Hammaslääketieteellinen kaava

Hammaskaava on yhteenveto nisäkkään hampaista.

Lähes kaikilla nisäkkäillä on neljä erilaista hammasta:

etuhampaat
koiraeläimet
premolaarit
molaarit

Hampaiden lukumäärä ja muoto ovat sopeutuneet erilaisiin ruokintamenetelmiin. Eri nisäkäsryhmät ovat ajan myötä kehittäneet hampaiden lukumäärän ja tyypin sekä purupinnan muodon ja koon suhteen erilaisia hampaiden ominaisuuksia.

Kunkin hammastyypin hampaiden lukumäärä kirjoitetaan hammaslääketieteellisenä kaavana yhdelle suun puolelle eli kvadrantille, ja ylä- ja alahampaat esitetään erillisillä riveillä. Suun hampaiden lukumäärä on kaksi kertaa suurempi kuin lueteltu, koska suussa on kaksi puolta.

Kussakin sarjassa ilmoitetaan ensimmäiseksi etuhampaat (I), toiseksi kulmahampaat (C), kolmanneksi premolaarit (P) ja lopuksi molaarit (M), jolloin saadaan I:C:P:M. Esimerkiksi yläetuhampaiden kaava 2.1.2.3 osoittaa 2 etuhammasta, 1 koirahammasta, 2 premolaaria ja 3 molaaria yhdellä puolella suuta.

Lehtihampaiden kaava merkitään pienellä kirjaimella, jota edeltää d-kirjain: esim. di:dc:dm. Eläimen joko maitohampaiden tai pysyvien hampaiden hampaisto voidaan siis ilmaista hammaskaavana, joka kirjoitetaan murtolukuna: I.C.P.M / I.C.P.M.

Koska hampaat luetellaan aina samassa järjestyksessä, kirjaimet voidaan jättää pois:

Ihminen: maitohampaat: 212/212; aikuinen = 2123/2123. Molemmat lapsuuden poskihampaat korvataan aikuisen premolaareilla. Aikuisen kokonaismäärä on kaksinkertainen kaavaan verrattuna = 32.
Opossumi: 5134/4134 (yksi viiltohammas vähemmän kummallakin puolella alaleukaa).
Kissaeläimet: 3131/3121. Kissan viimeinen ylempi etuhammas ja ensimmäinen alahammas ovat "karnassialeita", joita käytetään lihan ja nahan leikkaamiseen. Karviaiset ovat aina neljäs ylempi premolaari ja ensimmäinen alempi molaari.
Hevonen 313-43/3133. Hevosen hampaisto on erittäin erikoistunut ruohon syömiseen. Jatkuva kasvu juurista vähentää hampaiden kulumista. Hampaat jakautuvat kahteen selkeään ryhmään: etuhampaat tarttuvat ruohoon, poskihampaat jauhavat ruohoa.

Sekä kissaeläimillä että hevosilla on suuri diastema eli rako etuhampaiden ja takahampaiden välissä. Tämä on luonnollinen piirre monilla nisäkäslajeilla.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on hammaslääketieteellinen kaava?

A: Hammaskaava on yhteenveto nisäkkään hampaista. Se sisältää hampaiden lukumäärän ja tyypin ylä- ja alaleuan kummallakin puolella.

K: Kuinka monta erilaista hammasta nisäkkäillä on?

V: Lähes kaikilla nisäkkäillä on neljänlaisia hampaita, jotka ovat etuhampaat, kulmahampaat, premolaarit ja molaarit.

K: Miten eläimen hampaisto ilmaistaan hammaskaavana?

V: Eläimen joko maitohampaiden tai pysyvien hampaiden hammasluku voidaan ilmaista hammaslääketieteellisenä kaavana, joka kirjoitetaan murtoluvun muodossa ja jossa I (etuhampaat), C (kulmahampaat), P (premolaarit) ja M (molaarit) on lueteltu tässä järjestyksessä. Esimerkiksi 2123/2123 merkitsisi kahta etuhammasta, yhtä kulmahammasta, kahta premolaaria ja kolmea molaaria yläsuun toisella puolella.

K: Mitä diasteema tarkoittaa?

V: Diasteema tarkoittaa etuhampaiden ja takahampaiden välistä rakoa, joka on luonnollinen piirre monilla nisäkäslajeilla.

K: Mihin karnasioita käytetään?

V: Karnassialihampaat ovat erikoistuneita teräväkulmaisia poskihampaita, joita käytetään lihan ja nahan leikkaamiseen. Ne ovat aina neljäs ylempi premolaari ja ensimmäinen alempi molaari kissoilla ja hevosilla.

K: Miten hevosten hampaat mukautuvat niiden ruokavalioon? V: Hevosten hampaisto on erittäin erikoistunut ruohon syömiseen, koska niiden juuret kasvavat jatkuvasti, mikä ehkäisee hampaiden kulumista. Etuhampaat tarttuvat ruohoon, kun taas poskihampaat jauhavat sen pienemmiksi paloiksi.