Bundesgerichtshof: Saksan korkein siviili- ja rikostuomioistuin
Bundesgerichtshof — Saksan korkein siviili- ja rikosoikeudellinen tuomioistuin: selkeä opas sen rooliin, päätöksiin ja vaikutuksiin oikeusjärjestelmässä.
Bundesgerichtshof (liittovaltion tuomioistuin) (BGH) on Saksan korkein siviili- ja rikosoikeudellinen tuomioistuin. Se on yksi Saksan kuudesta korkeimmasta tuomioistuimesta.
- Bundesverfassungsgericht (liittovaltion perustuslakituomioistuin),
- Bundesarbeitsgericht (liittovaltion työtuomioistuin),
- Bundesfinanzhof (liittovaltion rahoitustuomioistuin),
- Bundessozialgericht (liittovaltion sosiaalituomioistuin) ja
- Bundesverwaltungsgericht (liittovaltion hallinto-oikeus)
ovat muut ylimmät tuomioistuimet. Ne käsittelevät vain oman oikeudenalansa tapauksia. Mistään ylimmästä tuomioistuimesta ei voi valittaa, paitsi jos kyseessä ovat ihmisoikeudet, joista päättää Bundesverfassungsgericht eli liittovaltion perustuslakituomioistuin.
Toimivalta ja tehtävät
Bundesgerichtshof toimii viimekätisenä muutoksenhakuelimenä siviili- ja rikosasioissa. Sen keskeinen tehtävä on varmistaa, että liittovaltion lait ja oikeuskäytäntö tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti koko Saksassa. BGH ei yleensä tutkinto uudelleen jutun tosiasioita vaan keskittyy oikeuskysymyksiin: se arvioi, onko alemman oikeusasteen päätöksessä sovellettu lakia oikein.
Jos tuomioistuin epäilee jonkin lain perustuslaillisuutta, se voi pyytää asiassa kannanottoa Bundesverfassungsgerichtilta (käytännössä tuomioistuin voi tehdä niin sanotun ennakkokysymyksen perustuslakituomioistuimelle).
Rakenne ja työjärjestys
BGH on jaettu eri "senatteihin" eli jaostoihin, joilla on erikoistumista eri oikeudenaloille (esim. sopimus- ja vahingonkorvausoikeus, rikosoikeus). Jokaisessa jaostossa käsitellään vastaavanlaisten asioiden valituksia. Tuomioistuimella on puheenjohtaja (Präsident) ja varapuheenjohtaja sekä joukko liittovaltion tasolla nimitettyjä tuomareita, jotka toimivat riippumattomina.
Päätökset tehdään yleensä kirjallisissa menettelyissä, mutta tärkeät suulliset käsittelyt ovat usein julkisia. BGH:n ratkaisut muodostavat merkittävän ennakkotieteellisen vaikutuksen alemman asteisiin tuomioistuimiin ja oikeuskäytäntöön.
Päätösten julkaisu ja merkitys
BGH:n ratkaisuja julkaistaan erikseen esimerkiksi siviiliasioiden ja rikosasioiden kokoelmissa (esimerkiksi BGHZ ja BGHSt), ja ne ovat tärkeitä lähteitä lakimiehille, tuomioistuimille ja lainsäätäjille. Nämä ratkaisut selventävät lain soveltamista ja usein ohjaavat tulevia ratkaisuja.
Valitusmahdollisuudet ja rajat
BGH käsittelee valituksia, jotka koskevat pääasiassa oikeudellisia epäselvyyksiä ja virheitä alemman oikeusasteen ratkaisun oikeudellisessa arvioinnissa. Kun BGH on antanut ratkaisunsa, asiassa ei tavallisesti ole enää korkeampaa valitusmahdollisuutta saman oikeusalan puitteissa. Ainoa poikkeus ovat perustuslailliset kysymykset ja ihmisoikeuskysymykset, joista voi päättää Bundesverfassungsgericht (perustuslakituomioistuin) tai asianomaiset kansainväliset ihmisoikeustuomioistuimet, mikäli suorat valitusreitit sen sallivat.
Käytännön vaikutus
BGH:n linjaukset vaikuttavat laajasti Saksan oikeuskäytäntöön ja usein myös lainsäädännön kehitykseen. Asianajajat ja tuomarit seuraavat BGH:n ratkaisuja tarkasti, koska ne ohjaavat esimerkiksi sopimus- ja vahingonkorvausoikeudellisia tulkintoja sekä rikosoikeudellisia periaatteita.
Yhteenveto: Bundesgerichtshof on keskeinen oikeudellinen toimija Saksan oikeusjärjestelmässä, joka varmistaa oikeuden yhdenmukaisen soveltamisen siviili- ja rikosoikeudessa. Perustuslain ja ihmisoikeuksien tulkinnasta vastaa kuitenkin viime kädessä Bundesverfassungsgericht.
Historia
Bundesgerichtshof perustettiin vuonna 1950. Sen päämaja sijaitsi Hessenin perinnöllisen suurherttuan vanhassa palatsissa Karlsruhessa.
Toinen osa, 5. rikosyksikkö, sijaitsee Villa Sackissa Leipzigissa. Ajatuksena oli siirtää koko tuomioistuin sinne yhdistymisen jälkeen. Tuomarit eivät halunneet muuttaa, joten vain 5. rikosoikeudellinen osasto siirrettiin Berliinistä Leipzigiin.
Viides jaosto kokoontui Länsi-Berliinissä, jotta valitusasioita voitiin käsitellä kaupungissa ilman, että rikollisia olisi tarvinnut kuljettaa läpi DDR:n. Myös liittovaltion hallintotuomioistuin muutti Villa Säkkiin 22. elokuuta 2002.
Oikeustalo
Uusi pääkonttorirakennus
Organisaatio
BGH on jaettu senaatteihin. Kussakin senaatissa on tuomari puheenjohtajana ja neljä asessoria.
On olemassa
- kaksitoista siviilioikeuden muutoksenhakutuomioistuinta;
- viisi rikosoikeudellista muutoksenhakutuomioistuinta (mukaan lukien Leipzigissa sijaitseva tuomioistuin); ja
- kahdeksan erikoisseurakuntaa . Nämä käsittelevät
- Maataloudella on merkitystä;
- Asianajaja-asioita (asianajajat ja lakimiehet);
- Notaariasiat;
- Patenttiasiamiesasiat;
- Kirjanpitäjäasiat;
- Verokonsulttiriidat, mutta ei veroriitoja, jotka käsitellään Münchenissä sijaitsevassa liittovaltion rahoitustuomioistuimessa;
- Kartellien senaatti;
- Liittovaltion hallituksen palveluksessa työskentelyä koskevat asiat, lukuun ottamatta asepalvelusta, jota käsitellään liittovaltion hallintotuomioistuimessa.
Liiketoiminnan jakelu
Siviilioikeuden muutoksenhakutuomioistuimet
Se, mikä senaatti käsittelee tapauksen, riippuu siitä, mistä asiasta kiistellään.
I. Tekijänoikeudet, tavaramerkkioikeudet, vilpillinen kilpailu
II. Yhtiöoikeus
III. Valtion vastuu
IV. Perintö- ja vakuutusoikeus
V. Varallisuusoikeus
VI. "Deliktsrecht" Korvaus laittoman teon jälkeen vahingonkorvausvelvollisuus
VII. Kaavoitus- ja rakennuslait ja -asetukset sekä sopimukset
VIII. Kuluttaja- ja vuokraoikeus
IX. Asianajajien ja veroneuvojien toimet, maksukyvyttömyysoikeus
X. Patentti- ja mallioikeus, "lajisuoja" (eli jalostajan kasvien tyyppien suojaaminen),
Xa. Patenttioikeus, matkasopimusoikeus
XI. Pankkilainsäädäntö, lainat ja pörssilainsäädäntö
XII. Perhe- ja liikavuokralainsäädäntö
Rikosoikeudelliset jaostot
Rikossenaatit käsittelevät 24 ylemmän aluetuomioistuimen käsittelemät asiat saksa: Oberlandesgerichte. Se, mikä senaatti valitaan, riippuu siitä, mistä tuomioistuimesta valitus tulee.
1. Bamberg, Karlsruhe, München, Nürnberg ja Stuttgart sekä asevoimien rikokset ja maanpuolustusrikokset, vero-oikeus;
2. Frankfurt am Main, Jena, Koblenz ja Köln;
3. Celle, Düsseldorf, Oldenburg ja Schleswig sekä valtion turvallisuusrikokset;
4. Hamm, Naumburg, Rostock, Saarbrücken ja Zweibrücken sekä liikennerikokset;
5. (kotipaikka Leipzig): Berliinin korkein oikeus ja Brandenburgin, Braunschweigin, Bremenin, Dresdenin ja Hampurin ylemmät aluetuomioistuimet sekä vero- ja tullirikokset.
Liittovaltion tuomioistuimen presidentit
| Ei. | Nimi | syntymä ja kuolema | Lukukauden alku | Toimikauden loppu |
| 1 | Dr. h.c. Hermann Weinkauf | 10. helmikuuta 1894 - 9. heinäkuuta 1981 | 1. lokakuuta 1950 | 31. maaliskuuta 1960 |
| 2 | Dr. Dr. h.c. Bruno Heusinger | 2. maaliskuuta 1900 - 3. elokuuta 1987 | 1. huhtikuuta 1960 | 31. maaliskuuta 1968 |
| 3 | Dr. Dr. h.c. Robert Fischer | 22. elokuuta 1911 - 4. maaliskuuta 1983 | 1. huhtikuuta 1968 | 30. syyskuuta 1977 |
| 4 | Prof. Dr. Gerd Pfeiffer | 22. joulukuuta 1919 - 1. helmikuuta 2007 | 1. lokakuuta 1977 | 31. joulukuuta 1987 |
| 5 | Prof. Dr. Walter Odersky | * 17. heinäkuuta 1931 | 1. tammikuuta 1988 | 31. heinäkuuta 1996 |
| 6 | Tohtori h.c. Karlmann Geiß | * 31. toukokuuta 1935 | 1. elokuuta 1996 | 31. toukokuuta 2000 |
| 7 | Prof. Dr. Günter Hirsch | * 30. tammikuuta 1943 | 15. heinäkuuta 2000 | 31. tammikuuta 2008 |
| 8 | Prof. Dr. Klaus Tolksdorf | * 14. marraskuuta 1948 | 1. helmikuuta 2008 |
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Bundesgerichtshof?
V: Bundesgerichtshof on Saksan korkein siviili- ja rikosoikeudellinen tuomioistuin.
K: Kuinka monta korkeinta tuomioistuinta Saksassa on?
V: Saksassa on viisi korkeinta oikeutta.
K: Mitkä ovat Saksan neljä muuta korkeinta tuomioistuinta?
V: Muut neljä korkeinta oikeutta ovat Bundesarbeitsgericht, Bundesfinanzhof, Bundessozialgericht ja Bundesverwaltungsgericht.
K: Millaisia asioita korkeimmat tuomioistuimet käsittelevät?
V: Kukin korkein oikeus käsittelee oman oikeudenalansa asioita.
K: Voiko joku valittaa mistä tahansa korkeimmasta oikeudesta?
V: Ei, mistään ylimmästä tuomioistuimesta ei voi hakea muutosta, ellei se vaikuta jonkun ihmisoikeuksiin.
K: Millaiset tapaukset kuuluisivat liittovaltion perustuslakituomioistuimen toimivaltaan?
V: Tapaukset, joissa ihmisoikeuksia loukataan, kuuluisivat liittovaltion perustuslakituomioistuimen toimivaltaan.
Kysymys: Mikä on liittovaltion perustuslakituomioistuimen rooli?
V: Liittovaltion perustuslakituomioistuimen tehtävänä on päättää, onko henkilön ihmisoikeuksia loukattu vai ei.
Etsiä