Khalkedonin konsiili (451): ekumeeninen kirkolliskokous Bithyniassa
Khalkedonin konsiili oli ekumeeninen konsiili, joka pidettiin 8. lokakuuta-1. marraskuuta 451 Khalkedonissa (kaupunki Bithyniassa Vähä-Aasiassa). Khalkedon on nykyään osa Istanbulin kaupunkia Bosporin Aasian puolella.
Tausta
Konsiili kutsuttiin koolle vastaamaan kiihkeisiin kristologisiin kiistoihin, jotka liittyivät Kristuksen luontojen (jumalallisen ja inhimillisen) suhteeseen. Erityisesti vastakkain olivat ne, jotka kannattivat niin sanottua monofysiittista näkemyspohjaa (yksi luonto), ja ne, jotka korostivat, että Kristuksella on sekä jumalallinen että inhimillinen luonto. Tapahtumia edelsi muun muassa eutykealaisten kiista ja konsiilin agendaan noussut Aleksandrian piispa Dioscoruksen toiminta.
Kokouksen kulku ja osanottajat
Konsiilin kutsuivat yhteen keisari Marcianus ja keisarinna Pulcheria. Paikalla oli satoja piispoja eri puolilta länttä ja itää; lisäksi paavin edustajat toivat Paavi Leon kauan vaikutusvaltaisen kirjeen (Tome of Leo), jonka opillinen linja kävi läpi kokouksen. Konsiili kokoontui useissa istunnoissa ja keskusteli sekä dogmaattisista että kirkollisista käytännön kysymyksistä.
Päätökset ja opillinen määritelmä
- Khalkedonin määritelmä (Formula of Chalcedon): konsiili hyväksyi muotoilun, jonka mukaan Jeesus Kristus on yksi persoona kahdessa luonnossa, "jumalallisessa ja inhimillisessä", jotka ovat erillisiä mutta eivät erotettavissa, yhdistettyinä ilman sekoitusta, muutosta, jakoa tai erottamista. Tämä muotoilu pyrittiin muotoilemaan selkeästi vastauksena sekä nesteriilaiseen että monofysiittiseen liikkeeseen.
- Tuomittiin useita henkilöitä ja oppeja, erityisesti Eutychesin muotoilut ja Dioscoruksen toimet, joilta vietiin kirkolliset arvot ja auktoriteetit.
- Konsiili sääteli myös kirkollista järjestystä ja antoi useita käytännön kanoneja. Khalkedonissa hyväksyttiin useita kirkollisia sääntöjä ja määräyksiä (konsiilin kanonit), jotka koskivat kirkon hallintoa ja kuria.
- Eräs kiistanalainen kanoni (kanon 28) antoi Konstantinopolille laajempia etuoikeuksia, mikä myöhemmin aiheutti jännitteitä Rooman ja Konstantinopolin välillä.
Seuraukset
Konsiilin päätökset muovasivat merkittävästi kristillisen teologian kehitystä. Khalkedonin määritelmä tuli vakiintuneeksi läntisen kirkon (katolisen) ja Itäisen ortodoksisen kirkon opin kannalta. Toisaalta konsiili johti myös merkittävään jakautumiseen: useat itäiset kirkot (mm. kopti, syyria, armenialainen ja etiopialainen kirkko) hylkäsivät Khalkedonin päätelmät ja säilyttivät miaphysitaarisen perinteen, mikä synnytti pysyvän schismin eli erot kirkon sisällä.
Merkitys
Khalkedonin konsiili on yksi kirkon historian keskeisistä tapahtumista, koska se yritti ratkaista Kristuksen persoonaa koskevat opilliset kiistat pysyvällä tavalla ja normittaa kirkollista järjestystä. Konsiilin vaikutus näkyy edelleen katolisessa ja ortodoksisessa teologiassa sekä kirkollisessa käytännössä, ja sen päätökset ovat keskeinen viitekohta myöhemmälle ekumeeniselle dialogille.
Chalcedonin konsiili
Khalkedonin tunnustus
Kattavin tunnustus Kristuksen persoonasta tehtiin Kalcedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451:
| " | Pyhiä isiä seuraten me yksimielisesti opetamme ja tunnustamme yhtä ja samaa Poikaa, Herraamme Jeesusta Kristusta: samaa täydellistä jumaluudessa ja täydellistä ihmisyydessä, samaa totisesti Jumalaa ja totisesti ihmistä, joka koostuu järkevästä sielusta ja ruumiista, joka on jumaluutensa puolesta yhtä ja samaa Isän kanssa ja ihmisyydeltään yhtä ja samaa meidän kanssamme, "joka on meidän kaltaisemme kaikessa paitsi synnissä". Hän syntyi Isästä ennen kaikkia aikoja jumaluutensa osalta ja näinä viimeisinä päivinä, meitä ja meidän pelastustamme varten, syntyi inhimillisyytensä osalta neitsyt Mariasta, Jumalan Äidistä. Tunnustamme, että yksi ja sama Kristus, Herra ja ainosyntyinen Poika, on tunnustettava kahdessa luonnossa ilman sekaannusta, muutosta, jakoa tai erottelua. Luontojen välinen ero ei koskaan hävinnyt niiden yhdistymisen myötä, vaan pikemminkin kummallekin luonnolle ominainen luonne säilyi, kun ne yhdistyivät yhdeksi persoonaksi (prosopon) ja yhdeksi hypostaasiksi. | " |
Tulos
Monille nämä määritelmät olivat liian dogmaattisia; itäiset ortodoksiset kirkot erosivat pääkirkosta (josta myöhemmin tuli roomalaiskatolinen ja itäortodoksinen kirkko).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Chalcedonin neuvosto?
A: Khalkedonin konsiili oli ekumeeninen konsiili, joka pidettiin vuonna 451 jKr. Khalkedonissa, joka on nykyään osa Istanbulia.
Q: Milloin Khalkedonin konsiili pidettiin?
V: Khalkedonin konsiili pidettiin 8. lokakuuta-1. marraskuuta 451 jKr.
K: Missä Kalkedonin konsiili pidettiin?
V: Khalkedonin konsiili pidettiin Khalkedonin kaupungissa, joka on nykyään osa Istanbulia Bosporin Aasian puolella.
K: Mikä on ekumeeninen konsiili?
V: Ekumeeninen konsiili on koko kristillisen kirkon edustajien kokoontuminen keskustelemaan ja tekemään päätöksiä tärkeistä uskon ja käytännön asioista.
K: Mikä oli Khalkedonin konsiilin tarkoitus?
V: Khalkedonin konsiilin tarkoituksena oli selventää kristillistä uskoa Jeesuksen Kristuksen luonteesta ja määrittää, että hän oli yksi henkilö, jolla oli kaksi erillistä luonnetta, yksi täysin jumalallinen ja yksi täysin inhimillinen.
K: Ketkä osallistuivat Khalkedonin konsiiliin?
V: Khalkedonin konsiiliin osallistui noin 520 piispaa ja heidän valtuutettujaan, jotka edustivat kristillistä kirkkoa Rooman valtakunnan eri alueilta.
K: Miksi Kalcedon valittiin konsiilin pitopaikaksi?
V: Khalkedon valittiin Khalkedonin konsiilin pitopaikaksi, koska se oli neutraali paikka kilpailevien Rooman ja Konstantinopolin kaupunkien välissä ja koska siellä oli riittävän suuri kokoustila osallistujien määrälle.
