Suuri harppaus eteenpäin (1958–1961) – Kiinan teollistumisyritys ja nälänhätä
Suuri harppaus eteenpäin (kiinaksi 大跃进; pinyin: Dàyuèjìn) oli suunnitelma, joka luotiin Kiinan talouden ja teollisuuden kasvattamiseksi. Sen aloitti kommunistijohtaja Mao Zedong vuonna 1958 ja se päättyi vuonna 1961. Suuri harppaus eteenpäin epäonnistui teollistumisessa, ja sen aiheuttama nälänhätä tappoi miljoonia ihmisiä. Joidenkin mielestä se oli historian suurin nälänhätä.
Mitä tavoitteena oli?
Suuren harppauksen tavoitteena oli nopea teollistuminen ja maataloustuotannon modernisointi siten, että Kiina ohittaisi teollisesti länsimaat ja Neuvostoliiton saavutukset lyhyessä ajassa. Käytännössä tämä tarkoitti suuria tuotantotavoitteita, kollektiivisen maanviljelyn laajentamista ja uusien organisaatiomuotojen, kuten kansankommunien, perustamista maaseudulle.
Keskeiset toimenpiteet
- Kansankommunit: maatilojen yhdistäminen suuriin yhteisöihin, joissa tuotanto ja palvelut keskitettiin.
- Takapihoilla paduilla valmistettu teräs: maalaisväestöä kannustettiin rakentamaan pientoimisia uuneja ja sulattamaan rautaa “takapihan” rautavalimoissa – tuloksena oli usein heikkolaatuista rautaa ja työvoiman poisvientiä maataloudesta.
- Suuret tuotantotavoitteet ja pakkoverot: viljasatoja jaettiin laskelmien mukaan keskushallinnolle, mikä johti paikallisten satotietojen kaunisteluun ja liialliseen luovutukseen.
- Poliittinen paine: kilpailuhenkinen raportointi ja pelko kritiikistä saivat paikallisviranomaiset ilmoittamaan ylisuuria tuottoja.
Syy-yhteydet ja nälänhädän synty
Suuren harppauksen seurauksena syntyneen nälänhädän syyt olivat moninaiset. Tärkeimpiä olivat politiikan suunnitteluvirheet ja niiden toimeenpano, kuten kollektivisointi ja teollisuuden vetäminen maaseudun työvoimasta, sekä tuotantotietojen vääristely, joka johti liiallisiin luovutuksiin keskushallinnolle. Myös luonnonolosuhteet ja sadon epäonnistumiset vaikuttivat, ja vuoden 1960 tienoilla Neuvostoliiton teknisen avun ja asiantuntijoiden vetäytyminen heikensi teollista kehitystä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta syntyi laaja nälänhätä vuosina 1959–1961.
Inhimilliset vaikutukset
Nälänhädän kuolonuhrien määrä on edelleen tutkijoiden keskuudessa kiistanalainen, mutta arviot vaihtelevat laajasti. Useimmat arviot puhuvat kymmenistä miljoonista kuolleista vuosina 1959–1961. Hätä johti lisäksi vakavaan sosiaaliseen ja taloudelliseen häiriöön: kylien tuhoutumiseen, perheiden hajoamiseen ja luottamuksen menettämiseen keskushallintoon.
Poliittiset seuraukset ja politiikan korjaukset
Suuren harppauksen epäonnistuminen heikensi Mao Zedongin poliittista asemaa osittain, ja vuonna 1959 Lushan kokouksessa kenraali Peng Dehuain kritiikki kampanjasta johti hänen syrjäyttämiseensä. Vuonna 1961 hallitus alkoi tehdä talouspoliittisia korjauksia: tuotantotavoitteita alennettiin, joitakin kommunien käytäntöjä pehmennettiin ja paikallista päätöksentekoa palautettiin. Nämä toimet auttoivat hillitsemään talouskriisiä, mutta suuri osa vahingosta oli jo tapahtunut.
Perintö ja historiantutkimus
Suuri harppaus eteenpäin on yksi 1900-luvun dramaattisimmista ja traagisimmista esimerkeistä siitä, miten nopea poliittinen mobilisaatio ja keskitetyt suunnitelmat voivat johtaa katastrofiin, jos päätöksenteko perustuu epärealistisiin tavoitteisiin ja vääristetyihin tietoihin. Historiantutkimuksessa korostetaan nykyisin, että nälänhädän syyt olivat sekä poliittisia että luonnonolosuhteista johtuvia, ja että seuraukset ovat jättäneet pysyvän jäljen Kiinan yhteiskuntaan ja poliittiseen kehitykseen.
Maatalous ja maatilat
Mao halusi Kiinan pystyvän tuottamaan ruokaa maalleen ja vientiin; hän halusi myös Kiinan tuottavan paljon tavaroita. Tätä varten hän aloitti Suuren harppauksen eteenpäin. Jotkut ihmiset pakotettiin antamaan maansa hallitukselle. Monet ihmiset joutuivat työskentelemään hallituksen maatiloilla, joita kutsutaan myös maatalousosuuskunniksi. Myöhemmin nämä osuuskunnat koottiin niin, että niihin osallistui tuhansia ihmisiä. Vuonna 1958 yhdeksänkymmentäkahdeksan prosenttia (98 %) maatiloilla työskentelevistä ihmisistä kuului näihin osuuskuntiin.
Vuonna 1958 sato oli hyvä. Tämä alkoi kuitenkin muuttua seuraavana vuonna.
Ihmiset uskoivat, että kasvien istuttaminen lähelle toisiaan oli hyvä asia. Kasvit eivät kuitenkaan kasvaneet yhtä hyvin, kun ne olivat lähellä toisiaan. Tämä johti siihen, että viljasadot jäivät pienemmiksi vuonna 1959. Myös sen jälkeen sadot olivat huonoja, koska resursseja ei käytetty hyvin. Tämä jatkui ainakin vuoteen 1961 asti.
Toimiala
Kiinan muutos asetettiin aikatauluun. Mao halusi, että Kiinan teollisuustuotanto olisi viidentoista vuoden kuluessa suurempi kuin Ison-Britannian. Myöhemmin hän lyhensi tämän yhteen vuoteen. Jos ihmiset eivät pitäneet aikataulun nopeasta tahdista, heidät yleensä tapettiin. Vuoteen 1958 mennessä 550 000 ihmistä oli tapettu, koska he eivät olleet samaa mieltä hallituksen kanssa.
Koska hallitus käytti paljon rahaa teollisuuteen, maan velka kasvoi. Tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi monet ihmiset rakensivat takapihoilleen masuunit. Sen jälkeen he yrittivät valmistaa rautaa työkaluja varten. Tämä ei kuitenkaan toiminut kovin hyvin. Ihmiset päätyivät sulattamaan hyviä asioita ja muuttamaan ne käyttökelvottomiksi.
Nälänhätä
Johtajat kilpailivat keskenään siitä, kuka pystyy tekemään eniten asioita. Tämä johti siihen, että maatilat unohtuivat. Johtajat valehtelivat myös viljeltävien kasvien määrästä. He kertoivat hallitukselle, että he tuottivat enemmän kuin todellisuudessa tuottivat. Vuonna 1959 maasta alkoi loppua ruoka. Tämä johtui siitä, että he myivät viljaansa muille maille. Ongelma paheni, koska maatilojen tuotanto väheni. Ihmiset eivät myöskään saaneet lähteä alueilta, joilla he asuivat. Se tarkoitti, että he eivät voineet etsiä ruokaa muualta. Joissakin kylissä neljäsosa tai kolmasosa ihmisistä kuoli. Tytöt ja vanhukset olivat aliravittuja. Ensimmäisinä kuolivat pikkulapset ja hyvin vanhat ihmiset.
Nälänhädän uskotaan tappaneen 16,5-40 miljoonaa ihmistä.
Aftermath
Hallitus yritti pysäyttää nälänhädän peruuttamalla teknologiatilauksia. Sen sijaan he toivat ruokaa ihmisten syötäväksi. Kiinan talous kuitenkin jatkoi laskuaan Suuren harppauksen jälkeen. Työntekijät olivat stressaantuneita, ja Neuvostoliitto otti pois tukensa Kiinalle. Mao käytti kulttuurivallankumousta rangaistakseen niitä, joiden hän väitti aiheuttaneen epäonnistumisen.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli suuri harppaus eteenpäin?
V: Suuri harppaus eteenpäin oli puheenjohtaja Mao Zedongin luoma suunnitelma Kiinan talouden ja teollisuuden kasvattamiseksi.
K: Milloin Suuri harppaus eteenpäin alkoi ja päättyi?
V: Suuri harppaus eteenpäin alkoi vuonna 1958 ja päättyi vuonna 1961.
K: Oliko Suuri harppaus eteenpäin menestyksekäs?
V: Ei, Suuri harppaus eteenpäin ei onnistunut tuomaan teollistumista ja johti nälänhätään, joka tappoi miljoonia ihmisiä.
K: Mikä on Suuren harppauksen merkitys Kiinan historiassa?
V: Suuri harppaus eteenpäin on merkittävä, koska sillä oli tuhoisa vaikutus Kiinan talouteen ja väestöön. Se johti yhteen historian suurimmista nälänhädistä.
K: Kuka oli vastuussa Suuren harppauksen käynnistämisestä?
V: Puheenjohtaja Mao Zedong oli vastuussa Suuren harppauksen käynnistämisestä.
K: Mikä oli Suuren harppauksen tarkoitus?
V: Suuren harppauksen tarkoituksena oli lisätä Kiinan taloutta ja teollisuutta.
K: Milloin Suuren harppauksen nälänhätä tapahtui?
V: Suuren harppauksen nälänhätä sattui vuosina 1958-1961, kun Suurta harppausta toteutettiin.
