Saksan piirit

Saksan piirit (saksaksi: Kreise) ovat hallinnollisia yksiköitä, joita käytetään Saksassa paikallishallinnossa.

Piirikunnat ovat Saksan osavaltioiden (Länder) ja paikallis-/kuntatasojen (Gemeinden) välissä. Niitä ei pidä sekoittaa suurempaan Regierungsbezirkiin.

Muissa maissa niitä vastaavat maakunnat tai arrondissementit.

Piirityypit

Suurin osa piireistä on maaseutupiirejä (Landkreise). Landkreiseja on 295.

Yli 100 000 asukkaan kaupungit (ja pienemmät kaupungit joissakin osavaltioissa) eivät yleensä kuulu piiriin, vaan ne hoitavat piirin tehtävät itse. Yhdistyneessä kuningaskunnassa vastaava nimitys on unitary authority (yhtenäinen viranomainen), joka hoitaa kaupungin ja kreivikunnan tehtäviä. Näitä Kreisfreie Städte on 107.

Yhteensä piirikuntia on siis 402.

Nordrhein-Westfalenissa on joitakin yli 100 000 asukkaan kaupunkeja, jotka eivät ole kaupunkialueita, esimerkiksi Iserlohn, Recklinghausen, Siegen, Paderborn, Bergisch Gladbach, Witten ja Neuss. Nämä kaupungit kuuluvat johonkin kaupunginosaan, mutta tekevät silti kaupunginosien työpaikat itse, ikään kuin ne olisivat itsenäisiä.

Vastuualueet

Piirit ovat vastuussa seuraavista asioista:

liittovaltion ja alueiden lakien mukaisesti:

B-teiden rakentaminen ja kunnossapito
muut rakennussuunnitelmat, jotka kattavat useamman kuin yhden paikallisviranomaisen alueen.
kansallispuistoista huolehtiminen
sosiaalinen hyvinvointi
nuorten hyvinvointi
sairaaloiden rakentaminen ja ylläpito
valtion toisen asteen oppilaitosten rakentaminen ja ylläpito
kotitalousjätteen keräys ja käsittely
auton rekisteröinti
Landratin tai Landrätin, piirin puheenjohtajan, valitseminen.

paikallisten lakien mukaan: (vaihtelevat alueittain).

kulttuurin rahoitustuki
jalankulkualueiden ja pyöräkaistojen rakentaminen.
taloudellinen tuki kouluvaihtoon
yleisten kirjastojen rakentaminen ja ylläpito
talouden elvyttäminen
matkailun edistäminen
Volkshochschulen (valtion ylläpitämät aikuisopistot) hallinto.

Kaikkia näitä tehtäviä hoitavat yhdessä toimivat paikalliset (kunnalliset) viranomaiset. Kaupunginosilla on nämä tehtävät ja myös kuntien tehtävät.

Piirineuvosto

Kreistag on piirikunnan lainsäädäntöelin, joka vastaa paikallisesta itsehallinnosta. Parlamentti valitaan joka viides vuosi, paitsi Baijerissa, jossa se valitaan joka kuudes vuosi.

Piirin hallinto

Piirin hallinnosta vastaava henkilö on Landrat tai Landrätin. Pohjois-Saksan osissa tämä on myös piirihallinnon nimi, Etelä-Saksassa se tunnetaan nimellä [Kreisverwaltung] virhe: {{lang}}: tekstissä on kursivoitu merkintä (ohje).

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä ovat Saksan piirit?

V: Saksan piirit, jotka tunnetaan myös nimellä Kreise, ovat hallinnollisia yksiköitä, joita käytetään paikallishallinnossa Saksassa.

K: Mihin Saksan piirit sijoittuvat Saksan osavaltioiden ja paikallis-/kuntatasojen hierarkiassa?

V: Saksan piirit sijaitsevat Saksan osavaltioiden (Länder) ja paikallis-/kuntatasojen (Gemeinden) välissä.

K: Miten saksalaiset piirikunnat eroavat Regierungsbezirkistä?

V: Saksan piirikunnat ovat pienempiä hallintoyksiköitä kuin Regierungsbezirkit, eikä niitä pidä sekoittaa suurempiin Regierungsbezirkeihin.

K: Mitä saksalaiset piirikunnat vastaavat muissa maissa?

V: Saksan piirikunnat eli Kreise vastaavat muiden maiden maakuntia tai arrondissementteja.

K: Mitä saksalaiset piirit edustavat?

V: Saksan piirit edustavat maan hallinnollisen organisaation tasoja.

Kysymys: Voidaanko piirikuntia pitää Saksan osavaltioiden osajoukkona?

V: Kyllä, saksalaisia piirikuntia voidaan pitää Saksan osavaltioiden osajoukkona.

K: Mikä on Saksan piirien tarkoitus?

V: Saksan piirien tarkoituksena on tarjota Saksan osavaltioiden alapuolella ja paikallis-/kuntatasojen yläpuolella oleva hallinnollinen organisaatiotaso.