Pohjanmeri

Borders

Skagerrak yhdistää Pohjanmeren ja Itämeren. Etelässä Pohjanmerestä tulee Englannin kanaali, Englannin ja Ranskan välinen meri. Tätä kutsutaan Doverin salmeksi, ja se on erittäin vilkas laivojen käytössä.

Pohjanmeren ja Skagerrakin välinen raja kulkee kuvitteellisella linjalla Norjan Lindesnesin ja Tanskan Hanstholmin välillä. Pohjoisessa Pohjanmeri on avoin Atlantin suuntaan. Niiden välinen raja on kuvitteellinen linja Pohjois-Skotlannista Shetlandiin ja sieltä Norjan Ålesundiin. Vuoden 1962 Oslon ja Pariisin sopimuksen mukaan se on kuitenkin hieman lännempänä ja pohjoisempana. Sopimuksen mukaan se on 5° itäistä pituutta ja 62° pohjoista leveyttä. Se on Norjan Geirangerfjordin leveyspiirillä.

Erilaisia tilastotietoja

Pohjanmeren syvyys on keskimäärin vain 94 metriä. Noin 80 miljoonaa ihmistä asuu Pohjanmeren läheisyydessä, korkeintaan 150 kilometrin päässä rannikolta. Etelässä sijaitsevan Englannin kanaalin kanssa eteläinen Pohjanmeri on maailman vilkkain vesistö.

 

Siihen laskevat joet

Tunnettuja Pohjanmereen laskevia jokia ovat Tay (Dundeessa), Forth (Edinburghissa), Tyne (South Shieldsissä), Wear (Sunderlandissa), Tees (Middlesbroughin lähellä), Elbe (Cuxhavenissa), Weser (Bremerhavenissa), Rein ja Maas (Rotterdamissa), Scheldt (Flushingissa tai Vlissingenissä), Thames ja Humber (Hullin lähellä).

Kielin kanava, yksi maailman vilkkaimmista keinotekoisista vesiväylistä, yhdistää Pohjanmeren ja Itämeren.

 

Nimi

Sen nimi tulee sen suhteesta friisiläisten maahan (ks. Frisia). He asuvat suoraan Pohjanmeren eteläpuolella ja Itämeren (Oostzee, Itämeri), entisen Etelämeren (Zuiderzee, nykyinen IJsselmeer) ja nykyisin takaisin lunastetun Lähimeren (Middelzee) länsipuolella. Mutta nimen leviäminen saattoi olla myös hansaliiton kaupunkien näkökulmasta. Joillakin sen tärkeimmistä kaupungeista, kuten Lyypekillä, Bremenillä tai Hampurilla, oli sama näkemys.

Klassisella ajalla tätä vesialuetta kutsuttiin myös Oceanum Germanicumiksi tai Mare Germanicumiksi, mikä tarkoitti Saksan valtamerta tai merta. Tätä nimeä käytettiin yleisesti englannissa ja muissa kielissä yhdessä Pohjanmeren kanssa aina 1700-luvun alkuun asti. 1800-luvun loppupuolella German Sea oli harvinainen, tieteellinen käyttö jopa Saksassa. Tanskan kielessä Pohjanmeri on myös nimeltään Vesterhavet (Nordsøenin lisäksi), mikä tarkoittaa läntistä valtamerta, koska se sijaitsee Tanskan länsipuolella.

 

Maantieteelliset alueet

Suurin osa Pohjanmerestä on Euroopan mannerjalustalla. Keskimäärin syvyys on vain noin 93-94 metriä. Etelässä se on hyvin matalaa, vain 25-35 metriä. Pohjoisessa Shetlandin pohjoispuolella sijaitsevalla syvyysvyöhykkeellä syvyys kasvaa 100-200 metriin. Etelässä syvyys on enintään 50 metriä. Poikkeuksena tästä on Norjan kaivanto. Siellä se on syvimmillään 725 metrin syvyydellä. Sen matalin osa on hiekkaranta, jota kutsutaan Dogger Bankiksi. Eteläosassa on monia hiekkapenkereitä.

Satelliittikuvasta on helppo nähdä Pohjanmeren maantieteellinen jako:

• yleensä matala eteläinen Pohjanmeri
• Pohjanmeren keskiosissa
• Pohjanmeren pohjoisosa ja Norjan kaivanto Skagerrakin lähellä.

Eteläinen Pohjanmeri koostuu eteläisestä Pohjanlahdesta ennen Belgian ja Alankomaiden rannikkoa ja Saksanlahdesta ennen Saksan rannikkoa. Doggerin ranta on eteläisen ja keskisen osan välinen raja. Waddenzee ulottuu Alankomaiden Den Helderistä Tanskan Esbjergiin.

Dogger Bank kattaa noin puolet Alankomaiden pinta-alasta. Pohjanmeren syvyys on siellä vain 13-20 metriä. Alue on hyvin kuuluisa kalastuksesta. Joissakin myrskyissä siellä jopa murtuu aaltoja.

Norjan kaivannon keskisyvyys on noin 250-300 metriä, ja Skagerrakin suulla syvyys kasvaa jopa 725 metriin. Juoksuhaudan varrella kulkee Norjan virta, joka tuo suurimman osan Pohjanmeren vesistä Atlantin valtamereen. Myös suurin osa Itämeren vesistä virtaa täällä pohjoiseen.

Noin 200 kilometriä Skotlannin Dundeen kaupungista itään on lisää juoksuhautoja, jotka tunnetaan yhteisnimellä Devil's hole. Yleensä vesi on siellä noin 90 metriä syvää. Juoksuhaudat ovat hyvin usein vain muutaman kilometrin pituisia. Näissä kaivannoissa syvyys kasvaa jopa 230 metriin.

Doverin salmessa vesi on noin 30 metriä syvää. Englannin kanaalin päässä syvyys kasvaa noin 100 metriin.

 

Satelliittikuva Pohjanmerestä. Punaisella merkitty alue on Doggerbank.  

Historia

Viimeisen jääkauden aikana Pohjanmerta peittivät suuret jääalueet, joita kutsutaan jäätiköiksi. Noin 20 000 vuotta sitten jäät sulivat ja Pohjanmeri muodostui.

 

Pohjanmeren öljy

1960-luvulla geologit löysivät Pohjanmeren alta laajoja öljy- ja maakaasualueita. Suurin osa öljykentistä on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Norjan omistuksessa, mutta osa kuuluu Tanskalle, Alankomaille ja Saksalle. Öljynporaus alkoi 1960-luvulla, ja se johti kuuluisaan kiistaan Englannin ja Skotlannin välillä siitä, miten öljystä saatavat tulot (rahat) pitäisi käyttää.

 

Eläimistö

Ihmiset ovat kalastaneet Pohjanmerellä tuhansia vuosia. Sieltä pyydetään nykyään kuitenkin niin paljon kaloja, että uudet kalat eivät ehkä pysty kasvamaan tarpeeksi nopeasti, jotta kalastus voisi jatkua.

Pohjanmeren rannikolla asuu tiiroja, meritiaisia, rastaskerttuja, tiiroja ja muita merilintuja. Monet rannikkoalueet ovat luonnonsuojelualueita.