Regierungsbezirk on eräiden Saksan osavaltioiden (Bundesländer) hallintoalue.

Regierungsbezirke jaetaan piirikuntiin (Kreise), jotka ovat joko Landkreise tai kaupunkipiirikuntia: kaupungit, jotka muodostavat oman piirikuntansa (kreisfreie Städte). Regierungsbezinye johtaa Bezirksregierung ja sen johdossa on Regierungspräsident.

Kaikissa osavaltioissa ei ole tätä alajaottelua, vaan jotkin osavaltiot on jaettu suoraan piirikuntiin. Tällä hetkellä viisi osavaltiota on jaettu 22 Regierungsbezirkeen, joiden väkiluku vaihtelee 5 255 000:sta (Düsseldorf) 1 065 000:een (Gießen):

Toiminta ja tehtävät

Regierungsbezirk on keskinen hallinnollinen taso osavaltion ja piirikuntien välillä. Sen tehtäviä ovat muun muassa:

  • alueellisen suunnittelun ja kehityksen koordinointi (esim. maankäyttö, liikenneverkot);
  • valvonta ja oikeudellinen ohjaus alemmille viranomaisille kuten Landkreise ja kreisfreie Städte;
  • valtionhallinnon paikallisten tehtävien hoito, esimerkiksi ympäristönsuojelu-, koulutus- ja rakennusvalvontatehtävissä;
  • poikkeus- ja kriisitilanteiden koordinointi (esim. valmiussuunnittelu, pelastuspalvelut);
  • EU-rahoitteisten hankkeiden ja alueellisten kehittämisohjelmien toteutuksen valvonta.

Johtava viranhaltija on yleensä Regierungspräsident, ja viraston nimi vaihtelee hieman osavaltiosta riippuen (esim. Bezirksregierung, Regierungspräsidium).

Jakautuminen osavaltioittain — 22 Regierungsbezirkiä

Nykyisin seuraavat viisi osavaltiota jakavat alueensa Regierungsbezirkeihin. Seuraavassa osavaltiokohtainen luettelo (kokonaismäärä 22):

  • Nordrhein-Westfalen (5): Düsseldorf, Köln, Münster, Detmold, Arnsberg.
  • Bayern (7): Oberbayern, Niederbayern, Oberpfalz, Oberfranken, Mittelfranken, Unterfranken, Schwaben.
  • Baden-Württemberg (4): Freiburg, Karlsruhe, Stuttgart, Tübingen.
  • Hessen (3): Darmstadt, Gießen, Kassel.
  • Sachsen (3): Chemnitz, Dresden, Leipzig.

Jokainen näistä alueista sisältää useita Landkreise- ja kreisfreie Städte -yksiköitä. Hallinnolliset keskukset (Regierungspräsidien tai Bezirksregierungen sijainnit) ovat yleensä suuremmissa kaupungeissa, jotka toimivat alueen hallinnollisina keskuksina.

Historia ja nykytilanne

Regierungsbezirke juontavat juurensa 1800-luvun hallintojärjestelyihin, erityisesti Preussin hallintokäytäntöihin, ja ne ovat ajan saatossa säilyttäneet roolinsa eri muodoissa monissa liittovaltion osavaltioissa. Kuitenkin alueellinen hallinnollinen rakenne on muutoksessa: jotkut osavaltiot ovat lakkauttaneet tai järjestäneet uudelleen tämän tason (esim. aiemmin käytössä olleita nimityksiä tai organisaatiomalleja kuten Direktionsbezirke), ja tehtävien jako voi vaihdella osavaltiosta toiseen.

Osavaltioiden itsehallinto-oikeus tarkoittaa, että Regierungsbezirkin tehtävistä ja organisoinnista määrätään osavaltion laeilla. Tästä syystä tarkat tehtävät, nimikkeet ja organisaatiomuodot voivat poiketa merkittävästi eri Bundesländern välillä.

Kenelle tämä koskee ja miksi se on tärkeää?

Regierungsbezirke vaikuttavat arjen palveluihin ja julkiseen infrastruktuuriin: niiden kautta kohdistuvat esimerkiksi koulutukseen, liikenteeseen ja ympäristönsuojeluun liittyvät päätökset ja valvonta alueellisella tasolla. Yritykset, kunnat ja kansalaiset kohtaavat usein näiden viranomaisten toiminnan lupakäytännöissä, valvonnassa ja kehityshankkeissa.

Huomautuksia ja poikkeukset

  • Kaikilla Saksan osavaltioilla ei ole tätä hallintotasoa; esimerkiksi useissa itäisen ja pohjoisen Saksan osavaltioissa Regierungsbezirke on aiemmin lakkautettu tai korvattu muilla organisaatioilla.
  • Tilastolliset ja hallinnolliset tiedot (esim. väkiluvut ja rajat) voivat muuttua, joten ajantasaisia tietoja kannattaa hakea suoraan kyseisen osavaltion virallisista lähteistä.

Yhteenvetona: Regierungsbezirk on välikerroksen hallintoelin, joka helpottaa osavaltion keskushallinnon tehtävien hoitoa laajemmilla alueilla ja varmistaa, että paikalliset ja valtion tasot toimivat koordinoidusti.