Kulttuurivallankumous
Suuri proletaarinen kulttuurivallankumous (yksinkertaistettu kiina: 无产阶级文化大革命, perinteinen kiina: 無產階級文化大革命, pinyin: Wúchǎn Jiējí Wénhuà Dà Gémìng, kirjaimellisesti: Proletaarinen suuri kulttuurivallankumous); kiinaksi lyhennettynä 文化大革命 tai 文革, tunnetaan myös yksinkertaisesti kulttuurivallankumouksena, oli Kiinan kommunistisen puolueen puheenjohtajan Mao Zedongin aloittama suuren kulttuurisen muutoksen aika Kiinassa. Se tapahtui vuosina 1966-1976.
Kulttuurivallankumouksen alku seurasi Suuren harppauksen epäonnistumista. Mao yritti poistaa kapitalistit Kiinan kommunistisesta puolueesta, joka johti Kiinaa. Päästäkseen eroon kapitalisteista hän aloitti sosialistisen koulutusliikkeen. Se alkoi vuonna 1962 ja päättyi vuonna 1965. Samaan aikaan koulujärjestelmän uudistaminen varmisti, että oppilaat pystyivät myös työskentelemään tehtaissa ja kommuunissa. Mao alkoi hitaasti saada valtaa takaisin vuonna 1965 Lin Biaon, Jiang Qingin ja Chen Bodan tukemana.
Kommunistinen puolue oli jakautunut Maon ja Deng Xiaopingin kumppaneihin. Deng Xiaoping oli Maon kilpailija. Tämän jälkeen Mao yritti saada tukea Kiinan nuorilta luomalla kirjan Quotations from Chairman Mao Zedong (tunnetaan myös nimellä Pieni punainen kirja), joka on kokoelma Maon sanontoja. Myös punakaarti tehtiin suosituksi. He olivat Kiinassa ryhmä nuoria, jotka kiertelivät opettamassa Maon sanontoja. He myös hakkasivat Maon kanssa eri mieltä olevia ihmisiä ja tuhosivat koteja ja museoita. Taisteluita puhkesi paljon, ja Kiinaa uhkasi anarkia. Vallankumouksen aikana useat tärkeät ihmiset Kiinassa joutuivat lähtemään. Näihin henkilöihin kuuluivat Kiinan presidentti Liu Shaoqi ja Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri Deng Xiaoping.
Kulttuurivallankumous alkoi hidastua vuonna 1967 ja päättyi vuonna 1969. Yhdeksäs kansallinen puoluekokous oli kokous, jossa ilmoitettiin kulttuurivallankumouksen päättymisestä.
Kulttuurivallankumouksen iskulauseita Fudanin yliopiston kampuksella Shanghaissa.
Vaikutukset
Kulttuurivallankumous aiheutti Kiinassa paljon ongelmia. Tehtaiden tuotanto väheni työläisten poliittisen toiminnan vuoksi. Se laski myös siksi, että tehtaiden johtoon asetetut ihmiset eivät osanneet johtaa niitä. Kuljetusongelmat pahenivat, koska punakaartilaisia kuljetettiin paljon junilla ympäri maata. Monet tiedemiehet ja insinöörit joutuivat vankilaan tai lähetettiin maatiloille töihin, mikä merkitsi sitä, että heidän tietämyksensä katosi. Näiden muutosten vuoksi Kiinan teollisuustuotanto väheni 14 prosenttia.
Myös monien kiinalaisten koulutus jäi lyhyeksi. Koulutusjärjestelmä häiriintyi enemmän kaupungeissa kuin maaseudulla. Yliopistot ja monet koulut suljettiin. Myös ohjelma nimeltä "alas lähetetyt nuoret" häiritsi koulutusta. Ohjelmassa lapsia lähetettiin kaupungeista maaseudulle.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli suuri proletaarinen kulttuurivallankumous?
V: Suuri proletaarinen kulttuurivallankumous oli Kiinan kommunistisen puolueen puheenjohtajan Mao Zedongin aloittama suuren kulttuurisen muutoksen aika Kiinassa. Se tapahtui vuosina 1966-1976.
K: Mikä edelsi kulttuurivallankumouksen alkua?
V: Kulttuurivallankumouksen alku seurasi suuren harppauksen epäonnistumista.
K: Mitä Mao teki poistaakseen kapitalistit kommunistisesta puolueesta?
V: Päästäkseen eroon kapitalisteista hän aloitti sosialistisen koulutusliikkeen, joka alkoi vuonna 1962 ja päättyi vuonna 1965.
K: Ketkä tukivat Maota tänä aikana?
V: Lin Biao, Jiang Qing ja Chen Boda tukivat Maoa tänä aikana.
K: Minkä kirjan Mao loi saadakseen tukea nuorilta?
V: Saadakseen kannatusta Kiinan nuorilta Mao loi kokoelman sanontojaan Quotations from Chairman Mao Zedong (tunnetaan myös nimellä Pieni punainen kirja).
K: Keitä Punaisen kaartin jäsenet olivat?
V: Punakaarti oli ryhmä nuoria Kiinassa, joka kiersi opettamassa Maon sanontoja ja myös pahoinpiteli ihmisiä, jotka olivat eri mieltä hänen kanssaan, ja tuhosi koteja ja museoita.
K: Ketkä joutuivat lähtemään vallankumouksen aikana?
V: Vallankumouksen aikana useat tärkeät ihmiset Kiinassa joutuivat lähtemään, muun muassa Kiinan presidentti Liu Shaoqi ja Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri Deng Xiaoping.
