Cuxhaven on Landkreis (piirikunta) Ala-Saksin osavaltiossa Saksassa. Se on rannikkopiiri, jonka maantieteellinen sijainti ja elinkeinot liittyvät läheisesti Pohjanmereen ja jokisuihinsa.

Piiri sijaitsee Pohjanmeren rannikolla ja kattaa alueita Elben ja Weserin jokisuistojen ympärillä; näihin kuuluvat laajat mutapohjat ja niihin liittyvä meriluonto. Rannikot ja mudflat-alueet ovat osa Ala-Saksin Vattimeren kansallispuistoa, joka suojelee ainutlaatuista elinympäristöä, muuttolintuja ja hylkeitä. Saksan osa Vattimerestä on myös tunnustettu UNESCOn maailmanperintökohteeksi osana laajempaa Wadden Sea -aluekokonaisuutta.

Alueen luonne ja merkitys:

  • Luonto ja suojelu: Väljyydessään ja vaihtuvassa vuorovesiluonnossaan piiri tarjoaa tärkeitä pesä- ja ruokailualueita vesilinnuille sekä hylkeille. Alueella järjestetään opastettuja wattwandern-retkiä (mudflat-hiking) ja lintujen tarkkailua.
  • Matkailu: Rannikolla on suosittuja merenrantakohteita ja kylpyläkaupunkeja, kuten Cuxhavenin kaupunki itse, sekä ranta-alueita Duhnen ja Sahlenburgin kaltaisia lomakohteita, jotka houkuttelevat aurinko- ja luontomatkailijoita.
  • Satamat ja liikenne: Cuxhaven toimii porttina Pohjanmerelle; alueella on liikennettä elinkeino- ja matkustajaliikenteessä, ja sieltä lähtee muun muassa lauttayhteyksiä esimerkiksi Helgolandiin sekä aluksia, jotka palvelevat kalastusta ja merenkulun huoltoa. Elben syväväylä yhdistää seudun myös Hampuriin ja laajempaan merikuljetusreitistöön.
  • Elinkeinot: Kalastus, merenkulku, turismi sekä suojelu- ja luontoon liittyvät palvelut ovat tärkeitä. Alueella on myös maataloutta ja pienyritystoimintaa rannikkoalueiden läheisyydessä.

Kulttuuri- ja nähtävyysvinkkejä: Cuxhavenissa on merellistä perinnettä vaalivia museoita, majakoita ja maamerkkejä, joista tunnetuin on kaupunkia mereltä merkkaava merimerkki Kugelbake. Luontoretket, hylkeiden katselu ja mudflat-vaellukset ovat alueen vetonauloja luonnon ystäville.

Alueella pyritään yhdistämään matkailun ja elinkeinojen kehitys luonnon- ja suojelualueiden hoitoon, jotta herkät rannikkoekosysteemit säilyisivät tuleville sukupolville.