Diabeettinen retinopatia: oireet, hoito ja ennaltaehkäisy
Diabeettinen retinopatia on yleisin diabeteksen aiheuttama silmäsairaus, joka vaurioittaa molempien silmien verkkokalvoja aiheuttaen näköongelmia, jotka voivat johtaa sokeutumiseen.
Siihen sairastuu jopa 80 prosenttia kaikista potilaista, joilla on ollut diabetes vähintään 10 vuotta. On kuitenkin mahdollista, että ainakin 90 prosenttia näistä uusista tapauksista voitaisiin estää muuttumasta vakaviksi varhaisen diagnoosin ja asianmukaisen hoidon avulla.
Miten diabeettinen retinopatia kehittyy?
Pitkäaikainen korkea verensokeri vaurioittaa verkkokalvon pieniä verisuonia. Alussa muutokset voivat olla lieviä: verisuonet ovat heikentyneet, ne voivat tihkua nestettä tai pientä verta (diabeettinen makulaödeema). Edetessään sairaus voi johtaa uusien, huonolaatuisten verisuonten muodostumiseen (proliferatiivinen retinopatia), jotka vuotavat helposti ja voivat aiheuttaa verenvuotoja, arpeutumista tai verkkokalvon irtauman.
Riskitekijät
- Pitkä kesto diabetesta (erityisesti yli 10 vuotta)
- Heikosti hoidettu verensokeri
- Korkea verenpaine
- Kohonnut kolesteroli ja verensokerin vaihtelut
- Tupakointi
- Raskaana oleminen (voi nopeuttaa etenemistä)
- Munuaissairaus ja muut diabeteskomplikaatiot
Oireet
Diabeettinen retinopatia on usein oireeton alkuvaiheessa. Kun oireet ilmaantuvat, ne voivat olla:
- Sumentunut näkö
- Näön heikkeneminen lähelle tai kauas
- Mustia pilkkuja tai "hiukkasia" näkökentässä (floaters)
- Valoilmiöt, kuten välähdykset
- Kohonneen kontrastin tai värien havaitsemisen vaikeus
- Nopea näön huononeminen, mikä on hälyttävä merkki ja vaatii välitöntä arviointia
Diagnoosi
Silmälääkäri tai silmätautien erikoislääkäri arvioi retinopatian silmätutkimuksella, joka voi sisältää:
- Laajennetun pupillin kautta tehtävän silmätutkimuksen
- Fotografiat verkkokalvosta (silmänpohjakuvat)
- OCT-tutkimus (optinen koherenttitomografia) makulan paksuuden arvioimiseksi
- Fluoresceiinivärjäystutkimus tarvittaessa verisuonien vuotojen ja uusien suonien kartoitukseen
Hoito
Hoito valitaan retinopatian tyypin ja vakavuuden mukaan. Tavoitteena on hidastaa taudin etenemistä ja suojata näköä.
- Verensokerin, verenpaineen ja lipidien hoito: perustason hoito, joka pienentää retinopatian riskiä ja hidastaa etenemistä.
- Anti-VEGF-injektiot: silmän sisäiset injektiot estävät uusien huonolaatuisten verisuonten muodostumista ja vähentävät makulan turvotusta. Usein tarvitaan toistuvia pistoksia.
- Laserhoito (fotokoagulaatio): perinteistä laseria käytetään etenkin proliferatiivisen retinopatian hoidossa vähentämään verisuonten kasvua ja estämään vuotoja. Makulan lähellä tehtävä tarkka laser voi vähentää turvotusta.
- Kortikosteroidi-implantit tai -injektiot: vaihtoehto joissain makulaödeematapauksissa, erityisesti jos anti-VEGF ei riitä.
- Vitrektomia: leikkaus, jota käytetään, jos silmän lasiaisessa on runsasta verenvuotoa tai verkkokalvon vetävää arpeutumista/irtaumaa.
Seuranta ja säännölliset silmätarkastukset
Säännölliset silmätarkastukset ovat keskeisiä, koska retinopatia voi edetä oireettomasti. Yleisiä suosituksia:
- Tyypin 1 diabeetikoilla silmätarkastus aloitetaan yleensä muutaman vuoden kuluttua diagnoosista (esim. noin 5 vuoden jälkeen) ja jatketaan vuosittain.
- Tyypin 2 diabeetikoilla silmätarkastus aloitetaan heti diagnosoinnin yhteydessä ja jatketaan yleensä vuosittain.
- Raskaana olevien diabeetikoiden silmiä seurataan tiheämmin, koska raskauden aikana retinopatia voi nopeasti pahentua.
Ennaltaehkäisy ja arjen keinot
Monet toimet auttavat ehkäisemään diabeettisen retinopatian syntyä tai hidastamaan sen etenemistä:
- Hyvä verensokerinhallinta (HbA1c-tavoitteen seuranta ja hoidon optimointi)
- Verenpaineen ja kolesterolin hoito lääkityksellä ja elämäntapamuutoksilla
- Tupakoinnin lopettaminen
- Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta
- Säännöllinen silmälääkärin vastaanotto ja ohjeiden noudattaminen
Milloin hakeutua välittömästi arvioon?
- Nopea ja merkittävä näön heikkeneminen
- Uudet tai lisääntyneet "pisteet" tai varjot näkökentässä (floaters)
- Valonvälähdykset tai muu äkillinen näköhäiriö
Ennuste
Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat ennustetta merkittävästi. Monet potilaat säilyttävät hyvän näön pitkäksi aikaa, jos retinopatia todetaan ajoissa ja perussairaus hoidetaan hyvin. Vaikeat muutokset voivat kuitenkin vaatia toistuvia hoitotoimenpiteitä, ja joidenkin potilaiden näkö voi heikentyä merkittävästi, vaikka hoitoa annettaisiin.
Jos sinulla on diabetes, keskustele hoitavan lääkärin ja silmälääkärin kanssa sopivasta seulonta- ja seurantatiheydestä. Ajoissa tehty toimenpide voi estää vakavan näön menetyksen.
Merkit ja oireet
Diabeettisessa retinopatiassa ei useinkaan ole varhaisia varoitusmerkkejä. Kun silmän takaosaan muodostuu uusia verisuonia osana proliferatiivista diabeettista retinopatiaa (PDR), ne voivat vuotaa verta (silmän verenvuoto) ja sumentaa näön. Ensimmäisellä kerralla tämä ei välttämättä ole kovin vakavaa. Useimmissa tapauksissa se jättää vain muutaman verihiutaleen eli pilkun, jotka leijuvat henkilön näkökenttään, vaikka pilkut usein häviävätkin muutaman tunnin kuluttua.
Näitä täpliä seuraa usein muutaman päivän tai viikon kuluessa paljon suurempi verenvuoto, joka sumentaa näkökyvyn. Äärimmäisissä tapauksissa henkilö pystyy erottamaan valon ja pimeyden vain kyseisessä silmässä. Veren poistuminen silmän sisältä voi kestää muutamasta päivästä kuukausiin tai jopa vuosiin, ja joissakin tapauksissa veri ei poistu. Tämäntyyppiset suuret verenvuodot tapahtuvat yleensä useammin kuin kerran, usein unen aikana.
Silmänpohjatutkimuksessa lääkäri näkee läiskiä, liekkivuodot ja pistemäisiä verenvuotoja.
Veren glukoosipitoisuuden nousu voi myös aiheuttaa kiteisen linssin turvotusta, joka johtuu sorbitolin (sokerialkoholi) kertymisestä linssiin. Tämä turvotus aiheuttaa usein tilapäistä likinäköisyyttä (likinäköisyyttä). Tavallinen merkki linssin turvotuksesta on kaukonäön hämärtyminen, kun taas lähinäkö säilyy riittävänä.
Normaali näkö.
Diabeettinen retinopatia.
Hoito
Scatter laser leikkaus
Diabeettisen retinopatian kolmen ensimmäisen vaiheen aikana hoitoa ei tarvita, ellei makulaturvotusta esiinny. Diabeettisen retinopatian pahenemisen estämiseksi diabeetikon tulisi valvoa verensokeri-, verenpaine- ja kolesterolitasojaan.
Proliferatiivista retinopatiaa hoidetaan hajalaserleikkauksella, joka auttaa kutistamaan epänormaaleja verisuonia. Leikkauksen aikana 1 000-2 000 laserpoltosta sijoitetaan verkkokalvon alueille, jotka ovat kaukana makulasta, jolloin epänormaalit verisuonet kutistuvat. Hoidon loppuunsaattamiseen tarvitaan yleensä kaksi tai useampia istuntoja. Perifeerinen (sivusuunnassa tapahtuva) näkö ja värinäkö voivat heikentyä jonkin verran, ja myös yönäkö voi heikentyä hieman.
Hajalaserhoito toimii parhaiten, ennen kuin sairauden vuoksi kasvavat epänormaalit hauraat, uudet verisuonet ovat alkaneet vuotaa verta. Hoito voi joissain tapauksissa olla mahdollista vielä verenvuodon alkamisen jälkeen.
Fokaalinen laserleikkaus
Makulaturvotusta hoidetaan fokusoidulla laserhoidolla. Jopa useita satoja pieniä laserpoltoksia sijoitetaan verkkokalvon vuotokohtiin makulan ympärillä. Nämä palovammat polttavat verisuonia, vähentävät vuotoa ja nesteen kertymistä verkkokalvolle. Leikkaus tehdään yleensä yhdessä istunnossa, mutta lisähoitoja voidaan tarvita. Jos makulaturvotusta esiintyy molemmissa silmissä, vain toinen silmä hoidetaan kerrallaan yleensä muutaman viikon välein.
Fokaalinen laserhoito vakauttaa näkökykyä ja vähentää näön menetyksen riskiä 50 prosentilla. Pienessä osassa tapauksista näköä voidaan parantaa, jos se on menetetty.
Viterektomia
Viterektomia on lasiaiskumurin kirurginen poisto. Lasiainen on kirkasta, paksua, geelimäistä nestettä, joka täyttää silmämunan sisäosan ja auttaa sitä säilyttämään muotonsa. Tämä hoito tehdään, kun kyseessä on proliferatiivinen retinopatia, joka aiheuttaa vakavaa arpikudoksen muodostumista verkkokalvolle, tai kun uudet verisuonet kasvavat edelleen verkkokalvolle laserhoitojen jälkeen.
Lääkehoito
Kansallisen silmäinstituutin tekemän tutkimuksen mukaan diabeettisen makulaturvotuksen nopea hoito Lucentis-lääkkeellä yhdessä laserhoidon kanssa tai ilman sitä johti parempaan näkökykyyn kuin pelkkä laserhoito tai steroidipistokset. Kun Lucentis ja kaksi muuta samankaltaista lääkettä, Avastin tai Aylea, ruiskutetaan silmään, ne vähentävät nestevuotoa ja estävät uusien verisuonten kasvua verkkokalvolla.
Diabeettisen retinopatian laserleikkaus tehdään avohoidossa lääkärin vastaanotolla tai klinikalla.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on diabeettinen retinopatia?
V: Diabeettinen retinopatia on yleisin diabeteksen aiheuttama silmäsairaus, joka vaurioittaa molempien silmien verkkokalvoja aiheuttaen näköongelmia, jotka voivat johtaa sokeutumiseen.
K: Kuinka suuri prosenttiosuus potilaista, jotka ovat sairastaneet diabetesta vähintään 10 vuotta, sairastuu diabeettiseen retinopatiaan?
V: Diabeettiseen retinopatiaan sairastuu jopa 80 prosenttia kaikista potilaista, joilla on ollut diabetes vähintään 10 vuotta.
K: Voidaanko diabeettista retinopatiaa ehkäistä?
V: Varhaisella diagnoosilla ja asianmukaisella hoidolla voidaan estää ainakin 90 prosenttia uusista diabeettisen retinopatian tapauksista muuttumasta vakavaksi.
K: Miten diabeettinen retinopatia vaikuttaa näkökykyyn?
V: Diabeettinen retinopatia vaurioittaa molempien silmien verkkokalvoja ja aiheuttaa näköongelmia, jotka voivat johtaa sokeutumiseen.
K: Mikä merkitys diabeettisen retinopatian varhaisella diagnosoinnilla on?
V: Diabeettisen retinopatian varhainen diagnosointi on tärkeää, jotta voidaan estää uusien tapausten muuttuminen vakaviksi ja peruuttamattomien näköongelmien aiheuttaminen.
K: Mikä on diabeettisen retinopatian asianmukainen hoito?
V: Diabeettisen retinopatian asianmukaiseen hoitoon voi kuulua verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin hallinta sekä vakavissa tapauksissa laserhoito tai leikkaus.
K: Kenellä on riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan?
V: Diabeettisen retinopatian riski on potilailla, jotka ovat sairastaneet diabetesta vähintään 10 vuotta, mutta kaikilla diabetesta sairastavilla on riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan.
