Dii Consentes — antiikin Rooman kahdentoista jumalan neuvosto

Tutustu Dii Consentesiin — antiikin Rooman vaikutusvaltaiseen kahdentoista jumalan neuvostoon: jumalat, roolit ja myyttinen perintö, kuvaukset Enniukselta.

Dii Consentes (latinaksi: "[jumalallisten] neuvosto") oli antiikin Rooman uskonnon tärkein jumaluusryhmä, joka vastasi kahtatoista olympialaista. Runoilija Enniuksen 3. vuosisadan lopulla eaa. luettelemana ne koostuivat seuraavista:

Keitä Dii Consentes olivat?

Dii Consentes tarkoittaa kirjaimellisesti "yhteisesti myöntyviä jumalia" tai "neuvoston jumalia". Nimi korostaa niiden asemaa vakiintuneena ja kollektiivisena jumaluusryhmänä roomalaisessa maailmassa: ne muodostivat eräänlaisen "virallisen kaksitoistikon", jonka jäsenet olivat keskeisiä valtion ja kotitalouksien uskonnollisissa rituaaleissa. Ryhmän käsite on osin kirjallinen ja osin kulttuurinen; vaikka roomalaisessa julkisessa kultissa korostuivat usein erilliset triadit (esim. Kapitolin triadi), Dii Consentes toimii helpottavana vertauskuvana Rooman tärkeimmistä jumalista.

Enniuksen luettelema kahtatoista

• Jupiter (Iuppiter) – taivaan ja ukkosen jumala, roomalaisten pääjumala.
• Juno (Iuno) – avioliiton ja naisten suojelija, Jupiterin puoliso.
• Neptunus (Neptunus) – merten ja vesien jumala.
• Minerva – viisauden, taiteiden ja sodankäynnin neuvokkauden jumalatar.
• Mars – sodan jumala, myös maanviljelykseen liittyvä suojelija varhaisessa roomalaisessa ajattelussa.
• Venus – rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar.
• Apollo – musiikin, profetian ja parantamisen jumala (kreikkalaisessa perinteessä Apollo vastaava).
• Diana – metsästyksen ja neitsyydentilan jumalatar, myös kuun yhteyksiä.
• Mercurius – kaupan, matkustamisen ja sanansaattajana toimimisen jumala.
• Vulcanus – tulen, sepän ja taideteollisuuden jumala.
• Vesta – kodin ja kodin pyhän tulen vartija; Vestalaiset papittaret hoitivat Vestan kulttia.
• Ceres – viljan, maanviljelyn ja hedelmällisyyden jumalatar.

Tausta ja merkitys

Dii Consentes -käsite heijastaa Rooman ja sen uskonnon vahvaa vaikutusta kreikkalais-roomalaisessa synkretismissä: monien roomalaisten jumalten toiminto ja luonne olivat pitkälti samankaltaisia kuin kreikkalaisten jumalten. Numeron kaksitoista valinta ei ollut pelkkä sattuma vaan symbolisesti merkittävä (kreikkalaisilla olympialaisilla oli usein kaksitoista keskeistä jumalaa). Roomalaisessa julkisessa uskonnossa korostuivat viralliset rituaalit, temppelit ja papinimitykset; Dii Consentes edustivat niitä jumalia, joiden kultilla oli yleisesti tunnustettu asema valtion ja yhteisön elämässä.

Kulttikäytännöt ja pappeus

Vaikka Dii Consentes muodostivat nimellisesti ryhmän, kunkin jumalan kultit erosivat toisistaan. Esimerkiksi Vestan palvonnasta vastasivat Vestalaiset neitsyytensä menettämättömät papittaret, kun taas Jupiterilla oli oma korkea pappeutensa (flamen Dialis oli Jupiterin erikoispappi). Marsilla, Junoilla ja muilla oli omat rituaalinsa ja juhlapäivänsä (feriae). Julkiset rituaalit, uhrit ja pyhätprosessiot olivat tärkeitä valtion legitimiteetin ja yhteisön yhtenäisyyden kannalta.

Taide, numismaattinen ja kirjallinen perintö

Dii Consentes esiintyvät usein roomalaisessa taiteessa, reliefissä ja kolikoissa, joskus pareittain tai ryhmänä symboloimassa valtakunnan kosmologista järjestystä. Kirjalliset lähteet — kuten Ennius, Varro ja myöhemmät antiikin kirjoittajat — mainitsevat ja selittävät tätä ryhmitystä, mutta käytännössä roomalainen uskonnollinen maailma oli monimuotoisempi kuin yksinkertainen "kaksitoistikon" käsite antaa ymmärtää.

Myöhäisantiikin muutos ja kristillinen ajattelu

Kun roomalaisen imperiumin uskonnollinen kenttä muuttui myöhäisantiikissa ja kristinusko nousi valta-asemaan, Dii Consentes sekä muu pakanallinen ikonografia menettivät asemansa ja monet tempelit joko muutettiin tai hylättiin. Silti kaksitoista keskeistä jumalaa säilyttivät kulttuurisen jälkivaikutuksensa kirjallisuudessa, taiteessa ja myöhemmässä eurooppalaisessa perinteessä.

Yhteenveto

Dii Consentes oli roomalaisen uskonnon tunnusomainen tapa nimetä ja jäsentää tärkeimpiä jumalia — eräänlainen valtion ja kansan "jumalallinen neuvosto". Käsite auttaa ymmärtämään, miten roomalaiset hahmottivat jumalolentojen hierarkian ja millä tavoin uskonnollinen elämä kytkeytyi poliittiseen ja sosiaaliseen järjestykseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Keitä olivat Dii Consentes?

K: Kuka luetteli Dii Consentesin nimet?

K: Kuinka monta jumaluutta Dii Consentes -luetteloon kuului?

K: Mitä latinankielinen termi "Dii Consentes" tarkoitti?

K: Miten Dii Consentes muistutti kahtatoista olympialaista?

K: Oliko Dii Consentes yksinomaan roomalaisia jumaluuksia?

K: Kuka on Ennius ja mikä oli hänen panoksensa Rooman uskontoon?

Hae kirjaimella