Ortodoksinen kirkko
Itäinen ortodoksinen kirkko, virallisesti ortodoksinen kirkko, on kristillinen kirkko. Heidän kristinuskonsa muotoa kutsutaan myös ortodoksiseksi kristinuskoksi tai ortodoksisuudeksi. Heidän jäseniään kutsutaan ortodoksikristityiksi, vaikka on olemassa toinenkin kirkkojen ryhmä, itäortodoksinen, joka ei ole yhteydessä ortodoksisen kirkon kanssa. Maailmassa on noin 300 miljoonaa ortodoksikristittyä. Suurin osa ortodoksikristityistä asuu Itä-Euroopassa ja Lähi-idässä, mutta ortodoksikristittyjä on kaikkialla maailmassa.
Itäinen ortodoksinen kirkko opettaa, että se on se kirkko, jonka Jeesus Kristus perusti apostoleille antamissaan ohjeissa. Se harjoittaa sitä, mitä se pitää alkuperäisenä kristillisenä uskona, ja ylläpitää apostoleilta periytyvää pyhää perinnettä.
Jumalanpalvelus tunnetaan jumalallisena liturgiana. Jumalanpalveluksen uskomukset ja rituaalit muistuttavat roomalaiskatolisen kirkon eukaristiaa.
Historia
Vuonna 395 Rooman valtakunta jakautui läntiseen ja itäiseen osaan. Läntinen osa kesti 5. tai 6. vuosisadalle asti. Tarkoista päivämääristä kiistellään. Itäinen osa, jota yleisesti kutsutaan Bysantin valtakunnaksi, kesti 1400-luvulle asti. Rooman valtakunnan jakautuminen vaikutti myös kirkkoon, joka kehittyi eri tavoin molemmissa osissa. Vuonna 1054 tapahtui itä-länsi-skisma. Läntisestä osasta kehittyi nykyinen roomalaiskatolinen kirkko, ja itäistä osaa kutsutaan nykyään itäortodoksiseksi kirkoksi. Lännessä on Rooman patriarkka, jota kutsutaan yleisesti paaviksi. Idässä on Konstantinopolin patriarkka. Historiallisen kehityksen vuoksi monilla itäisillä ortodoksisilla kirkoilla on myös paikallinen patriarkka. Lännessä paavi on ehdoton johtaja. Konstantinopolin patriarkka on "ensimmäinen tasavertaisten joukossa"; hänen valtansa ei ole absoluuttinen, kuten nähdään hänen tavatessaan muita patriarkkoja. Hänen valtansa on sama kuin kaikkien piispojen, joita patriarkka on.
Tärkeää tietoa ortodoksisista kirkoista
Joitakin juhlapyhiä ovat joulu ja pääsiäinen.
Ortodoksit uskovat kaikkeen, mitä Nikean uskontunnustuksessa sanotaan:
Uskon yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan sekä kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.
Ja yhdessä Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalan ainokaisessa Pojassa, joka on syntynyt Isästä ennen kaikkia iankaikkisia aikoja.
Valo valosta, totinen Jumala totisesta Jumalasta, syntynyt, ei luotu, yhtä olemusta Isän kanssa, jonka kautta kaikki on luotu.
Meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden hän tuli alas taivaasta ja ruumiillistui Pyhän Hengen ja Neitsyt Marian kanssa ja tuli ihmiseksi.
Hänet ristiinnaulittiin puolestamme Pontius Pilatuksen alaisuudessa, hän kärsi ja hänet haudattiin.
Kolmantena päivänä hän nousi ylös kirjoitusten mukaan.
Hän nousi taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella.
Hän tulee jälleen kirkkaudessa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen valtakunnallaan ei ole loppua.
Ja Pyhässä Hengessä, Herrassa, elämän antajassa, joka lähtee Isästä, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa palvotaan ja ylistetään, joka puhui profeettojen kautta.
Yhdessä, pyhässä, katolisessa ja apostolisessa kirkossa.
Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi.
Odotan kuolleiden ylösnousemusta.
Ja tulevien aikojen elämä. Aamen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että he uskovat yhteen Jumalaan. Hänellä on kolme osaa (Isä, Poika ja Henki), jotka ovat yksi ja sama (yksi ja sama olemus). Poikana (Jeesus) hän saapui taivaasta, kuoli ja nousi ylös. Hän palaa lopulta tuomarina koko ihmiskunnan puolesta, kuten Raamatussa mainitaan.
Kirkko tänään
Ortodoksisen kirkon monet kirkot eroavat toisistaan hallinnon ja paikalliskulttuurin osalta, mutta ne ovat suurimmaksi osaksi täydessä yhteydessä toisiinsa. Useimpia näistä kirkoista johtaa patriarkka. Useimmat patriarkat tunnustavat Konstantinopolin patriarkan hengelliseksi johtajakseen.
Seuraavassa luettelossa on valikoima itäisiä ortodoksisia kirkkoja. Ellei toisin mainita, ne ovat ehtoollisyhteydessä:
- Athos-vuori (luostarien yhteisö)
- Albanian ortodoksinen kirkko
- Antiokian ortodoksinen kirkko
- Bulgarian ortodoksinen kirkko
- Kreikan ortodoksinen kirkko
- Aleksandrian kreikkalais-ortodoksinen kirkko
- Mount Sinain kirkko (yksi luostari)
- Venäjän ortodoksinen kirkko
- Venäjän ortodoksinen kirkko Venäjän ulkopuolella
- Romanian ortodoksinen kirkko
1600-luvulla joukko ihmisiä erosi itäisestä ortodoksisesta kirkosta, koska he eivät hyväksyneet joitakin muutoksia, joita oli tehty. Nämä ihmiset tunnetaan nykyään vanhususkovaisina. Vanhususkovaisia on kaksi suurta ryhmää ja muutamia pienempiä ryhmiä. Vanhususkovaiset eivät ole yhteydessä muihin itäisiin ortodoksisiin kirkkoihin.
Itäisen ortodoksisuuden jakautuminen maailmassa maittain
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kristinusko
- Itäinen kristinusko
- Kristinuskon historia
- Vanhat kalenteristit
- Itäinen ortodoksinen kirkko
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on itäinen ortodoksinen kirkko?
V: Itäinen ortodoksinen kirkko, virallisesti ortodoksinen kirkko, on kristillinen kirkko.
K: Minkälaista kristinuskoa itäinen ortodoksinen kirkko harjoittaa?
V: Itäisen ortodoksisen kirkon harjoittamaa kristinuskon tyyppiä kutsutaan myös ortodoksiseksi kristinuskoksi tai ortodoksisuudeksi.
K: Miksi itäisen ortodoksisen kirkon jäseniä kutsutaan?
V: Itäisen ortodoksisen kirkon jäseniä kutsutaan ortodoksikristityiksi.
K: Onko olemassa muita kirkkoryhmiä, jotka eivät ole yhteydessä ortodoksisen kirkon kanssa?
V: Kyllä, on olemassa toinenkin kirkkojen ryhmä, jota kutsutaan itämaisiksi ortodokseiksi ja joka ei ole yhteydessä ortodoksiseen kirkkoon.
K: Missä suurin osa ortodoksikristityistä asuu?
V: Suurin osa ortodoksikristityistä asuu Itä-Euroopassa ja Lähi-idässä, mutta ortodoksikristittyjä on kaikkialla maailmassa.
K: Mitä itäortodoksinen kirkko opettaa alkuperästään?
V: Itäinen ortodoksinen kirkko opettaa, että se on kirkko, jonka Jeesus Kristus perusti ohjeissaan apostoleille.
K: Millä nimellä itäisen ortodoksisen kirkon jumalanpalvelus tunnetaan?
V: Itäisen ortodoksisen kirkon jumalanpalvelus tunnetaan jumalallisena liturgiana.
