Saksan perustuslakituomioistuin (Bundesverfassungsgericht) - tehtävät ja rooli
Bundesverfassungsgericht on Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin. Se ei käsittele tavallisia rikosasioita, vaan sen tehtävänä on valvoa perustuslain noudattamista ja ratkaista perustuslaillisia riita-asioita. Tyypillisiä asioita ovat yksityisten perustuslakiin vedotut valitukset (perustuslakivalitukset), säädösten perustuslainmukaisuuden arviointi ja valtioelimien väliset kiistat. Tuomioistuin käsittelee siis asioita, jotka vaikuttavat Saksan perustuslakiin.
Tehtävät ja toimivalta
Bundesverfassungsgerichtin päätehtäviä ovat muun muassa:
- Perustuslakivalituksen (Verfassungsbeschwerde) käsittely — yksityiset henkilöt voivat vedota perusoikeuksiensa loukkaantumiseen.
- Normien abstrakti valvonta (Normenkontrolle) — laeilla ja muilla oikeusnormeilla voidaan riitauttaa niiden perustuslainmukaisuus.
- Konkretti norminvastaisuuden arviointi — tavalliset tuomioistuimet voivat pyytää tuomioistuimelta ratkaisua lain soveltamisen perustuslaillisuudesta.
- Viranomaisten ja valtioelinten väliset riidat — esimerkiksi liittovaltion ja osavaltioiden (Bund–Länder) väliset kiistat tai liittovaltion elinten väliset riidat.
- Puolueiden kieltämismenettelyt (Parteiverbotsverfahren) — se voi käsitellä ehdotuksia kieltää poliittinen puolue perustuslain vastaisuuden perusteella.
- Perustuslain tulkinta ja oikeusjärjestelmän vakauden turvaaminen — tuomioistuin antaa ennakkoratkaisuja, jotka ohjaavat lainsäätäjiä ja tuomioistuimia.
Kokoonpano ja nimitys
Tuomioistuin sijaitsee Karlsruhessa, ja sen sijaintiin vaikuttivat paitsi käytännölliset syyt myös halu symboloida riippumattomuutta liittohallituksesta: tuomioistuimen sijainti oli erotettu liittohallituksen ensimmäisestä toimipaikasta Bonnissa sekä muista liittovaltion elimistä, kuten Saksan tiedustelupalvelusta (BND), jonka toimipaikka oli Münchenissä. Historiallisesti sijoitus korosti tuomioistuimen erityisasemaa demokraattisessa järjestelmässä.
Bundesverfassungsgerichtissä on 16 tuomaria, jotka jakautuvat kahteen senaattiin (kullekin 8 tuomaria). Tuomarit valitaan osittain Bundestagissa ja osittain Bundesratissa, ja valinnassa vaaditaan yleensä laajaa enemmistöä (usein 2/3). Tuomarin virkakausi on määräaikainen ja pitkään ulottuva, mikä turvaa riippumattomuutta: käytäntö on, että tuomarit valitaan kertaluontoisiin 12 vuoden määräaikoihin eikä uudelleennimeämistä yleensä sallita.
Menettelytavat ja vaatimukset
Perustuslakiasioissa korostuu menettelyjen muodollisuus: tuomioistuimelle on yleensä toimitettava kirjallinen hakemus, ja monet asiat edellyttävät, että muut oikeudelliset muutoksenhakukeinot on käytetty loppuun ennen perustuslakituomioistuimeen hakeutumista. Perustuslakivalituksen käsittelyssä tuomioistuimella on tiukat muodolliset ja aineelliset kelpoisuusvaatimukset, ja monet valitukset hylätään teknisistä syistä ilman varsinaista essitystä.
Päätökset voivat olla julkisia ja perusteltuja kirjallisesti, ja niillä on vahva oikeudellinen vaikutus: tuomioistuin voi mitätöidä lain tai tuomion perustuslain vastaisena ja siten pakottaa lainsäätäjän tai tuomioistuimet muuttamaan käytäntöjä. Lisäksi tuomioistuimen ratkaisut ohjaavat perusoikeuksien tulkintaa ja käytäntöä koko maassa.
Suhtautuminen kansainvälisiin ja EU-kysymyksiin
Bundesverfassungsgericht tarkastelee myös kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden vaikutusta Saksan perustuslakiin. Tuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen (ECJ) välillä on monimutkainen suhteiden tasapaino: tuomioistuin valvoo, ettei kansainvälisiä tai EU-sääntöjä sovelleta tavalla, joka rikkoo perustuslain ydintä, mutta se myös tunnustaa kansainvälisen oikeuden ja EU-jäsenyyden merkityksen osana oikeusjärjestelmää.
Merkitys ja vaikutus
Bundesverfassungsgerichtillä on keskeinen rooli Saksan demokratian ja oikeusvaltion turvaamisessa. Sen ratkaisut vaikuttavat lainsäädäntöön, hallintoon ja yksilöiden perusoikeuksiin. Käytännössä tuomioistuin toimii myös yhteiskunnallisena keskustelunfoorumina, kun se tulkitsee perustuslakia muuttuvissa oloissa — esimerkiksi teknologian, turvallisuuden ja yksityisyydensuojan kysymyksissä.
Osaaminen
Liittovaltion lainsäädännössä kuvataan, mitä tuomioistuin voi tehdä ja miten se toimii. Grundgesetzin 20 §:n 3 momentissa todetaan, että jokainen kolmesta hallinnonhaarasta - parlamentti, ministerit ja tuomioistuimet - voi tehdä vain sen, minkä perustuslaki sallii. Tuomioistuin voi päättää, että perustuslaki ei salli kaikkien kolmen hallinnonalan toimia, ja estää niiden toteuttamisen.
Tuomioistuin voi todeta jonkin asian perustuslain vastaiseksi eri syistä:
- Viralliset rikkomukset (sääntöjen rikkominen)
- Tekee jotain, mitä perustuslaki ei salli
- Jos jotain ei tehdä asianmukaisesti, sallitaan "menettelyjen rikkominen".
- Aineelliset ristiriidat (perustuslain yhden osan huomiotta jättäminen)
- Se, että tehdään jotain, mikä on sallittua, mutta jätetään huomiotta jokin muu perustuslain osa, kuten Grundgesetzissa taattujen kansalaisoikeuksien huomiotta jättäminen. Liittovaltion hallituksen on esimerkiksi suojeltava Saksan ja sen kansalaisten turvallisuutta. Tätä varten se antoi ilmavoimille valtuudet ampua alas kaapattuja lentokoneita. Bundesverfassungsgericht pysäytti lain, koska oikeus elämään oli tärkeämpi.
Tuomioistuimen päätöksiä aineellisista ristiriidoista sovelletaan liittovaltion lailla liittovaltion perustuslakituomioistuimesta annetun lain (BVerfGG) nojalla.
Tuomioistuin käsittelee vain tiettyjä tapauksia:
- Perustuslaillisuusvalitus (saksa: Verfassungsbeschwerde)
Kuka tahansa voi valittaa tuomioistuimelle, että hänen perustuslaillisia oikeuksiaan on loukattu. Ne ovat olleet joitakin tuomioistuimen tärkeimpiä päätöksiä. Joitakin tärkeitä lakeja on kumottu, erityisesti veroja koskevia lakeja.
- Tiivistelmä Sääntelyn valvonta
Jotkin muut hallintoelimet, esimerkiksi osavaltiot, voivat pyytää tuomioistuinta julistamaan minkä tahansa liittovaltion lain perustuslain vastaiseksi. Perustuslakituomioistuin on kahdesti julistanut abortin laillistavat lait perustuslain vastaisiksi.
- Betonin sääntelyn valvonta
Mikä tahansa asiaa käsittelevä tavallinen tuomioistuin voi keskeyttää asian käsittelyn ja kysyä liittovaltion perustuslakituomioistuimelta, onko laki perustuslain mukainen. Jos se on, tavallinen tuomioistuin voi jatkaa asian käsittelyä.
- Liittovaltion riita
Liittovaltion elimet, mukaan lukien liittopäivien jäsenet, voivat saattaa toimivaltuuksia ja menettelyjä koskevat riidat tuomioistuimen käsiteltäväksi.
- Valtion ja liittovaltion välinen riita
Osavaltiot voivat pyytää tuomioistuinta päättämään, onko niillä tai liittovaltion hallituksella oikeus tehdä jotakin tai tehdäänkö jotakin oikein.
- Tutkintalautakunta Valvonta
Liittopäivien tutkintavaliokunnat, yksittäiset liittopäivien jäsenet tai liittohallitus voivat pyytää tuomioistuinta päättämään valiokunnan toimivaltuuksista ja menettelyistä.
- Liittovaltion vaalitarkastus
Mikä tahansa hallintoelin tai äänestäjä voi pyytää tuomioistuinta tutkimaan, onko liittovaltion vaalit järjestetty asianmukaisesti.
- Valtakunnanoikeusmenettely
Jos liittopäivät, Bundesrat tai liittohallitus katsovat, että presidentti tai tuomari tai jonkin liittovaltion korkeimman oikeuden jäsen on rikkonut perustuslakia tai liittovaltion lakia, Bundesverfassungsgericht päättää, onko hänet erotettava virastaan.
- Kieltää poliittisen puolueen
Ainoastaan perustuslakituomioistuimella on valta kieltää poliittinen puolue. Näin on tapahtunut vain kahdesti, molemmat 1950-luvulla: Sozialistische Reichspartei (SRP) oli uusnatsistinen puolue. Se kiellettiin vuonna 1952. Saksan kommunistinen puolue (KPD) kiellettiin vuonna 1956. Vuonna 2003 kolmas tapaus puolueen kieltämiseksi epäonnistui. Tuomioistuin sai selville, että monet äärioikeistolaisen Kansallisdemokraattisen puolueen (NPD) toimihenkilöt olivat todellisuudessa Saksan salaisen palvelun valvonnassa. Tuomioistuin päätti olla jatkamatta asian käsittelyä.
Organisaatio
Tuomioistuimessa on 16 tuomaria. Heidät on jaettu kahteen ryhmään eli senaattiin, joissa on kahdeksan tuomaria. Toisen senaatin puheenjohtaja on myös tuomioistuimen presidentti ("ylituomari"). Toisen senaatin puheenjohtaja on varapresidentti. Useimmat asiat käsitellään "jaostossa", joka koostuu yhden senaatin kolmesta jäsenestä. Jaoston kaikkien kolmen tuomarin on oltava päätöksestä yhtä mieltä. Jaoston on käytettävä ennakkotapauksia (aiempia päätöksiä). Jos jaosto katsoo, että ennakkotapausta olisi muutettava, sen on annettava koko senaatin päättää asiasta. Vastaavasti jos senaatti katsoo, että toisen senaatin asettamaa ennakkotapausta olisi muutettava, senaatin on pyydettävä sitä täysistunnolta (kaikkien 16 tuomarin kokous).
Senaatin päätökset edellyttävät viiden äänen ehdotonta enemmistöä (joissakin tapauksissa vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö eli kuusi ääntä kahdeksasta). BVerfGG päättää, minkä tyyppisiä tapauksia senaatti käsittelee.
Tuomareiden valinta
Bundestag valitsee neljä tuomaria kuhunkin senaattiin. Muut valitsee Bundesrat. Tuomarin valintaan tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.
Tuomareiden toimikausi on 12 vuotta, mutta heidän on jäätävä eläkkeelle täytettyään 68 vuotta. Tuomarin on oltava vähintään 40-vuotias ja hyvin koulutettu juristi. Kunkin senaatin kahdeksasta jäsenestä kolmen on oltava toiminut liittovaltion korkeimman oikeuden tuomarina. Kunkin senaatin viidestä muusta jäsenestä useimmat tuomarit ovat olleet yliopiston oikeustieteen professoreita, virkamiehiä tai asianajajia.
Toimikautensa päätyttyä useimmat tuomarit vetäytyvät julkisesta elämästä. Yksi merkittävä poikkeus oli Roman Herzog, joka valittiin liittovaltion presidentiksi vuonna 1994, vähän ennen kuin hänen toimikautensa tuomioistuimen presidenttinä päättyi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Bundesverfassungsgericht?
V: Bundesverfassungsgericht on Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin.
K: Minkälaisia tapauksia Bundesverfassungsgericht käsittelee?
V: Bundesverfassungsgericht ei käsittele tavallisia rikosasioita. Sen sijaan se käsittelee asioita, jotka vaikuttavat Saksan perustuslakiin.
K: Missä Bundesverfassungsgericht sijaitsee?
V: Bundesverfassungsgericht sijaitsee Karlsruhessa.
K: Miksi Bundesverfassungsgerichtin sijainti on merkittävä?
V: Bundesverfassungsgerichtin sijaintipaikka Karlsruhessa valittiin osoittamaan, että se on erillään liittohallituksesta, jonka ensimmäinen toimipaikka oli Bonnissa, ja muista liittovaltion elimistä, kuten Saksan tiedustelupalvelusta (BND), jonka toimipaikka oli Münchenissä.
Kysymys: Mikä on Bundesverfassungsgerichtin tarkoitus?
V: Bundesverfassungsgerichtin tehtävänä on suojella ja ylläpitää Saksan perustuslakia.
Kysymys: Onko Bundesverfassungsgericht toimivaltainen rikosasioissa?
V: Ei, Bundesverfassungsgericht ei ole toimivaltainen rikosasioissa.
Kysymys: Mikä on Bundesverfassungsgerichtin merkitys Saksan oikeusjärjestelmässä?
V: Bundesverfassungsgerichtin rooli Saksan oikeusjärjestelmässä on merkittävä, koska se toimii perustuslain viimeisenä viranomaisena ja sillä on valtuudet kumota perustuslain vastaiseksi katsottu lainsäädäntö.
