Ekumeeninen neuvosto
Ekumeeninen kirkolliskokous (joskus myös ekumeeninen kirkolliskokous) tai yleinen kirkolliskokous on koko maailman kirkon piispojen kokous, joka on kokoontunut keskustelemaan kirkon oppiin ja käytäntöön liittyvistä asioista.
Sana tulee kreikan kielen sanasta "Οικουμένη", joka tarkoittaa "asuttu", ja se oli alun perin toinen nimi Rooman valtakunnan alueelle, koska Rooman keisarit kutsuivat koolle kaikki varhaisimmat neuvostot. Myöhempinä aikoina sitä käytettiin merkityksessä "maailmanlaajuinen" tai "yleinen".
Luettelo ekumeenisista neuvostoista
Seitsemän ensimmäistä ekumeenista neuvostoa
Kristinuskon ajanjaksoa ensimmäisestä Nikean kirkolliskokouksesta (325) toiseen Nikean kirkolliskokoukseen (787) kutsutaan seitsemän ekumeenisen kirkolliskokouksen ajanjaksoksi.
- 1. Ensimmäinen Nikean kirkolliskokous (325) hyväksyi Nikean uskontunnustuksen.
- 2. Konstantinopolin ensimmäinen konsiili (381); muutti Nikean uskontunnustuksen tekstin nykyiseen muotoon.
- 3. Efesoksen kirkolliskokous (431); julisti Neitsyt Marian Theotokokseksi (kreikaksi Η Θεοτόκος, "Jumalansynnyttäjä" tai yleisemmin "Jumalan äiti").
- 4. Kalcedonin konsiili (451); julisti monofysiittisen opin vääräksi ja hyväksyi Kalcedonin uskontunnustuksen. Itämainen ortodoksinen yhteisö ei tunnusta tätä eikä kaikkia seuraavia neuvostoja.
- 5. Konstantinopolin toinen kirkolliskokous (553).
- 6. Konstantinopolin kolmas konsiili (680-681); vahvisti, että Kristuksella oli sekä inhimillinen että jumalallinen tahto.
- Quinisext-konsiili (= viides ja kuudes) tai Trullon konsiili (692); itäortodoksinen kirkko hyväksyy tämän konsiilin osana Konstantinopolin kolmatta konsiilia, mutta katoliset hylkäävät sen.
- 7. Toinen Nikean konsiili (787); ikonien kunnioittamisen palauttaminen ja ensimmäisen ikonoklasmin päättyminen. Monet protestanttiset uskontokunnat hylkäävät sen, ja suosivat sen sijaan Konstantinopolin konsiilia vuodelta 754, jossa ikonien kunnioittaminen tuomittiin.
Neljännellä vuosisadalla tehty kirjoitus, joka esittää Kristusta hyvänä paimenena.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on ekumeeninen neuvosto?
V: Ekumeeninen konsiili on eri puolilta maailmaa tulevien piispojen kokoontuminen keskustelemaan kirkon oppiin ja käytäntöön liittyvistä asioista.
K: Mitä sana "ekumeeninen" tarkoittaa?
V: Sana "ekumeeninen" tulee kreikan kielen sanasta "Οικουμένη", joka tarkoittaa "asuttu", ja myöhempinä aikoina sitä käytettiin merkityksessä "maailmanlaajuinen" tai "yleinen".
K: Ketkä ovat ekumeenisen konsiilin osanottajia?
V: Ekumeenisen konsiilin osallistujat ovat piispoja kaikkialta maailmasta.
K: Miksi Rooman keisarit kutsuivat koolle varhaisimmat ekumeeniset neuvostot?
V: Varhaisimmat ekumeeniset neuvostot kutsuivat koolle Rooman keisarit, koska "Οικουμένη" viittasi alun perin Rooman valtakunnan alueeseen.
K: Mitä aiheita käsitellään ekumeenisessa konsiilissa?
V: Ekumeenisessa konsiilissa keskustellaan kirkon oppiin ja käytäntöön liittyvistä asioista.
K: Miten sanaa "ekumeeninen" käytetään myöhempinä aikoina?
V: Myöhempinä aikoina sanaa "ekumeeninen" käytettiin merkityksessä "maailmanlaajuinen" tai "yleinen".
K: Mistä sana "ekumeeninen" on peräisin?
V: Sana "ekumeeninen" tulee kreikan kielen sanasta "Οικουμένη", joka tarkoittaa "asuttu".
