Saksan tuomioistuimet

Suojaus

Tuomioistuimet suojelevat tavallisia ihmisiä huonoilta hallituksilta, ja heitä suojellaan myös huonoilta hallituksilta itseltään.

Ihmisten suojelu tuomioistuimissa

Saksassa on ollut vapaat tuomioistuimet kauemmin kuin se on ollut demokratia, vaikka natsien aikana monet tuomarit jättivät lain noudattamatta ja tekivät niin kuin natsipuolue halusi. Siksi heitä vastaan käytiin Nürnbergin tuomarioikeudenkäynti.

Saksa on oikeusvaltio. Se tarkoittaa, että se on lakiin perustuva valtio. Kaikille kansalaisille taataan yhdenvertaisuus, ja hallituksen päätökset voidaan riitauttaa tuomioistuimessa.

Mikään laki tai ministeri ei voi sanoa, että henkilö tai ihmisryhmä on syyllinen.

Tuomioistuinten suojelu hallitukselta

Liittovaltion laissa säädetään oikeuslaitoksen rakenteesta. Tuomioistuinten toiminnasta vastaavat osavaltiot. Saksan osavaltiot ylläpitävät tuomioistuinjärjestelmän alempia tasoja; vain ylimmät tuomioistuimet ovat liittovaltion kustantamia.

Tämä liittovaltion ja maan välinen jako tarkoittaa sitä, että liittovaltio (eli liittohallitus) voi varmistaa, että lakeja noudatetaan yhdenvertaisesti koko maassa, koska siinä sanotaan, mitä tuomioistuimia on perustettava. Osavaltiot hallinnoivat tuomioistuimia, ja tämä estää liittovaltion hallitusta määräämästä tuomioistuimia tekemään asioita tai nimittämästä tuomareita. Tämä auttaa pitämään tuomioistuimet riippumattomina.

Oikeusjärjestelmä

Saksassa on roomalainen oikeusjärjestelmä. Tämä eroaa Yhdysvalloista ja Englannista, joissa käytetään common law -oikeutta.

Common law -järjestelmässä tuomioistuimet tukeutuvat ennakkotapauksiin (mitä vastaavissa tapauksissa on päätetty aiemmin) . Saksassa tuomioistuimet tukeutuvat kattavaan lakikokoelmaan. Oikeudelliset periaatteet tai perusajatukset on esitetty säännöstössä, ja tuomareiden on ratkaistava kukin tapaus vertaamalla tapauksen tosiseikkoja näihin periaatteisiin eikä siihen, mitä muut tuomarit ovat aiemmin päättäneet.

Tuomareiden koulutus

Koska oikeudellinen säännöstö on hyvin tärkeä ja monimutkainen, tuomareiden on oltava hyvin koulutettuja.

Tuomareita ei valita asianajajien joukosta, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa. Sen sijaan tuomarina toimiminen on erillinen ura

Yliopistossa suoritetun oikeustieteellisen koulutuksen päätteeksi kaikkien oikeustieteen opiskelijoiden on läpäistävä valtiontutkinto, ennen kuin he voivat jatkaa oppisopimuskoulutukseen, joka antaa heille kahden vuoden aikana laajan koulutuksen lakimiesammattiin. Tämän jälkeen heidän on läpäistävä toinen valtiollinen koe, joka antaa heille oikeuden harjoittaa lakimiehen ammattia. Toisen kokeen jälkeen henkilön on valittava joko asianajajan tai tuomarin ammatti.

Tuomarin ammatin valitsevat aloittavat työnsä tuomioistuimissa välittömästi. He ovat kuitenkin koeajalla (tilapäinen harjoittelujakso) jopa neljä vuotta ennen kuin heidät nimitetään tuomareiksi elinikäisesti.

Tuomioistuinjärjestelmä

Saksassa on kolmenlaisia tuomioistuimia.

• Tavalliset tuomioistuimet

Nämä tuomioistuimet käsittelevät rikos- ja useimmat siviiliasiat.

• Erikoistuneet tuomioistuimet

Nämä tuomioistuimet käsittelevät tapauksia, jotka liittyvät

hallinnollinen,

työ,

sosiaaliturva

vero- ja patenttioikeus.

• Perustuslakituomioistuimet

Nämä tuomioistuimet harjoittavat tuomioistuinvalvontaa ja tulkitsevat perustuslakia.

Tavalliset tuomioistuimet

Tavallisia tuomioistuimia on neljä tasoa:

1. Alimmalla tasolla ovat paikallistuomioistuimet (Amtsgerichte; sing., Amtsgericht), jotka käsittelevät vähäisiä rikoksia tai pieniä siviilioikeudellisia riita-asioita. Nämä tuomioistuimet hoitavat myös tavanomaisia oikeudellisia tehtäviä, kuten yritysrekisterin pitämistä. 
   Useimmat asiat ratkaisee
   paikallistuomioistuimissa yksi tuomari. Rikosasioissa, joissa tuomion odotetaan olevan yli kaksi vuotta, ammattituomaria avustaa kuitenkin kaksi osa-aikaista tuomaria, joilla on samat oikeudet kuin ammattituomarilla (Schöffengericht).  Amtsgerichtejä
   on 687.
2. Paikallistuomioistuinten yläpuolella ovat aluetuomioistuimet (Landgerichte; sing., Landgericht).
    Näissä tuomioistuimissa on kaksi jaostoa. Toisessa käsitellään merkittäviä siviiliasioita ja toisessa rikosasioita. Alueellisissa tuomioistuimissa on kolme tuomaria monimutkaisia tapauksia varten, mutta useimmat tapaukset käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.
   Aluetuomioistuimet ovat muutoksenhakutuomioistuimia paikallistuomioistuinten päätöksiä vastaan (paikallistuomioistuimista
   peräisin olevissa asioissa tämä on viimeinen muutoksenhakutaso), ja ne ovat ensimmäisiä tuomioistuimia, joissa useimmat suuret siviili- ja rikosoikeudelliset asiat käsitellään.  Landgerichtejä
   on 116.
3. Seuraavalla tasolla ovat osavaltioiden muutoksenhakutuomioistuimet (Oberlandesgerichte). Ne käsittelevät alempien tuomioistuinten valituksissa esiin tulleita oikeudellisia kysymyksiä. Oberlandesgerichte on ensimmäinen tuomioistuin, johon maanpetos- ja perustuslain vastainen toiminta tulee. Oberlandesgerichtejä on 24, sillä suuremmissa osavaltioissa niitä on kaksi tai useampia.
4. Ylin oikeusaste on Karlsruhessa sijaitseva liittovaltion tuomioistuin (Bundesgerichtshof). Se on viimeinen muutoksenhakutuomioistuin, joka käsittelee kaikki alue- ja muutoksenhakutuomioistuinten asiat. Yksikään asia ei tule suoraan Bundesgerichtshofiin.

Erikoistuneet tuomioistuimet

Erikoistuomioistuimet käsittelevät hallinto-, työ-, sosiaali-, vero- ja patenttilainsäädäntöä.

• Hallintotuomioistuinten avulla ihmiset voivat saada hallitukselta korvauksia vahingoista, joita virkamiesten virheellisestä toiminnasta on aiheutunut. Esimerkiksi kansalaiset ovat nostaneet hallintotuomioistuimissa useita kanteita hallitusta vastaan ydinvoimaloiden sijainnista ja turvallisuusvaatimuksista.
• Työtuomioistuimet käsittelevät työehtosopimuksia ja työoloja koskevia riitoja.
• Sosiaalituomioistuimet päättävät sosiaalivakuutusta koskevista riidoista, joihin kuuluvat työttömyyskorvaukset, työntekijöiden korvaukset ja sosiaaliturvamaksut.
• Rahoitustuomioistuimet eli verotustuomioistuimet käsittelevät ainoastaan veroasioita, ja niitä on olemassa kahdella tasolla.

Münchenissä sijaitseva liittovaltion patenttituomioistuin ratkaisee teollisoikeuksia koskevia riitoja. Patentit ovat liittovaltion asia, joten nyt on perustettu osavaltiotuomioistuimia.

Perustuslakituomioistuimet

Kussakin osavaltiossa on osavaltion perustuslakituomioistuin. Nämä tuomioistuimet ovat hallinnollisesti ja taloudellisesti riippumattomia kaikista muista valtion elimistä. Osavaltion perustuslakituomioistuin voi esimerkiksi laatia oman talousarvionsa ja palkata tai erottaa työntekijöitä.

Nämä tuomioistuimet käsittelevät tapauksia, joissa perustuslaki ja sen antamat oikeudet ovat kyseenalaisia.

Esimerkiksi rikosasiasta voidaan valittaa Bundesgerichtshofiin, jos se koskee henkilön ihmisoikeuksia.

Liittovaltion perustuslakituomioistuin, Bundesverfassungsgericht, voi tarkistaa, että muut tuomioistuimet tarkastelevat lakia varmistaakseen, etteivät ne unohda näitä perusoikeuksia. Joskus liittovaltion perustuslakituomioistuin on kumonnut muiden liittovaltion tuomioistuinten päätöksiä.

Bundesverfassungsgericht suojelee kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia myös toisella tavalla. Se on ainoa tuomioistuin, joka voi kieltää poliittisen puolueen, jos se toimii tai sanoo toimivansa perustuslain vastaisesti.