Saksan piirit (Kreise) määritelmä ja hallinnollinen rooli

Saksan piirit (saksaksi: Kreise) ovat hallinnollisia yksiköitä, joita käytetään Saksassa paikallishallinnossa. Ne muodostavat välitason kunta- ja osavaltiotason välille ja hoitavat tehtäviä, joita yksittäiset kunnat eivät aina pysty tai halua hoitaa itse.

Piirikunnat ovat Saksan osavaltioiden (Länder) ja paikallis-/kuntatasojen (Gemeinden) välissä. Niitä ei pidä sekoittaa suurempaan Regierungsbeziehungsweise. Piirien tehtävät ja organisointi vaihtelevat osavaltioittain, mutta perusrakenne on yhteinen useimmissa maissa.

Muissa maissa niitä vastaavat maakunnat tai arrondissementit.

Piirityypit

Saksassa on kaksi päätyyppiä piireistä:

Landkreise (suomeksi usein "maapiirikunnat" tai yksinkertaisesti "piirit") — ne kattavat useita kuntia ja hoitavat alueellisia palveluja.
Kreisfreie Städte (itsenäiset kaupungit) — suuret kaupungit, jotka eivät kuulu mihinkään Landkreisiin, vaan hoitavat sekä kunnan että piirin tehtäviä itse.

Nämä ryhmät voidaan löytää eri nimillä osavaltioissa (esim. Stadtkreis joissain perinteissä), ja niiden lukumäärä vaihtelee osavaltioiden uudistusten myötä. Kokonaisuudessaan Saksassa on suurin piirtein noin 400–420 piiriä (landkreise + kreisfreie Städte), mutta tarkka luku vaihtelee ajan myötä osavaltioraja- ja hallintouudistusten seurauksena.

Hallinto ja päätöksenteko

Piirien ylin poliittinen päättävä elin on yleensä valittu kreistag eli piirineuvosto. Piirin toimeenpanoviranomainen on usein Landrat (piirinjohtaja/maanviljelijähistorian termi), jonka tehtäviä ovat muun muassa hallinnon johtaminen ja neuvoston päätösten täytäntöönpano. Joissain osavaltioissa vastuuhenkilöä kutsutaan eri nimillä tai tehtävien jako poikkeaa hieman.

Keskeisiä tehtäviä

Piirit hoitavat tehtäviä, jotka luonteeltaan palvelevat laajempaa aluetta kuin yksittäinen kunta. Tyypillisiä piirin vastuualoja ovat:

alueellinen liikenne ja joukkoliikenneyhteydet,
ammatillinen ja toinen aste -koulutus (ammatilliset oppilaitokset),
sosiaali- ja terveyspalvelut (esim. osittain vastuulliset sosiaalipalveluista ja terveyteen liittyvistä valvontatehtävistä),
ympäristönsuojelu ja jätehuolto,
alueellinen maankäyttö- ja kehittämissuunnittelu,
kunnalliset tiet ja sillat, jotka ovat piiritason vastuulla,
ajoneuvorekisteröinti ja eräät lupamenettelyt sekä hätä- ja pelastuspalvelujen koordinointi tietyissä tilanteissa.

Rahoitus ja yhteistyö

Piirien rahoitus tulee pääosin verotulojen ja valtion/ osavaltion myöntämien määrärahojen yhdistelmästä. Lisäksi piirit voivat periä maksuja ja käyttömaksuja tietyistä palveluista. Usein piirit tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien, naapuri-piirien ja osavaltioiden kanssa palvelujen järjestämiseksi tehokkaasti; joissain tapauksissa tehtäviä on organisoitu yhteisjärjestelyinä tai välitasoina (esim. Verbandsgemeinde -tyyppiset rakenteet joissain osavaltioissa).

Historiallinen tausta ja uudistukset

Piirijärjestelmän juuret ovat 1800-luvun järjestelyissä, ja 1900-luvun loppupuolella sekä 2000-luvulla monet osavaltiot ovat tehneet rakenneuudistuksia piiri- ja kuntatasolla (esimerkiksi kuntien yhdistämisiä ja piirirajojen sovittamista). Uudistuksilla pyritään usein kustannustehokkuuteen, parempaan palvelujen tuottamiseen ja alueelliseen kehitykseen.

Käytännön merkitys kansalaiselle

Arjen kannalta piirit näkyvät esimerkiksi koulutuspalveluissa, jätehuollossa, pakollisissa rekisteröinneissä, tietyissä sosiaalipalveluissa ja julkisessa liikenteessä. Suuri kaupunki, joka on kreisfrei, hoitaa nämä palvelut itse samalla tavalla kuin sekä kunta että piiri samanaikaisesti.

Yhteenvetona Saksan piirit (Kreise) ovat keskeinen paikallishallinnon taso, joka täydentää kuntien ja osavaltioiden tehtäviä ja varmistaa alueellisten palvelujen järjestämisen laajemmalla, kuntarajat ylittävällä tasolla.

Piirityypit

Suurin osa piireistä on maaseutupiirejä (Landkreise). Landkreiseja on 295.

Yli 100 000 asukkaan kaupungit (ja pienemmät kaupungit joissakin osavaltioissa) eivät yleensä kuulu piiriin, vaan ne hoitavat piirin tehtävät itse. Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastaava nimitys on unitary authority (yhtenäinen viranomainen), joka hoitaa kaupungin ja kreivikunnan tehtäviä. Näitä Kreisfreie Städte on 107.

Yhteensä piirikuntia on siis 402.

Nordrhein-Westfalenissa on joitakin yli 100 000 asukkaan kaupunkeja, jotka eivät ole kaupunkialueita, esimerkiksi Iserlohn, Recklinghausen, Siegen, Paderborn, Bergisch Gladbach, Witten ja Neuss. Nämä kaupungit kuuluvat johonkin kaupunginosaan, mutta tekevät silti kaupunginosien työpaikat itse, ikään kuin ne olisivat itsenäisiä.

Vastuualueet

Piirit ovat vastuussa seuraavista asioista:

liittovaltion ja alueiden lakien mukaisesti:

B-teiden rakentaminen ja kunnossapito
muut rakennussuunnitelmat, jotka kattavat useamman kuin yhden paikallisviranomaisen alueen.
kansallispuistoista huolehtiminen
sosiaalinen hyvinvointi
nuorten hyvinvointi
sairaaloiden rakentaminen ja ylläpito
valtion toisen asteen oppilaitosten rakentaminen ja ylläpito
kotitalousjätteen keräys ja käsittely
auton rekisteröinti
Landratin tai Landrätin, piirin puheenjohtajan, valitseminen.

paikallisten lakien mukaan: (vaihtelevat alueittain).

kulttuurin rahoitustuki
jalankulkualueiden ja pyöräkaistojen rakentaminen.
taloudellinen tuki kouluvaihtoon
yleisten kirjastojen rakentaminen ja ylläpito
talouden elvyttäminen
matkailun edistäminen
Volkshochschulen (valtion ylläpitämät aikuisopistot) hallinto.

Kaikkia näitä tehtäviä hoitavat yhdessä toimivat paikalliset (kunnalliset) viranomaiset. Kaupunginosilla on nämä tehtävät ja myös kuntien tehtävät.

Piirineuvosto

Kreistag on piirikunnan lainsäädäntöelin, joka vastaa paikallisesta itsehallinnosta. Parlamentti valitaan joka viides vuosi, paitsi Baijerissa, jossa se valitaan joka kuudes vuosi.

Piirin hallinto

Piirin hallinnosta vastaava henkilö on Landrat tai Landrätin. Pohjois-Saksan osissa tämä on myös piirihallinnon nimi, Etelä-Saksassa se tunnetaan nimellä [Kreisverwaltung] virhe: {{lang}}: tekstissä on kursivoitu merkintä (ohje).

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat Saksan piirit?

V: Saksan piirit, jotka tunnetaan myös nimellä Kreise, ovat hallinnollisia yksiköitä, joita käytetään paikallishallinnossa Saksassa.

K: Mihin Saksan piirit sijoittuvat Saksan osavaltioiden ja paikallis-/kuntatasojen hierarkiassa?

V: Saksan piirit sijaitsevat Saksan osavaltioiden (Länder) ja paikallis-/kuntatasojen (Gemeinden) välissä.

K: Miten saksalaiset piirikunnat eroavat Regierungsbezirkistä?

V: Saksan piirikunnat ovat pienempiä hallintoyksiköitä kuin Regierungsbezirkit, eikä niitä pidä sekoittaa suurempiin Regierungsbezirkeihin.

K: Mitä saksalaiset piirikunnat vastaavat muissa maissa?

V: Saksan piirikunnat eli Kreise vastaavat muiden maiden maakuntia tai arrondissementteja.

K: Mitä saksalaiset piirit edustavat?

V: Saksan piirit edustavat maan hallinnollisen organisaation tasoja.

Kysymys: Voidaanko piirikuntia pitää Saksan osavaltioiden osajoukkona?

V: Kyllä, saksalaisia piirikuntia voidaan pitää Saksan osavaltioiden osajoukkona.

K: Mikä on Saksan piirien tarkoitus?

V: Saksan piirien tarkoituksena on tarjota Saksan osavaltioiden alapuolella ja paikallis-/kuntatasojen yläpuolella oleva hallinnollinen organisaatiotaso.