Piirikunta
Maakunta on nimitys tietylle maa-alueelle. Sillä on eri kielissä eri merkitys. Alun perin sana tarkoitti kreivin (Isossa-Britanniassa kreivin) alaisuudessa olevaa maata. Nykyään "kreivikunta" on usein jotain suuremman osavaltion ja pienemmän kaupungin tai piirin väliltä.
Lääninhallitukset pitävät kirjaa ja järjestävät vaaleja ja lakeja. Ne ovat eräänlainen paikallishallinto.
Kanada
Kanadassa on kymmenen provinssia. Viidessä niistä on maakuntia. Ontariossa, Nova Scotiassa ja New Brunswickissa ne ovat paikallishallinnon yksiköitä, mutta Quebecissä ja Prinssi Edwardin saarella ne ovat nykyään vain maantieteellisiä yksiköitä.
Kiina
Sana "piirikunta" on kiinan kielen sanan xiàn (县 tai 縣) englanninkielinen nimi. Manner-Kiinassa Kiinan kansantasavallassa piirikunnat ovat paikallishallinnon kolmas taso. Taiwanissa piirikunta on korkein hallintotaso Kiinan tasavallan keskushallinnon alapuolella.
Kiinassa on noin 2 000 maakuntaa, mikä on suunnilleen sama määrä kuin Han-dynastian aikana 2 000 vuotta sitten. Maakunta on yksi Kiinan vanhimmista hallintotasoista.
Ennen Kiinan tasavaltaa "prefektuuri" ja "piirikunta" olivat nimityksiä xiànille. Englanninkielistä nimeä "county" alettiin käyttää Kiinan tasavallan alettua.
Maakunnan johtaja on maistraatti.
Kroatia
Maakunnat alkoivat olla Kroatian alueellisen itsehallinnon yksiköitä vuonna 1990. Maakuntia on kaksikymmentä ja Zagrebin kaupunki, jolla on sama asema. Niitä kutsutaan županije-nimellä, ja niiden johtaja on župan.
Ranska
Ranskan historiallisissa maakunnissa tapahtui muutos vuonna 1790 vallankumouksen jälkeen. Uusi hallintoyksikkö oli departementti. Ranskalaiset käyttävät kuitenkin sanaa kreivikunta (comté) vapaan kreivikunnan alueen, vanhan Burgundin vapaan kreivikunnan, nimessä.
Unkari
Unkarin hallintoyksikkö on megye eli latinaksi comitatus. Tämä on sama kuin sana kreivikunta. Nykyään Unkarissa on 19 maakuntaa, 20 kaupunkikuntaa ja yksi pääkaupunki, Budapest. Comitatus oli yksikkö myös Unkarin kuningaskunnassa.
Irlanti
Irlannissa oli alun perin 32 kreivikuntaa 1800-luvulla. Näistä 26 muodosti myöhemmin Irlannin tasavallan ja 6 Pohjois-Irlannin. Kreivikunnat kuuluivat neljään maakuntaan: Leinster (12 kreivikuntaa), Munster (6), Connacht (5) ja Ulster (9).
Pohjois-Irlannissa 1970-luvulla ja Irlannin tasavallassa 1990-luvulla muutettiin läänien numeroita ja rajoja (mistä ne alkoivat ja mihin ne päättyivät). Esimerkiksi tasavallassa muutos jakoi Dublinin kreivikunnan neljään osaan: Dublin City, Dún Laoghaire - Rathdown, Fingal ja South Dublin. Tipperaryn kreivikunta on oikeastaan kaksi kreivikuntaa, Tipperary North Riding ja Tipperary South Riding. Corkin, Galwayn, Limerickin ja Waterfordin kaupungit on nyt erotettu kreivikuntiensa maaseutualueista. Irlannin tasavallassa on nyt siis 34 "kreivikuntatason" yksikköä. Urheilun, kulttuurin jne. osalta puhutaan kuitenkin yleensä alkuperäisistä 32 kreivikunnasta ja neljästä maakunnasta.
Jokaisella maakunnalla on oma lippunsa/värinsä ja usein myös lempinimensä.
Japani
"Piirikunta" on yksi nimi aseelle (郡), joka on osa prefektuuria. Muita nimiä gunille ovat "maaseutualue", "maaseutualue" tai "piiri". Ihmiset eivät mielellään käytä sanaa "piirikunta", koska tavallinen käännös sanasta "piirikunta" on choume (丁目).
Nykyään "maakunnilla" ei ole poliittista valtaa eikä niiden järjestäytymiskäyttöä. Postipalvelut käyttävät sitä.
Uusi-Seelanti
Kun Uusi-Seelanti lopetti maakuntien käytön vuonna 1876, siellä alettiin käyttää piirikuntajärjestelmää, kuten muissa maissa. Sitä käytettiin vuoteen 1989 asti.
1900-luvun jälkipuoliskolla monet ihmiset muuttivat läheisistä kaupungeista maaseutukuntiin. Tämän vuoksi nämä kaksi yhdistettiin joskus toisiinsa, jolloin niistä muodostui "piirikunta" (esim. Rotorua). Tai joskus nimi muutettiin "piirikunnaksi" (esim. Waimairi) tai "kaupungiksi" (esim. Manukau).
Vuonna 1974 tehtiin suuri muutos; organisaatiosta tehtiin sama kaikkialla Uudessa-Seelannissa. Nykyään maassa on kaupunkeja ja piirikuntia, mutta ei piirikuntia.
Norja
Norjassa on 19 lääniä (yksikössä fylke, monikossa fylker, kirjaimellisesti "kansa"). Vuoteen 1972 asti Bergen oli lääni, mutta nykyään se on kunta Hordalandin läänissä. Kaikissa maakunnissa on kuntia (yksikössä kommune, monikossa kommuner).
Kussakin maakunnassa on oma edustajakokouksensa (fylkesting). Norjalaiset valitsevat edustajiston jäsenet joka neljäs vuosi. Maakunnat toimivat lukioiden ja teiden ym. parissa. Jotkut ihmiset ja poliittiset puolueet, kuten konservatiivit ja Høyre, haluavat lakkauttaa läänit. Toiset taas haluavat tehdä joistakin maakunnista suurempia alueita.
Puola
Englanniksi kutsumme puolalaista toisen tason organisaatioyksikköä powiatia yleensä "piirikunnaksi" tai "districtiksi".
Romania
Romanian pienempiä yksiköitä kutsutaan nimellä judeţ (monikko: judeţe). Nimi tulee sanoista jude, kaupungin tuomari. Nykyään Romaniassa on 40 maakuntaa, ja pääkaupunki Bukarestilla on erillinen asema.
Serbia
Joskus kutsumme Serbian yksiköitä (okrug) maakunniksi, mutta useammin kutsumme niitä piirikunniksi.
Ruotsi
Vuonna 1634 Ruotsin vanhat maakunnat saivat uuden nimen: läänit. Nykyään maakuntia on 21, ja jokaisessa maakunnassa on kuntia. Ruotsinkielinen nimi on Län.
Yhdistynyt kuningaskunta
Katso myös Luettelo Yhdistyneen kuningaskunnan kreivikunnista
Yhdistyneessä kuningaskunnassa on 92 perinteistä kreivikuntaa (tunnetaan myös nimellä shires), 86 Isossa-Britanniassa ja 6 Pohjois-Irlannissa. Britannian kreivikunnat ovat eri-ikäisiä.
Englannissa anglosaksisella ajalla shires olivat yksiköitä, joista kerättiin veroja. Niiden keskellä oli yleensä kaupunki. Näitä kaupunkeja kutsuttiin nimellä shire town. Shireillä oli sama nimi kuin niiden shire-kaupungilla (esimerkiksi Bedfordshire). Myöhemmin ihmiset kutsuivat näitä kaupunkeja kreivikunnan kaupungiksi. Nimi "kreivikunta" tuli normannien aikana, normannien sanasta, joka tarkoitti kreivin (lordin) alaisuudessa olevaa aluetta.
Vuonna 1539 Wales sai kolmetoista kreivikuntaa. Skotlannin kreivikunnat ovat tämän ikäisiä tai vanhempia.
Englannin kreivikuntien rajat ovat nykyään erilaiset. Keskiajalla jotkin tärkeät kaupungit saivat kreivikunnan aseman, esimerkiksi Lontoo, Bristol ja Coventry. Myös jotkut pienet paikkakunnat, esimerkiksi Islandshire, olivat kreivikuntia. Vuonna 1844 monet näistä pienistä paikoista palasivat takaisin vanhoiksi kreivikunniksi.
Yhdysvallat
Nimitystä "piirikunta" käytetään myös 48:ssa Yhdysvaltojen 50 osavaltiosta seuraavasta osavaltiota pienemmästä hallintoyksiköstä. Louisianassa käytetään nimitystä parishes ja Alaskassa nimitystä boroughs. Yhdysvaltain väestölaskentatoimisto Census Bureau luettelee 3 141 tällaista piirikuntaa tai organisaatioyksikköä. Piirikuntahallinnon valta on hyvin erilainen jokaisessa osavaltiossa.
Uudessa Englannissa piirikunnat ovat enimmäkseen lakia varten. Connecticutissa, Massachusettsissa ja Rhode Islandissa niillä ei ole mitään valtiollista käyttöä; ne ovat vain maantieteellisiä nimiä. Suurin osa vallasta on uusenglantilaisessa kaupungissa.
Muualla kuin Uudessa Englannissa piirikunnat huolehtivat poliisista, vedestä, kaasusta ja sähköstä, kirjastoista, tilastoista ja syntymätodistuksista. Joissakin osavaltioissa piirikuntien sheriffit johtavat poliisia kaupunkien ja kuntien ulkopuolisilla alueilla. Muualla on "piirikuntien poliisi" ja piirikuntien sheriffit vastaavat laista. Jokaisella piirikunnalla on piirikunnan kotipaikka, yleensä suurin kaupunki, jossa piirikunnan virastot sijaitsevat.
Läntisissä osavaltioissa, esimerkiksi Kaliforniassa, piirikunta on paikallishallinnon perusyksikkö.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on kreivikunta?
A: Kreivikunta on nimitys sellaiselle maa-alueelle, jolla on paikallishallinto, joka vastaa rekisterien pitämisestä, vaalien järjestämisestä ja lakien noudattamisen valvonnasta.
K: Mikä oli sanan "kreivikunta" alkuperäinen merkitys?
V: Sana "kreivikunta" viittasi alun perin kreivin tai jaarlin alaisuudessa olevaan maahan Isossa-Britanniassa.
K: Miten sanan "kreivikunta" merkitys vaihtelee eri kielissä?
V: Sanan "kreivikunta" merkitys voi vaihdella eri kielissä, koska sillä on erilainen alkuperä ja kulttuurinen konteksti.
K: Mikä on kreivikunnan hallituksen rooli?
V: Piirikuntahallituksella on keskeinen rooli paikallishallinnossa ylläpitämällä rekistereitä, järjestämällä vaaleja sekä säätämällä ja valvomalla lakeja.
K: Miten piirikunta eroaa osavaltiosta tai kaupungista?
V: Piirikunta on yleensä suurempi kuin kaupunki tai piirikunta mutta pienempi kuin osavaltio, ja sillä on oma paikallishallintonsa erillään osavaltion tai liittovaltion viranomaisista.
K: Mikä on sanan "piirikunta" historiallinen alkuperä?
V: Sana "kreivikunta" on peräisin feodaalisesta Euroopasta, jossa se liittyi kreivin tai jaarlin hallitsemaan maahan.
K: Miten piirikunnan hallinto eroaa osavaltion tai liittovaltion hallinnosta?
V: Piirikuntien hallinnossa keskitytään paikallisiin asioihin, kuten vaaleihin, arkistoihin ja lainvalvontaan, kun taas osavaltion ja liittovaltion hallitukset käsittelevät laajempia poliittisia ja hallinnollisia kysymyksiä.