Bundesgerichtshof: Saksan korkein siviili- ja rikostuomioistuin

Bundesgerichtshof (liittovaltion tuomioistuin) (BGH) on Saksan korkein siviili- ja rikosoikeudellinen tuomioistuin. Se on yksi Saksan kuudesta korkeimmasta tuomioistuimesta.

Bundesverfassungsgericht (liittovaltion perustuslakituomioistuin),
Bundesarbeitsgericht (liittovaltion työtuomioistuin),
Bundesfinanzhof (liittovaltion rahoitustuomioistuin),
Bundessozialgericht (liittovaltion sosiaalituomioistuin) ja
Bundesverwaltungsgericht (liittovaltion hallinto-oikeus)

ovat muut ylimmät tuomioistuimet. Ne käsittelevät vain oman oikeudenalansa tapauksia. Mistään ylimmästä tuomioistuimesta ei voi valittaa, paitsi jos kyseessä ovat ihmisoikeudet, joista päättää Bundesverfassungsgericht eli liittovaltion perustuslakituomioistuin.

Toimivalta ja tehtävät

Bundesgerichtshof toimii viimekätisenä muutoksenhakuelimenä siviili- ja rikosasioissa. Sen keskeinen tehtävä on varmistaa, että liittovaltion lait ja oikeuskäytäntö tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti koko Saksassa. BGH ei yleensä tutkinto uudelleen jutun tosiasioita vaan keskittyy oikeuskysymyksiin: se arvioi, onko alemman oikeusasteen päätöksessä sovellettu lakia oikein.

Jos tuomioistuin epäilee jonkin lain perustuslaillisuutta, se voi pyytää asiassa kannanottoa Bundesverfassungsgerichtilta (käytännössä tuomioistuin voi tehdä niin sanotun ennakkokysymyksen perustuslakituomioistuimelle).

Rakenne ja työjärjestys

BGH on jaettu eri "senatteihin" eli jaostoihin, joilla on erikoistumista eri oikeudenaloille (esim. sopimus- ja vahingonkorvausoikeus, rikosoikeus). Jokaisessa jaostossa käsitellään vastaavanlaisten asioiden valituksia. Tuomioistuimella on puheenjohtaja (Präsident) ja varapuheenjohtaja sekä joukko liittovaltion tasolla nimitettyjä tuomareita, jotka toimivat riippumattomina.

Päätökset tehdään yleensä kirjallisissa menettelyissä, mutta tärkeät suulliset käsittelyt ovat usein julkisia. BGH:n ratkaisut muodostavat merkittävän ennakkotieteellisen vaikutuksen alemman asteisiin tuomioistuimiin ja oikeuskäytäntöön.

Päätösten julkaisu ja merkitys

BGH:n ratkaisuja julkaistaan erikseen esimerkiksi siviiliasioiden ja rikosasioiden kokoelmissa (esimerkiksi BGHZ ja BGHSt), ja ne ovat tärkeitä lähteitä lakimiehille, tuomioistuimille ja lainsäätäjille. Nämä ratkaisut selventävät lain soveltamista ja usein ohjaavat tulevia ratkaisuja.

Valitusmahdollisuudet ja rajat

BGH käsittelee valituksia, jotka koskevat pääasiassa oikeudellisia epäselvyyksiä ja virheitä alemman oikeusasteen ratkaisun oikeudellisessa arvioinnissa. Kun BGH on antanut ratkaisunsa, asiassa ei tavallisesti ole enää korkeampaa valitusmahdollisuutta saman oikeusalan puitteissa. Ainoa poikkeus ovat perustuslailliset kysymykset ja ihmisoikeuskysymykset, joista voi päättää Bundesverfassungsgericht (perustuslakituomioistuin) tai asianomaiset kansainväliset ihmisoikeustuomioistuimet, mikäli suorat valitusreitit sen sallivat.

Käytännön vaikutus

BGH:n linjaukset vaikuttavat laajasti Saksan oikeuskäytäntöön ja usein myös lainsäädännön kehitykseen. Asianajajat ja tuomarit seuraavat BGH:n ratkaisuja tarkasti, koska ne ohjaavat esimerkiksi sopimus- ja vahingonkorvausoikeudellisia tulkintoja sekä rikosoikeudellisia periaatteita.

Yhteenveto: Bundesgerichtshof on keskeinen oikeudellinen toimija Saksan oikeusjärjestelmässä, joka varmistaa oikeuden yhdenmukaisen soveltamisen siviili- ja rikosoikeudessa. Perustuslain ja ihmisoikeuksien tulkinnasta vastaa kuitenkin viime kädessä Bundesverfassungsgericht.

Historia

Bundesgerichtshof perustettiin vuonna 1950. Sen päämaja sijaitsi Hessenin perinnöllisen suurherttuan vanhassa palatsissa Karlsruhessa.

Toinen osa, 5. rikosyksikkö, sijaitsee Villa Sackissa Leipzigissa. Ajatuksena oli siirtää koko tuomioistuin sinne yhdistymisen jälkeen. Tuomarit eivät halunneet muuttaa, joten vain 5. rikosoikeudellinen osasto siirrettiin Berliinistä Leipzigiin.

Viides jaosto kokoontui Länsi-Berliinissä, jotta valitusasioita voitiin käsitellä kaupungissa ilman, että rikollisia olisi tarvinnut kuljettaa läpi DDR:n. Myös liittovaltion hallintotuomioistuin muutti Villa Säkkiin 22. elokuuta 2002.

Oikeustalo

Uusi pääkonttorirakennus

Organisaatio

BGH on jaettu senaatteihin. Kussakin senaatissa on tuomari puheenjohtajana ja neljä asessoria.

On olemassa

kaksitoista siviilioikeuden muutoksenhakutuomioistuinta;
viisi rikosoikeudellista muutoksenhakutuomioistuinta (mukaan lukien Leipzigissa sijaitseva tuomioistuin); ja
kahdeksan erikoisseurakuntaa . Nämä käsittelevät

Maataloudella on merkitystä;
Asianajaja-asioita (asianajajat ja lakimiehet);
Notaariasiat;
Patenttiasiamiesasiat;
Kirjanpitäjäasiat;
Verokonsulttiriidat, mutta ei veroriitoja, jotka käsitellään Münchenissä sijaitsevassa liittovaltion rahoitustuomioistuimessa;
Kartellien senaatti;
Liittovaltion hallituksen palveluksessa työskentelyä koskevat asiat, lukuun ottamatta asepalvelusta, jota käsitellään liittovaltion hallintotuomioistuimessa.

Liiketoiminnan jakelu

Siviilioikeuden muutoksenhakutuomioistuimet

Se, mikä senaatti käsittelee tapauksen, riippuu siitä, mistä asiasta kiistellään.

I. Tekijänoikeudet, tavaramerkkioikeudet, vilpillinen kilpailu

II. Yhtiöoikeus

III. Valtion vastuu

IV. Perintö- ja vakuutusoikeus

V. Varallisuusoikeus

VI. "Deliktsrecht" Korvaus laittoman teon jälkeen vahingonkorvausvelvollisuus

VII. Kaavoitus- ja rakennuslait ja -asetukset sekä sopimukset

VIII. Kuluttaja- ja vuokraoikeus

IX. Asianajajien ja veroneuvojien toimet, maksukyvyttömyysoikeus

X. Patentti- ja mallioikeus, "lajisuoja" (eli jalostajan kasvien tyyppien suojaaminen),

Xa. Patenttioikeus, matkasopimusoikeus

XI. Pankkilainsäädäntö, lainat ja pörssilainsäädäntö

XII. Perhe- ja liikavuokralainsäädäntö

Rikosoikeudelliset jaostot

Rikossenaatit käsittelevät 24 ylemmän aluetuomioistuimen käsittelemät asiat saksa: Oberlandesgerichte. Se, mikä senaatti valitaan, riippuu siitä, mistä tuomioistuimesta valitus tulee.

1. Bamberg, Karlsruhe, München, Nürnberg ja Stuttgart sekä asevoimien rikokset ja maanpuolustusrikokset, vero-oikeus;

2. Frankfurt am Main, Jena, Koblenz ja Köln;

3. Celle, Düsseldorf, Oldenburg ja Schleswig sekä valtion turvallisuusrikokset;

4. Hamm, Naumburg, Rostock, Saarbrücken ja Zweibrücken sekä liikennerikokset;

5. (kotipaikka Leipzig): Berliinin korkein oikeus ja Brandenburgin, Braunschweigin, Bremenin, Dresdenin ja Hampurin ylemmät aluetuomioistuimet sekä vero- ja tullirikokset.

Liittovaltion tuomioistuimen presidentit

Ei.	Nimi	syntymä ja kuolema	Lukukauden alku	Toimikauden loppu
1	Dr. h.c. Hermann Weinkauf	10. helmikuuta 1894 - 9. heinäkuuta 1981	1. lokakuuta 1950	31. maaliskuuta 1960
2	Dr. Dr. h.c. Bruno Heusinger	2. maaliskuuta 1900 - 3. elokuuta 1987	1. huhtikuuta 1960	31. maaliskuuta 1968
3	Dr. Dr. h.c. Robert Fischer	22. elokuuta 1911 - 4. maaliskuuta 1983	1. huhtikuuta 1968	30. syyskuuta 1977
4	Prof. Dr. Gerd Pfeiffer	22. joulukuuta 1919 - 1. helmikuuta 2007	1. lokakuuta 1977	31. joulukuuta 1987
5	Prof. Dr. Walter Odersky	* 17. heinäkuuta 1931	1. tammikuuta 1988	31. heinäkuuta 1996
6	Tohtori h.c. Karlmann Geiß	* 31. toukokuuta 1935	1. elokuuta 1996	31. toukokuuta 2000
7	Prof. Dr. Günter Hirsch	* 30. tammikuuta 1943	15. heinäkuuta 2000	31. tammikuuta 2008
8	Prof. Dr. Klaus Tolksdorf	* 14. marraskuuta 1948	1. helmikuuta 2008

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Bundesgerichtshof?

V: Bundesgerichtshof on Saksan korkein siviili- ja rikosoikeudellinen tuomioistuin.

K: Kuinka monta korkeinta tuomioistuinta Saksassa on?

V: Saksassa on viisi korkeinta oikeutta.

K: Mitkä ovat Saksan neljä muuta korkeinta tuomioistuinta?

V: Muut neljä korkeinta oikeutta ovat Bundesarbeitsgericht, Bundesfinanzhof, Bundessozialgericht ja Bundesverwaltungsgericht.

K: Millaisia asioita korkeimmat tuomioistuimet käsittelevät?

V: Kukin korkein oikeus käsittelee oman oikeudenalansa asioita.

K: Voiko joku valittaa mistä tahansa korkeimmasta oikeudesta?

V: Ei, mistään ylimmästä tuomioistuimesta ei voi hakea muutosta, ellei se vaikuta jonkun ihmisoikeuksiin.

K: Millaiset tapaukset kuuluisivat liittovaltion perustuslakituomioistuimen toimivaltaan?

V: Tapaukset, joissa ihmisoikeuksia loukataan, kuuluisivat liittovaltion perustuslakituomioistuimen toimivaltaan.

Kysymys: Mikä on liittovaltion perustuslakituomioistuimen rooli?

V: Liittovaltion perustuslakituomioistuimen tehtävänä on päättää, onko henkilön ihmisoikeuksia loukattu vai ei.