Eepos (eeppinen runous) – määritelmä, historia ja kuuluisat esimerkit

Löydä eepoksen määritelmä, eeppisen runouden historia ja kuuluisimmat esimerkit — Homeros, Beowulf, Dante ja muut klassikot selkokielellä.

Eeppinen runous kertoo dramaattisen tarinan runossa. Tarinassa on hahmoja. Se on yleensä pitkä, ja se tapahtuu eri tapahtumapaikoissa. Eeppiset runot alkoivat esihistoriallisella ajalla osana suullista perinnettä.

Beowulf on tyypillinen esimerkki, joka on kirjoitettu vanhalla englannilla. Tunnettuja eepoksia kirjoittaneita henkilöitä olivat Homeros, Vergilius, Ovid, Dante, Edmund Spenser ja Milton. William Wordsworthin Prelude leikittelee eeppisillä ajatuksilla, vaikka runo on omaelämäkerrallinen.

Määritelmä ja keskeiset piirteet

Eeppinen runous eli eepos on pitkä narratiivinen runo, joka kuvaa usein sankarillista tai kansallista kertomusta. Keskeisiä piirteitä ovat:

• pitkä muoto ja laaja aikajana;
• usein yksi tai useampi keskushahmo (sankari) ja laaja sivuhahmogalleria;
• taustalla usein kansallinen, mytologinen tai historiallinen konteksti;
• kerronta voi sisältää taistelukohtauksia, matkoja, kohtaloa ja jumalallisia puuttumisia;
• käytössä tyypilliset runolliset keinot, kuten toistuvat fraasit, kaavat, metaforat ja similit;
• monissa perinteissä runo on sävelletty tai muotoiltu tiettyyn metriikkaan (esim. dactylic hexameter antiikin Kreikassa ja Roomassa, alliteratiivinen mitta pohjoisilla kielillä).

Historia ja suullinen perinne

Eeppinen runous juontaa juurensa suullisesta traditiosta. Ennen kirjoitustaitoa runonlaulajat välittivät pitkiä tarinoita sukupolvelta toiselle, ja tekniikat kuten toistuvat epitetit ja kaavamaiset lauseet auttoivat muistamista ja esittämistä. Myöhemmin monet suulliset eepokset kirjoitettiin yhteen, jolloin syntyi kirjallisia klassikoita.

Monet varhaiset eepokset yhdistävät historiaa, mytologiaa ja yhteisön arvomaailmaa. Ne saattoivat toimia yhteisön muistina, opettajana ja identiteetin vahvistajana. Tekijänoikeudet tai kirjoittajan rooli vaihtelivat: jotkut eepokset syntyivät kansanperinteen tuloksena, toiset olivat yksittäisten runoilijoiden harkittuja, kirjallisia luomuksia.

Tyylikeinot ja rakenne

Tyypillisiä eeppisen runouden piirteitä ovat esimerkiksi:

• In medias res – tarinan aloittaminen keskeltä tapahtumia;
• rukous tai musen kutsuminen alussa (invokaatio);
• laajat kuvaukset ja eeppiset vertaukset (epic similes);
• toistuvat lauseet ja säkeistöt, jotka auttavat esittäjää muistamaan tekstin;
• monitasoinen kerronta, joka voi sisältää sivutarinoita ja ennakointeja.

Tyypit

• Kansan- tai kansanperinteen eepos – syntynyt suullisesta perinteestä (esim. Gilgamesh, kansanversiot Mahabharatasta);
• Kirjallinen eepos – tietoisesti kirjailijan laatima pitkä runoteos (esim. Vergiliuksen Aeneis, Miltonin Paradise Lost);
• Parodia- tai satiirieepos – eeppisen muodon käyttäminen pilke silmäkulmassa (mock-epic).

Kuuluisat esimerkit

Esimerkkejä maailmankirjallisuuden tunnetuista eepoksista:

• Homeros – Iliad ja Odyssey (antiikin Kreikka)
• Gilgamesh (muinainen Mesopotamia)
• Mahabharata ja Ramayana (Intian eepokset)
• Beowulf (vanha englanti)
• Vergilius – Aeneis (Rooma)
• Ovid – Metamorfoosit sisältää eeppisiä piirteitä vaikka ei ole perinteinen eepos
• Dante – Jumalainen näytelmä (La Divina Commedia)
• Edmund Spenser – The Faerie Queene (varhaismoderni englanti)
• Milton – Paradise Lost (varhaismoderni englanti)
• William Wordsworthin Prelude (pitkä, omaelämäkerrallinen runo, jossa on eeppisiä aineksia)

Miksi eeppinen runous on merkittävä?

Eeppiset runot tallentavat yhteisöjen myyttejä, historiaa ja arvoja. Ne ovat usein kulttuurisesti merkittäviä teoksia, jotka ovat vaikuttaneet kirjallisuuteen, taiteeseen ja kansalliseen identiteettiin. Lisäksi eeppinen muoto on innoittanut myöhempiä kirjallisia kokeiluja ja pitkän muodon kertomuksia myös proosassa.

Lopuksi

Vaikka perinteinen eepos liittyy usein antiikin ja keskiajan teksteihin, eeppinen ajattelu elää edelleen: pitkät narratiiviset runot, historialliset kertomukset ja jopa monien nykyaikaisten sarjakuvien tai elokuvien sankarimyytti hyödyntävät eeppisiä piirteitä. Jos haluat tutustua aiheeseen syvemmin, kannattaa lukea jotakin edellä mainituista klassikoista ja vertailla, miten eri kulttuurit käyttävät eeppistä muotoa omien tarinoidensa kertomiseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on eeppinen runous?

K: Mistä eeppiset runot ovat peräisin?

K: Voitko antaa esimerkin pitkästä kirjoitetusta eepoksesta?

K: Mikä on tunnettu esimerkki tyypillisestä vanhakielisestä eepoksesta?

K: Keitä ovat tunnetut ihmiset, jotka ovat kirjoittaneet eepoksia?

K: Mikä on William Wordsworthin Prelude?

K: Voiko eeppinen runo olla lyhyt?

Hae kirjaimella