.
- Kirkko ja uskonto: Ala-Kanadassa katolisuuden asema säilytettiin käytännössä, kun taas Ylä-Kanadassa anglikaaninen ja protestanttinen vaikutus oli vahvempi.
- Edustuksellisyys ja rajat: Laki salli vaaleilla valitun edustajainhuoneen, mutta sen valtaoikeudet olivat rajalliset: paikallislait edellyttivät kuvernöörin ja yläneuvoston hyväksynnän sekä lopulta kruunun hyväksyntää.
Vaikutus ja seuraukset
Constitution Act 1791 muokkasi merkittävästi Kanadan poliittista ja oikeudellista rakennetta. Se:
- Tarjosi loyalisteille englantilaistyyppisen hallinnon ja maaoikeudet, mikä helpotti heidän sopeutumistaan Britannian alueille.
- Säilytti ranskankielisen yhteisön oikeudet Ala-Kanadassa, mutta loi samalla jännitteitä kahden erilaisen oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän välillä.
- Perusti ennakot myöhemmille poliittisille muutoksille, kuten vuoden 1840 Union Actille (Province of Canada) ja lopulta Kanadan liittovaltiorakenteen (Confederation) syntymiselle vuonna 1867.
Rajoitukset
Vaikka laki antoi vaaleilla valituille edustustoille uuden roolin, todellinen valta jäi usein nimityksin valituille neuvostoille ja kuvernöörille. Tämä epätasapaino johti myöhemmin vaatimuksiin vastuullisesta hallinnosta (responsible government), jotka olivat merkittävä osa 1800-luvun Kanadan poliittista kehitystä.
Yhteenveto
Vuoden 1791 Constitution Act oli keskeinen askel Britannian Pohjois-Amerikan hallinnon järjestämisessä siirtomaajärjestelmän sisällä. Sen jakama Ylä- ja Ala-Kanada loi perustan kahden eri oikeus- ja kulttuuriperinteen rinnakkaiselle kehitykselle ja vaikutti pitkäaikaisesti nykyisen Ontarion ja Quebecin historialle ja identiteetille.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on vuoden 1791 perustuslaki?
A: Vuoden 1791 perustuslaki (Constitutional Act of 1791) on laki, jonka Britannian parlamentti antoi kuningas Yrjö III:n alaisuudessa vastauksena Yhdistyneen valtakunnan lojalistien vaatimuksiin, joissa pyydettiin vaaleilla valittua edustusta.
K: Mitä vuoden 1791 perustuslaki teki?
V: Vuoden 1791 perustuslaki jakoi brittiläisen siirtomaan nimeltä Quebecin maakunta kahdeksi erilliseksi maakunnaksi - Ylä-Kanadan maakunnaksi (nykyinen Ontario) ja Ala-Kanadan maakunnaksi (nykyinen Quebec).
K: Miksi vuoden 1791 perustuslaki hyväksyttiin?
V: Vuoden 1791 perustuslaki hyväksyttiin vastauksena Yhdistyneen valtakunnan lojalistien vaatimuksiin, jotka halusivat vaaleilla valitun edustuksen.
K: Antoiko vuoden 1791 perustuslaki varsinaista valtaa vaaleilla valituille edustajille?
V: Ei, vaaleilla valituille edustajille annettiin tehtäväksi kertoa hallitukselle, mitä ihmiset halusivat, mutta niillä ei ollut varsinaista valtaa.
Kysymys: Mitkä olivat ne kaksi maakuntaa, jotka luotiin vuoden 1791 perustuslaillisella lailla?
V: Vuoden 1791 perustuslaillisella lailla luodut kaksi maakuntaa olivat Ylä-Kanadan maakunta (nykyinen Ontario) ja Ala-Kanadan maakunta (nykyinen Quebec).
K: Kuka vaati vaaleilla valittua edustusta ja johti vuoden 1791 perustuslakiin?
V: Yhdistyneiden valtakuntien lojalistit vaativat vaaleilla valittua edustusta, mikä johti vuoden 1791 perustuslakiin.
K: Miten vuoden 1791 perustuslaki muutti alueen poliittista maisemaa?
V: Vuoden 1791 perustuslaki jakoi Quebecin maakunnan kahdeksi erilliseksi maakunnaksi ja antoi molemmille vaaleilla valitut edustajat, mikä muutti myöhemmin alueen poliittista maisemaa.
Etsiä