Perustuslainmukaisuus – määritelmä, esimerkit ja Bill of Rights Yhdysvalloissa

Perustuslainmukaisuudella tarkoitetaan kansakunnan perustuslain noudattamista: julkisen vallan toimen tai normin – erityisesti lain – tulee olla perustuslain kanssa sopusoinnussa. Jos säädös tai viranomaistoimi on ristiriidassa perustuslain kanssa, se on perustuslain vastainen. Perustuslainmukaisuutta arvioivat tuomioistuimet (perustuslainmukaisuustarkastelu), ja ristiriitainen säädös voidaan jättää soveltamatta tai kumota.

Mitä Bill of Rights tarkoittaa Yhdysvalloissa?

Yhdysvalloissa valtaosa perustuslaillisista kiistoista liittyy Bill of Rights -kokonaisuuteen, joka on Yhdysvaltain perustuslain 10 ensimmäistä tarkistusta. Ne rajoittavat julkisen vallan toimia ja turvaavat yksilön perusoikeuksia. Alkujaan rajoitukset koskivat vain liittovaltiota, mutta suurin osa niistä on neljännentoista lisäyksen kautta ”inkorporoitu” myös osavaltioihin sovellettaviksi.

• 1. lisäys: sanan-, uskonnon- ja lehdistönvapaus, kokoontumis- ja vetoomusoikeus. Julkinen valta ei saa säätää uskontoa perustavaa lakia eikä kieltää uskonnon vapaata harjoittamista, eikä se saa rajoittaa puhetta ilman erittäin painavaa syytä.
• 2. lisäys: oikeus pitää ja kantaa aseita tietyin rajoituksin.
• 3. lisäys: sotilaiden majoittamisen kielto yksityiskoteihin rauhan aikana ilman suostumusta.
• 4. lisäys: suoja perusteettomia kotietsintöjä ja takavarikkoja vastaan; lähtökohtana on tuomioistuimen myöntämä etsintälupa.
• 5. lisäys: itsekriminointisuoja, kaksoisrangaistavuuden kielto ja omaisuuden ottaminen ilman kohtuullista korvausta; menettelyllinen oikeusturva.
• 6. lisäys: oikeus nopeaan ja julkiseen oikeudenkäyntiin, puolueettomaan valamiehistöön, avustajaan ja todistajien vastakuulusteluun rikosasioissa.
• 7. lisäys: valamiesoikeus tietyissä siviiliasioissa liittovaltion tuomioistuimissa.
• 8. lisäys: kohtuuttomien takuiden ja sakkojen kielto sekä julmien ja poikkeuksellisten rangaistusten kielto.
• 9. lisäys: se, että perustuslaissa luetellaan tiettyjä oikeuksia, ei tarkoita, ettei muita perusoikeuksia olisi olemassa.
• 10. lisäys: valta, jota perustuslaki ei delegoi liittovaltiolle eikä kiellä osavaltioilta, kuuluu osavaltioille tai kansalle.

Kenen toiminta voi olla perustuslain vastaista?

Perustuslaki rajoittaa ensisijaisesti hallituksen ja muiden julkisten toimijoiden valtaa. Jokin perustuslain vastainen asia viittaa hallituksen toimenpiteeseen, joka ylittää sen toimivaltaa tai rikkoo sille asetettuja valtuudet. Yksityisten toimijoiden käyttäytyminen ei yleensä kuulu suoraan perustuslain piiriin. Poikkeuksia syntyy, jos yksityinen toimija toimii ”valtion toimijana” (esimerkiksi hoitaessaan julkista tehtävää, käyttäessään julkista valtaa tai toimiessaan tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa). Lisäksi yksityistä syrjintää tai vahinkoa voidaan rajoittaa tavallisilla laeilla, vaikka kyse ei olisi perustuslaki­kysymyksestä.

Miten tuomioistuimet punnitsevat perustuslainmukaisuutta?

• Tiukka arviointi (strict scrutiny): kun kyse on perusoikeudesta (kuten poliittisesta puheesta tai uskonnonvapaudesta) tai epäilyttävästä luokittelusta, valtion on osoitettava erittäin painava hyväksyttävä tavoite ja että keino on siihen tarkasti räätälöity.
• Välimuotoinen arviointi: esimerkiksi sukupuoleen perustuvat luokittelut edellyttävät tärkeää tavoitetta ja olennaisesti siihen suhteutettua keinoa.
• Kevyt arviointi (rational basis): taloudelliset ja monet hallinnolliset säännöt hyväksytään, jos niille on järkevä peruste.
• Aikas-, paikan ja tavan rajoitukset: ilmaisunvapauteen kohdistuvat sisältöneutraalit rajoitukset voivat olla sallittuja, jos ne jättävät riittävät vaihtoehtoiset kanavat ja palvelevat merkittävää tavoitetta.

Menettely: kuka voi haastaa ja mitä seuraa?

• Kannekelpoisuus (standing): kantajan on osoitettava konkreettinen ja ajankohtainen oikeudenloukkaus, jonka tuomioistuin voi korjata.
• Haasteen laji: säädös voidaan riitauttaa sellaisenaan (”kasvoiltaan” perustuslain vastainen) tai vain tietyssä soveltamistilanteessa (”soveltamisessaan” perustuslain vastainen).
• Seuraamukset: tuomioistuin voi kieltää säännöksen soveltamisen, kumota sen, määrätä viranomaisen muuttamaan käytäntöä, sulkea todisteita pois rikosasiassa tai myöntää vahingonkorvauksia asianmukaisen kanneoikeuden nojalla.

Esimerkkinä tilanteita, joissa perustuslainmukaisuus on koetuksella

• Kaupunki kieltää kaikki mielenosoitukset keskustassa: todennäköinen ristiriita 1. lisäyksen ilmaisunvapauden kanssa, ellei kyse ole sisältöneutraalista ja välttämättömästä aikas-, paikan ja tavan rajoituksesta.
• Poliisi tekee kotietsinnän ilman lupaa ja ilman poikkeusperustetta: 4. lisäyksen suoja voi estää todisteiden käytön oikeudenkäynnissä.
• Viranomainen pakottaa valtion työntekijän allekirjoittamaan uskonnollisen vakuutuksen: ristiriita uskonnonvapauden ja mielipiteen vapauden kanssa.
• Rikoksesta epäiltyä kuulustellaan ilman avustajaa ja häneltä vaaditaan itsekriminointia: 5. ja 6. lisäyksen loukkaus.
• Kunta määrää kohtuuttoman suuret sakot vähäisestä rikkomuksesta: 8. lisäyksen kohtuuttomien sakkojen kielto voi tulla sovellettavaksi.
• Kaupunki asettaa kaupungintalolle joulukoristeita, joissa on vain kristillisiä symboleja: tämä voi rikkoa uskonnon perustamista koskevaa kieltoa, koska julkinen valta ei saa suosia yhtä uskontoa toisiin nähden.

Muualla kuin Yhdysvalloissa

Monissa maissa on sekä kansallinen perustuslaki että perustuslakituomioistuin tai muu elin, joka valvoo säädösten ja viranomaistoimien perustuslainmukaisuutta. Vaikka yksityiskohtaiset testit ja menettelyt vaihtelevat, perusajatus on sama: perustuslaki asettaa ylintä oikeutta nauttivat rajat julkiselle vallalle, ja niiden vastaiset toimet voidaan kumota tai jättää soveltamatta.

On myös hyvä muistaa, että osavaltioiden tai alueiden omat perustuslait (tai perusoikeuskirjat) voivat tarjota laajempaa suojaa kuin liittovaltion taso. Tällöin säädös voi olla perustuslain vastainen sekä kansallisen että alueellisen perustuslain nojalla – tai sallittu toisen mutta kielletty toisen mukaan.

Yhteenvetona: perustuslainmukaisuus mittaa, pysyykö julkinen valta sille annetussa kehyksessä. Kun rajat ylittyvät, tuomioistuimet korjaavat suunnan perustuslain ensisijaisuuden perusteella.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on perustuslainmukaisuus?

K: Mitä tapahtuu, kun laki rikkoo perustuslakia?

K: Mihin useimmat perustuslailliset kysymykset Yhdysvalloissa liittyvät?

K: Mikä on Yhdysvaltain perustuslain kymmenen ensimmäisen lisäyksen nimi?

K: Mikä on "perustuslain vastaisen" määritelmä?

Kysymys: Millä vahvistetaan valtuudet, joita hallituksella voi olla?

K: Voiko muu kuin hallituksen toiminta rikkoa osavaltion tai liittovaltion perustuslakia?

Hae kirjaimella