Bundesgerichtshof

Historia

Bundesgerichtshof perustettiin vuonna 1950. Sen päämaja sijaitsi Hessenin perinnöllisen suurherttuan vanhassa palatsissa Karlsruhessa.

Toinen osa, 5. rikosyksikkö, sijaitsee Villa Sackissa Leipzigissa. Ajatuksena oli siirtää koko tuomioistuin sinne yhdistymisen jälkeen. Tuomarit eivät halunneet muuttaa, joten vain 5. rikosoikeudellinen osasto siirrettiin Berliinistä Leipzigiin.

Viides jaosto kokoontui Länsi-Berliinissä, jotta valitusasioita voitiin käsitellä kaupungissa ilman, että rikollisia olisi tarvinnut kuljettaa läpi DDR:n. Myös liittovaltion hallintotuomioistuin muutti Villa Säkkiin 22. elokuuta 2002.

Oikeustalo


Uusi pääkonttorirakennus

Organisaatio

BGH on jaettu senaatteihin. Kussakin senaatissa on tuomari puheenjohtajana ja neljä asessoria.

On olemassa

• kaksitoista siviilioikeuden muutoksenhakutuomioistuinta;
• viisi rikosoikeudellista muutoksenhakutuomioistuinta (mukaan lukien Leipzigissa sijaitseva tuomioistuin); ja
• kahdeksan erikoisseurakuntaa . Nämä käsittelevät
• Maataloudella on merkitystä;
• Asianajaja-asioita (asianajajat ja lakimiehet);
• Notaariasiat;
• Patenttiasiamiesasiat;
• Kirjanpitäjäasiat;
• Verokonsulttiriidat, mutta ei veroriitoja, jotka käsitellään Münchenissä sijaitsevassa liittovaltion rahoitustuomioistuimessa;
• Kartellien senaatti;
• Liittovaltion hallituksen palveluksessa työskentelyä koskevat asiat, lukuun ottamatta asepalvelusta, jota käsitellään liittovaltion hallintotuomioistuimessa.

Liiketoiminnan jakelu

Siviilioikeuden muutoksenhakutuomioistuimet

Se, mikä senaatti käsittelee tapauksen, riippuu siitä, mistä asiasta kiistellään.

I. Tekijänoikeudet, tavaramerkkioikeudet, vilpillinen kilpailu

II. Yhtiöoikeus

III. Valtion vastuu

IV. Perintö- ja vakuutusoikeus

V. Varallisuusoikeus

VI. "Deliktsrecht" Korvaus laittoman teon jälkeen vahingonkorvausvelvollisuus

VII. Kaavoitus- ja rakennuslait ja -asetukset sekä sopimukset

VIII. Kuluttaja- ja vuokraoikeus

IX. Asianajajien ja veroneuvojien toimet, maksukyvyttömyysoikeus

X. Patentti- ja mallioikeus, "lajisuoja" (eli jalostajan kasvien tyyppien suojaaminen),

Xa. Patenttioikeus, matkasopimusoikeus

XI. Pankkilainsäädäntö, lainat ja pörssilainsäädäntö

XII. Perhe- ja liikavuokralainsäädäntö

Rikosoikeudelliset jaostot

Rikossenaatit käsittelevät 24 ylemmän aluetuomioistuimen käsittelemät asiat saksa: Oberlandesgerichte. Se, mikä senaatti valitaan, riippuu siitä, mistä tuomioistuimesta valitus tulee.

1. Bamberg, Karlsruhe, München, Nürnberg ja Stuttgart sekä asevoimien rikokset ja maanpuolustusrikokset, vero-oikeus;

2. Frankfurt am Main, Jena, Koblenz ja Köln;

3. Celle, Düsseldorf, Oldenburg ja Schleswig sekä valtion turvallisuusrikokset;

4. Hamm, Naumburg, Rostock, Saarbrücken ja Zweibrücken sekä liikennerikokset;

5. (kotipaikka Leipzig): Berliinin korkein oikeus ja Brandenburgin, Braunschweigin, Bremenin, Dresdenin ja Hampurin ylemmät aluetuomioistuimet sekä vero- ja tullirikokset.

Liittovaltion tuomioistuimen presidentit

Ei.	Nimi	syntymä ja kuolema	Lukukauden alku	Toimikauden loppu
1	Dr. h.c. Hermann Weinkauf	10. helmikuuta 1894 - 9. heinäkuuta 1981	1. lokakuuta 1950	31. maaliskuuta 1960
2	Dr. Dr. h.c. Bruno Heusinger	2. maaliskuuta 1900 - 3. elokuuta 1987	1. huhtikuuta 1960	31. maaliskuuta 1968
3	Dr. Dr. h.c. Robert Fischer	22. elokuuta 1911 - 4. maaliskuuta 1983	1. huhtikuuta 1968	30. syyskuuta 1977
4	Prof. Dr. Gerd Pfeiffer	22. joulukuuta 1919 - 1. helmikuuta 2007	1. lokakuuta 1977	31. joulukuuta 1987
5	Prof. Dr. Walter Odersky	* 17. heinäkuuta 1931	1. tammikuuta 1988	31. heinäkuuta 1996
6	Tohtori h.c. Karlmann Geiß	* 31. toukokuuta 1935	1. elokuuta 1996	31. toukokuuta 2000
7	Prof. Dr. Günter Hirsch	* 30. tammikuuta 1943	15. heinäkuuta 2000	31. tammikuuta 2008
8	Prof. Dr. Klaus Tolksdorf	* 14. marraskuuta 1948	1. helmikuuta 2008