Sokeus on sitä, ettei näe mitään. Joitakin ihmisiä kutsutaan sokeiksi, vaikka he näkevätkin vähän. Tämä johtuu siitä, että he eivät näe selvästi, vaan näkevät vain epätarkkoja muotoja tai värejä.
Nykyaikaisissa maissa vain harvat nuoret ovat sokeita. Koko maailmassa sokeus johtuu useimmiten aliravitsemuksesta ja vanhusten sairauksista, kuten kaihista ja trakooman kaltaisista sairauksista. Ihmiset voivat sokeutua sairauksien tai onnettomuuksien vuoksi, mutta joskus ihmiset syntyvät sokeina.
Mitä sokeus tarkoittaa käytännössä
Sokeus voi olla täydellistä tai osittaista. Täydellisessä sokeudessa ihminen ei näe lainkaan valoa tai muotoja. Osittainen sokeus tarkoittaa sitä, että näkö on hyvin heikkoa tai vain osa näkökentästä toimii. Joissain maissa ja terveydenhuollon yhteyksissä puhutaankin erikseen laillisesta sokeudesta (engl. legal blindness), jolla tarkoitetaan usein sellaista näön heikentymää, että arkipäivän toiminnot ovat vaikeita ilman apuvälineitä tai tukea.
Yleisimmät syyt
Sokeuden ja vakavien näköongelmien syitä ovat muun muassa:
- Ikään liittyvät silmäsairaudet, kuten kaihi ja glaukooma.
- Verisuoniperäiset sairaudet, kuten diabeteksen aiheuttama verkkokalvon vaurio (diabeteksen retinopatia).
- Ravintoainepuutokset, erityisesti A-vitamiinin puute (aliravitsemus), joka voi johtaa sokeutumiseen etenkin lapsilla maissa, joissa ravitsemus on puutteellista.
- Tartunta- ja tulehdukselliset sairaudet, esimerkiksi trakooma.
- Perinnölliset silmäsairaudet, kuten retinitis pigmentosa.
- Vammat ja onnettomuudet, silmävauriot tai päävamman seuraukset.
- Syntyessä ilmenevät kehityshäiriöt tai keskushermoston vauriot.
Vaikutukset arkeen ja toimintakykyyn
Sokeus muuttaa monia arkisia taitoja: liikkumista, lukemista, työntekoa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Näön puute voi aiheuttaa haasteita itsenäisessä liikkumisessa, kodin ja työympäristön turvallisuudessa sekä tiedon vastaanottamisessa visuaalisten viestien kautta. Toisaalta moni näkövammainen oppii korvaamaan näön muilla aisteilla ja käyttää apuvälineitä sekä erilaisia toimintatapoja pärjätäkseen itsenäisesti.
Värinäön poikkeavuudet
Jotkut ihmiset ovat värisokeita, mikä tarkoittaa, että he näkevät, mutta eivät erota tiettyjä värejä toisistaan. Värisokeus on usein perinnöllinen ominaisuus eikä aiheuta sokeutta, mutta se vaikuttaa värien tunnistamiseen ja esimerkiksi ammatinvalintaan tietyillä aloilla.
Apuvälineet ja tuki
Sokeuden hoidossa ja arjen sujuvuudessa käytetään monenlaisia apuvälineitä, teknologiaa ja tukipalveluja. Keskeisiä keinoja ovat:
- Pistekirjoitus – esimerkiksi pistekirjoituksella kirjoitetut aakkoset ja kirjastot, jotka mahdollistavat lukemisen ja opiskelun ilman näköä.
- Opaskoira – koulutetut opaskoiria auttavat turvallisessa liikkumisessa ja esteiden välttämisessä.
- Valkoinen keppi – liikkumisen apuväline, jolla tunnistetaan esteitä ja ilmoitetaan muille näkövammaisuudesta.
- Teknologia – näytönlukijat, puheentunnistus, suurennusohjelmat, OCR (tekstin tunnistus kuvasta) ja uudelleenkirjoittavat laitteet sekä sähköiset pistekirjoitusnäytöt (refreshable braille displays).
- Äänikirjat ja -materiaalit – kirjastoista ja palveluista saatavat äänikirjat sekä oppimateriaali äänimuodossa.
- Liikkumisen ja itsenäisyyden koulutus – orientaatio- ja liikuntaopetus, arjen taitojen harjoittelu ja työvalmennus.
- Sosiaali- ja terveyspalvelut – kuntoutus, apuvälineet, tukipalvelut ja ammatillinen ohjaus.
Hoito ja ehkäisy
Joitain sokeuden syitä voidaan hoitaa tai ehkäistä. Esimerkiksi kaihin voi usein leikata pois ja palauttaa näköä, ja diabeteksen hyvällä hoidolla ehkäistään verkkokalvovaurioita. Vitamin A:n puutteen ehkäisy ja tartuntatautien hoito vähentävät sokeuteen johtavia tapoja erityisesti kehittyvissä maissa. Varhainen seulonta ja silmäsairauksien hoito parantavat ennustetta.
Oikeudet, saavutettavuus ja yhteiskunta
Sokeilla ja näkövammaisilla on oikeus koulutukseen, työhön ja yhteiskunnan palveluihin. Monet maat ja organisaatiot edistävät saavutettavuutta teknologian ja lainsäädännön keinoin: tekstien ja verkkosivujen saavutettavuus, opastusjärjestelmät julkisissa tiloissa, äänimerkit liikenteessä ja tukipalvelut auttavat osallistumaan täysipainoisesti yhteiskuntaan.
Tunnettuja sokeita henkilöitä
Kuuluisia sokeita ovat olleet muun muassa Louis Braille, pistekirjoituksen keksijä, Stevie Wonder, Ray Charles ja Helen Keller. Heidän esimerkkinsä osoittavat, että näkövammaisuus ei estä merkittävää panosta yhteiskuntaan, taiteeseen tai tieteeseen.
Jos sinä tai läheisesi kohtaat näköongelmia, hakeudu silmäterveyden ammattilaisen arvioon. Varhainen arvio ja hoito sekä kuntoutus ja apuvälineet voivat parantaa arjen toimivuutta ja elämänlaatua merkittävästi.


