Hammas selitetty: rakenne, toiminta ja ihmisten hampaat

Hammas on yksi suussa olevista kovista, valkoisista esineistä. Hampaita (monikossa) käytetään pureskelun apuna pureskeltaessa ruokaa. Pureskeleminen tarkoittaa ruoan hajottamista ja murskaamista, jotta se voidaan niellä (työntää vatsaan).

Useimmilla selkärankaisilla on hampaat. Linnut ovat suurin ryhmä, jolla ei ole hampaita. Monilla selkärangattomilla on suulakit, jotka toimivat jossain määrin hampaiden tavoin. Eri eläimillä on erilaisia hampaita, koska ne syövät erilaista ruokaa. Jotkut eläimet käyttävät hampaita aseena. Aikuisilla ihmisillä on yleensä 32 hammasta. Ihmislapsilla on yleensä 20 hammasta.

Hammasrakenne

Yksittäinen hammas koostuu useasta osasta:

Kruunu – hampaan näkyvä osa suussa, peitetty kovalla kiilteellä.
Kiille – hammasta peittävä, elimistön kovin aine; suojaa hammasluuta eli dentiiniä.
Dentiini – kiilteen alla oleva kovempi mutta hieman huokoisempi aine, joka muodostaa suurimman osan hampaan rakenteesta.
Hammasydin (pulpa) – sisältää hermot ja verisuonet; vatsan kautta kulkevaa ravintoa vastaavat hermot antavat kivun tunteen, jos hammas vaurioituu.
Juuri – hampaan osa, joka on kiinnittyneenä leukaluuhun ja jota ympäröi juuren pintaa suojaava sementti.

Hampaiden tyypit ja tehtävät

Ihmisen suussa on eri tyypin hampaita, joilla on erilaiset tehtävät:

Etuhampaat (etuhampaat/inkisiivit) – leikkaavat ja katkaisevat ruokaa.
Kulmahampaat – terävät hampaat, jotka repivät ruokaa ja auttavat hampaiden asettelussa.
Väli- tai premolaarit – silppuavat ja jauhavat ruokaa.
Poskihampaat (molaari) – jauhavat ja pureskelevat ruoan tehokkaasti.

Eläimillä hampaat usein heijastavat niiden ravintotottumuksia: lihansyöjillä on terävät kulmahampaat ja saksetmaiset poskihampaat, kasvinsyöjillä suuret, laajat jauhajat. Jotkut eläimet, kuten jyrsijät, saavat etuhampaansa kasvamaan jatkuvasti; norsujen torahampaat ovat muuntuneet syöksyhampaisiin (tuskeiksi).

Hampaiden kehitys ja vaihtuminen

Hampaiden kehitys alkaa sikiöaikana. Lapsilla puhkeavat maitohampaat tavallisesti noin 6 kuukauden iässä, ja kaikki noin 20 maitohammasta ovat yleensä paikallaan noin 2–3 vuoden iässä. Pysyvät hampaat alkavat puhjeta noin 6 vuoden iässä, jolloin maitohampaat alkavat irrota. Useimmilla aikuisilla on 32 pysyvää hammasta, mukaan lukien viisaudenhampaat, jotka puhkeavat yleensä 17–25 vuoden iässä tai jäävät piileviksi.

Yleisiä hammassairauksia ja oireita

Hampaiden reikiintyminen (karies) – bakteerien aiheuttama kiilteen ja dentiinin vaurio; oireina särky, arkuus ja mustunut aukko hampaassa.
Ikentulehdus (gingiviitti) – ienten punoitus, verenvuoto harjatessa; hoitamattomana voi edetä parodontiitiksi, mikä voi johtaa hampaan menetykseen.
Hammassärky ja herkkyys – johtuvat usein kiilteen kulumisesta, halkeamasta tai syvästä karieksesta.
Hammasten kuluminen ja narskuttelu (bruksismi) – voi aiheuttaa säröjä, kulumia ja pientä leukakipua.

Hammashoidon perusasiat ja ehkäisy

Hyvä suuhygienia ehkäisee useimpia ongelmia. Perusohjeet:

Harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla.
Käytä hammaslankaa tai välipuhdistimia päivittäin poistaaksesi plakin hammasväleistä.
Rajoita sokeripitoisten ja happamien ruokien sekä juomien käyttöä.
Käy säännöllisesti hammaslääkärissä tarkastuksissa ja tarvittaessa puhdistuksissa (yleensä 6–12 kuukauden välein).
Lapsille voidaan käyttää fluorihoitoja ja ien-/hammassuojauksia (sealantteja) ennaltaehkäisevästi.

Hammashoito ja toimenpiteet

Jos hammas vaurioituu, yleisiä hoitomuotoja ovat:

Täyttö (paikka) – karieksen poiston jälkeen hampaan korjaus täyteaineella.
Juuren hoito (endodontia) – syvässä karieksessa, kun pulpa on tulehtunut, poistetaan tulehdus ja täytetään juurikanava.
Kruunu – vaurioituneen hampaan peittäminen kestävällä kuorella.
Poisto ja hammasimplanttien tai siltojen käyttö – kun hammas ei ole pelastettavissa.

Hampaat eläimillä — lyhyt vertailu

Hampaiden muoto ja määrä vaihtelevat laajasti eläinlajeittain riippuen ravinnosta ja elintavoista. Esimerkkejä:

Herbivoorit: laajat ja monilevyiset poskihampaat jauhamiseen.
Karnivooriset lajit: terävät kulmahampaat ja leikkurattaiset hampaat lihan repimiseen ja viipalointiin.
Jyrsijät: etuhampaiden jatkuva kasvu, joka vaatii kulutusta.
Norsut: torahampaat kehittyneet suuressa määrin tuskiksi.
Linnut: useimmilla ei hampaiden vaan nokan muoto määrittää ravinnon käsittelyn.

Hammas on sekä biologinen työkalu että tärkeä osa terveyttä ja hyvinvointia. Hyvä suuhygienia, säännöllinen hammashoito ja varhainen puuttuminen ongelmiin pitävät hampaat terveinä pitkään.

Terveet ihmisen hampaat

Natalin hampaat

Joillakin ihmisvauvoilla on jo syntyessään hampaat. Syntymähampaat ovat hampaita, jotka ovat olemassa syntymän yhteydessä. Ne eroavat vastasyntyneiden hampaista, jotka syntyvät ensimmäisen elinkuukauden aikana. Syntymähampaat eivät ole yleisiä. Niitä esiintyy noin yhdellä 2-3 tuhannesta syntymästä. Ne sijaitsevat yleensä alaleuassa. Synnynnäiset hampaat ovat yleensä huonosti kiinnittyneet ja saattavat helposti heilua.

Hampaiden puhkeaminen

Lehtihampaat eli maitohampaat tai maitohampaat tai maitohampaat ovat useimpien nisäkkäiden ensimmäiset hampaat. Ihmisillä niitä on 20 kappaletta. Ensimmäiset hampaat (joita kutsutaan "maitohampaiksi") alkavat puhjeta (tulla leuan ikenistä läpi), kun vauva on noin 6 kuukauden ikäinen. Kun nämä hampaat puhkeavat, se voi todella sattua. Vauvat pureskelevat asioita, jotta kipu helpottaisi. Tätä kutsutaan hampaiden pureskeluksi (verbi: narskuttaa). Useimmilla lapsilla on kaikki 20 hammasta kahden tai kolmen vuoden iässä.

6-7-vuotiaana pysyvät hampaat alkavat puhjeta. 11-12-vuotiaana useimmilla lapsilla on 28 aikuishammasta. Neljä viimeistä hammasta, joita kutsutaan viisaudenhampaiksi tai kolmansiksi poskihampaiksi, puhkeavat useimmilla ihmisillä 17-21-vuotiaana. Joillekin ihmisille ei koskaan kasva viisaudenhampaita. Tai heillä voi olla vain kaksi neljän sijasta.

Hampaiden rakenne

Hampaiden valkoista ulkopintaa kutsutaan kiilteeksi. Kiille koostuu kalsiumfosfaatista ja on hyvin kovaa. Kiilteen alla on dentiini. Dentiini on pehmeämpää kuin kova kiille. Siksi hampaiden reikiintyminen (reikiintyminen) vahingoittaa sitä enemmän. Dentiinin alla on hammasydin, jossa on hampaaseen menevät hermot ja verisuonet. Tämä osa aiheuttaa hammassäryn. Sementti on dentiinin ulkopuolella, jossa ei ole kiillettä. Sementti pitää hampaan kiinni leuan luussa.

Hammastyypit

Leukahampaat
Koirahammas
Premolaari
Molar

Ihmisen hammas

Sairas hammas, jossa on karies

Terveet hampaat

Jos hampaita suojellaan ja ne pidetään puhtaina, niiden pitäisi säilyä koko elämän ajan. Monet ihmiset menettävät hampaansa varhain, koska he eivät tee oikeita asioita hampaiden terveyden säilyttämiseksi.

Joitakin asioita ihmiset voivat tehdä pitää hampaat terveinä:

Harjaa hampaat jokaisen aterian jälkeen ja nukkumaan mennessä pehmeäharjaisella harjalla.
Käytä hammaslankaa jokaisen aterian jälkeen (mutta vähintään kerran päivässä nukkumaan mennessä).^[] Hammaslangan käyttö tulisi tehdä ennen hampaiden harjausta!
Juo fluoripitoista vettä ennen hampaiden harjausta. Tai käytä fluoria sisältävää suuvettä (ei alle 6-vuotiaille lapsille).
Käy hammaslääkärissä 6 kuukauden välein hammastarkastuksessa ja hampaiden puhdistuksessa.
Syö terveellisesti.

Sokerit, kuten sakkaroosi ja glukoosi, ovat haitallisia hampaille.
Maito ja juusto ovat hyväksi hampaille, koska niissä on kalsiumia.

Maito sisältää kuitenkin laktoosia, joka voi aiheuttaa reikiä. Tämän vuoksi runsas maidon juominen voi silti aiheuttaa reikiä.

Makeuttamaton (ei sokeria) purukumi auttaa puhdistamaan hampaita, tekee sylkeä ja poistaa ruokahiukkasia.

Mitään makua aterioiden välillä, anna syljen kaksi tai kolme tuntia se tarvitsee puhdistaa hampaat. Sylki ei voi tehdä sitä, jos hampaille jää jatkuvasti ruokakalvoa.
Kuivuminen johtaa syljen tuotannon vähenemiseen. Juo runsaasti vettä joka päivä.

Hampaiden sairaus

Plakki on pehmeää valkoista ainetta, joka muodostuu hampaisiin, kun niitä ei puhdisteta. Siinä on bakteereja, jotka vahingoittavat kiillettä. Jos plakkia ei puhdisteta, siitä voi 2 päivän kuluttua muodostua hammaskiveä. Hammaskivi on kovaa ainetta, joka muodostuu hampaisiin (useimmiten ikenien lähelle). Hammaskivi tekee ikenistä epäterveelliset ja lisää bakteerien kasvua hampaisiin.

Plakki puhdistetaan hammasharjalla. Jos hampaisiin muodostuu hammaskiveä, hammaslääkärin on puhdistettava se pois.

Hampaissa olevat bakteerit syövät hammaskiillettä. Hampaiden puhdistaminen ja hammaslangan käyttö, hyvän ruoan syöminen ja hammaslääkärin käynti plakin poistamiseksi vähentävät bakteerien määrää hampaissa. Jos bakteereja on liikaa, ne syövät kiillettä nopeammin kuin hampaat tekevät kiillettä. Näin kiilteeseen syntyy reikiä, joita kutsutaan onteloiksi. Kun henkilö saa reikiä, hänellä on hammaskaries. Onteloiden syntyminen kiilteeseen tapahtuu hitaasti. Mutta kun onkalot menevät kiilteen läpi, pehmeä dentiini vahingoittuu paljon nopeammin. Hammaslääkärit voivat korjata reikiä.