Diabeettinen retinopatia
Diabeettinen retinopatia on yleisin diabeteksen aiheuttama silmäsairaus, joka vaurioittaa molempien silmien verkkokalvoja aiheuttaen näköongelmia, jotka voivat johtaa sokeutumiseen.
Siihen sairastuu jopa 80 prosenttia kaikista potilaista, joilla on ollut diabetes vähintään 10 vuotta. On kuitenkin mahdollista, että ainakin 90 prosenttia näistä uusista tapauksista voitaisiin estää muuttumasta vakaviksi varhaisen diagnoosin ja asianmukaisen hoidon avulla.
Merkit ja oireet
Diabeettisessa retinopatiassa ei useinkaan ole varhaisia varoitusmerkkejä. Kun silmän takaosaan muodostuu uusia verisuonia osana proliferatiivista diabeettista retinopatiaa (PDR), ne voivat vuotaa verta (silmän verenvuoto) ja sumentaa näön. Ensimmäisellä kerralla tämä ei välttämättä ole kovin vakavaa. Useimmissa tapauksissa se jättää vain muutaman verihiutaleen eli pilkun, jotka leijuvat henkilön näkökenttään, vaikka pilkut usein häviävätkin muutaman tunnin kuluttua.
Näitä täpliä seuraa usein muutaman päivän tai viikon kuluessa paljon suurempi verenvuoto, joka sumentaa näkökyvyn. Äärimmäisissä tapauksissa henkilö pystyy erottamaan valon ja pimeyden vain kyseisessä silmässä. Veren poistuminen silmän sisältä voi kestää muutamasta päivästä kuukausiin tai jopa vuosiin, ja joissakin tapauksissa veri ei poistu. Tämäntyyppiset suuret verenvuodot tapahtuvat yleensä useammin kuin kerran, usein unen aikana.
Silmänpohjatutkimuksessa lääkäri näkee läiskiä, liekkivuodot ja pistemäisiä verenvuotoja.
Veren glukoosipitoisuuden nousu voi myös aiheuttaa kiteisen linssin turvotusta, joka johtuu sorbitolin (sokerialkoholi) kertymisestä linssiin. Tämä turvotus aiheuttaa usein tilapäistä likinäköisyyttä (likinäköisyyttä). Tavallinen merkki linssin turvotuksesta on kaukonäön hämärtyminen, kun taas lähinäkö säilyy riittävänä.
Normaali näkö.
Diabeettinen retinopatia.
Hoito
Scatter laser leikkaus
Diabeettisen retinopatian kolmen ensimmäisen vaiheen aikana hoitoa ei tarvita, ellei makulaturvotusta esiinny. Diabeettisen retinopatian pahenemisen estämiseksi diabeetikon tulisi valvoa verensokeri-, verenpaine- ja kolesterolitasojaan.
Proliferatiivista retinopatiaa hoidetaan hajalaserleikkauksella, joka auttaa kutistamaan epänormaaleja verisuonia. Leikkauksen aikana 1 000-2 000 laserpoltosta sijoitetaan verkkokalvon alueille, jotka ovat kaukana makulasta, jolloin epänormaalit verisuonet kutistuvat. Hoidon loppuunsaattamiseen tarvitaan yleensä kaksi tai useampia istuntoja. Perifeerinen (sivusuunnassa tapahtuva) näkö ja värinäkö voivat heikentyä jonkin verran, ja myös yönäkö voi heikentyä hieman.
Hajalaserhoito toimii parhaiten, ennen kuin sairauden vuoksi kasvavat epänormaalit hauraat, uudet verisuonet ovat alkaneet vuotaa verta. Hoito voi joissain tapauksissa olla mahdollista vielä verenvuodon alkamisen jälkeen.
Fokaalinen laserleikkaus
Makulaturvotusta hoidetaan fokusoidulla laserhoidolla. Jopa useita satoja pieniä laserpoltoksia sijoitetaan verkkokalvon vuotokohtiin makulan ympärillä. Nämä palovammat polttavat verisuonia, vähentävät vuotoa ja nesteen kertymistä verkkokalvolle. Leikkaus tehdään yleensä yhdessä istunnossa, mutta lisähoitoja voidaan tarvita. Jos makulaturvotusta esiintyy molemmissa silmissä, vain toinen silmä hoidetaan kerrallaan yleensä muutaman viikon välein.
Fokaalinen laserhoito vakauttaa näkökykyä ja vähentää näön menetyksen riskiä 50 prosentilla. Pienessä osassa tapauksista näköä voidaan parantaa, jos se on menetetty.
Viterektomia
Viterektomia on lasiaiskumurin kirurginen poisto. Lasiainen on kirkasta, paksua, geelimäistä nestettä, joka täyttää silmämunan sisäosan ja auttaa sitä säilyttämään muotonsa. Tämä hoito tehdään, kun kyseessä on proliferatiivinen retinopatia, joka aiheuttaa vakavaa arpikudoksen muodostumista verkkokalvolle, tai kun uudet verisuonet kasvavat edelleen verkkokalvolle laserhoitojen jälkeen.
Lääkehoito
Kansallisen silmäinstituutin tekemän tutkimuksen mukaan diabeettisen makulaturvotuksen nopea hoito Lucentis-lääkkeellä yhdessä laserhoidon kanssa tai ilman sitä johti parempaan näkökykyyn kuin pelkkä laserhoito tai steroidipistokset. Kun Lucentis ja kaksi muuta samankaltaista lääkettä, Avastin tai Aylea, ruiskutetaan silmään, ne vähentävät nestevuotoa ja estävät uusien verisuonten kasvua verkkokalvolla.
Diabeettisen retinopatian laserleikkaus tehdään avohoidossa lääkärin vastaanotolla tai klinikalla.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on diabeettinen retinopatia?
V: Diabeettinen retinopatia on yleisin diabeteksen aiheuttama silmäsairaus, joka vaurioittaa molempien silmien verkkokalvoja aiheuttaen näköongelmia, jotka voivat johtaa sokeutumiseen.
K: Kuinka suuri prosenttiosuus potilaista, jotka ovat sairastaneet diabetesta vähintään 10 vuotta, sairastuu diabeettiseen retinopatiaan?
V: Diabeettiseen retinopatiaan sairastuu jopa 80 prosenttia kaikista potilaista, joilla on ollut diabetes vähintään 10 vuotta.
K: Voidaanko diabeettista retinopatiaa ehkäistä?
V: Varhaisella diagnoosilla ja asianmukaisella hoidolla voidaan estää ainakin 90 prosenttia uusista diabeettisen retinopatian tapauksista muuttumasta vakavaksi.
K: Miten diabeettinen retinopatia vaikuttaa näkökykyyn?
V: Diabeettinen retinopatia vaurioittaa molempien silmien verkkokalvoja ja aiheuttaa näköongelmia, jotka voivat johtaa sokeutumiseen.
K: Mikä merkitys diabeettisen retinopatian varhaisella diagnosoinnilla on?
V: Diabeettisen retinopatian varhainen diagnosointi on tärkeää, jotta voidaan estää uusien tapausten muuttuminen vakaviksi ja peruuttamattomien näköongelmien aiheuttaminen.
K: Mikä on diabeettisen retinopatian asianmukainen hoito?
V: Diabeettisen retinopatian asianmukaiseen hoitoon voi kuulua verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin hallinta sekä vakavissa tapauksissa laserhoito tai leikkaus.
K: Kenellä on riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan?
V: Diabeettisen retinopatian riski on potilailla, jotka ovat sairastaneet diabetesta vähintään 10 vuotta, mutta kaikilla diabetesta sairastavilla on riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan.
