Dovrefjell – Norjan vuorijono ja kansallispuisto: Snøhetta, luonto ja historia
Tutustu Dovrefjelliin: Snøhetta, laajat kansallispuistot, ainutlaatuinen luonto, villieläimet ja rikasta historiaa — vaellus- ja luontokohde Norjan sydämessä.
Dovrefjell on vuorijono, joka muodostaa luonnollisen esteen Etelä-Norjan ja Trøndelagin alueen välille. Vuonna 1974 Norjan hallitus perusti 256 neliökilometrin suuruisen kansallispuiston suojellakseen sen kaunista luontoa ja runsasta kasvi- ja eläinkuntaa. Vuonna 2002 puiston kokoa kasvatettiin 1693 neliökilometriin, jolloin suojelualue laajeni kattamaan laajempia osia Dovre- ja ympäröivistä vuoristoalueista; nykyisin aluetta kutsutaan usein Dovrefjell–Sunndalsfjella kansallispuistoksi.
Maantiede ja maisema
Alueen korkein vuorenhuippu on Snøhetta. Se on 2 286 metriä merenpinnan yläpuolella. Snøhetta ja sen ympäröivät tunturialueet muodostuvat laajoista ylängöistä, jyrkistä harjuista ja laaksoista, joissa näkyy viimeisten jääkausien muokkaamia piirteitä. Alueen ilmasto on vuoristoilmastoa: kesät voivat olla lyhyitä ja viileitä, talvet pitkiä ja lumisia.
Luonto ja eläimistö
Dovrefjell tunnetaan erityisesti arktis-alppisesta kasvillisuudestaan: siellä kasvaa esimerkiksi matalia kenttäkasveja, sammalia ja jäkälää, joita peurojen ja muiden kasvinsyöjien kannalta arvostetaan. Alueella elää merkittävä populaatio villipeuroja (villiriista), ja Dovrefjell on yksi harvoista paikoista eteläisessä Skandinaviassa, jossa voi tavata vuoriston luonnoneläimistöä koskevia lajeja. 1900-luvulla alueelle tuotiin myös muskus-karja (muskuspeurat/muskusox), ja nykyään niiden kanta on yksi puiston kuuluisimmista vetonauloista; niitä on kuitenkin tärkeää tarkkailla turvallisen etäisyyden päästä.
Historia ja kulttuuri
Dovrefjell on pitkään ollut luonnollinen kulkureitti ja raja-alue Norjassa. Alueella kulkeneet vanhat reitit yhdistivät eteläisen ja pohjoisen Norjan kaupunkeja ja kirkollisia keskuksia, ja sen yli kuljettiin myös pyhiinvaelluksilla kohti Nidarosia (nykyinen Trondheim). Dovrefjellillä on vahva symbolinen merkitys norjalaisessa identiteetissä; muun muassa perustuslaillinen lausahdus "Enige og tro til Dovre faller" viittaa Dovren vuorten pysyvyyteen ja vakauteen.
Liikkuminen ja saavutettavuus
Norjan etelä–pohjoissuuntainen päävaltatie (eurooppalainen tie E6) ja rautatie kulkevat molemmat Dovrefjellin yli. Valtatie on yleensä avoinna ympäri vuoden, mutta se suljetaan joskus lyhyiksi ajoiksi talven kovien lumisateiden aikana. Rautatien nimi on Dovrebanen, ja sen linjaosien rakentaminen valmistui vaiheittain; merkittäviä yhteyksiä otettiin käyttöön 1920-luvun alussa, jolloin junayhteyksistä tuli tärkeä osa alueen saavutettavuutta.
Vierailuvinkkejä ja suojelu
Dovrefjell on suosittu retkeily- ja luontomatkailukohde: kesäisin alueelle suuntautuu päiväretkeilijöitä ja monen päivän vaelluksia tekeviä, talvella taas hiihtäjiä ja tunturivaeltajia. Norjan Retkeilyseuran (DNT) reitit ja vuoristomajat tarjoavat palveluita, mutta sää voi muuttua nopeasti—siksi varusteet, kartta ja säänmukainen pukeutuminen ovat välttämättömiä.
Kansallispuistossa on tiukat suojeluohjeet: pysy merkityillä reiteillä siellä missä on tarpeen, kunnioita eläimiä (älä lähesty erityisesti muskuksia tai villipeuroja), ja noudata "älä jätä jälkiä" -periaatetta. Telttailu on sallittua Norjan yleisten liikkumisoikeuksien puitteissa, mutta kansallispuiston säännöt ja paikalliset rajoitukset on hyvä tarkistaa etukäteen.
Dovrefjell tarjoaa monipuolisen yhdistelmän luontoa, historiaa ja aktiivista ulkoilua. Alueen suojelu takaa sen, että sen harvinaiset kasvit ja eläimet sekä maisemat säilyvät myös tuleville sukupolville.
Eidsvollin vala - 1814
"Enige og tro til Dovre faller" (yhtenäinen ja uskollinen, kunnes Dovren vuoret murtuvat).
Dovre-vuori valittiin, koska sillä on tärkeä osa Norjan historiassa, jossa Dovrefjell edustaa ikuisuutta, yhtenäisyyttä ja demokratiaa.
Valaa käytettiin vaikeana aikana 1800-luvulla, kun Norja yritti saada uutta identiteettiä erottuaan liitosta Tanskan kanssa ja kun liitto Ruotsin kanssa päättyi vuonna 1905.
Musk-härkä Dovrefjellissä
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Dovrefjell?
V: Dovrefjell on vuorijono, joka toimii luonnollisena esteenä Etelä-Norjan ja Trøndelagin alueen välillä.
K: Miksi Dovrefjelliin perustettiin kansallispuisto?
V: Norjan hallitus perusti 256 neliökilometrin suuruisen kansallispuiston Dovrefjelliin vuonna 1974 suojellakseen sen kaunista luontoa ja runsasta kasvi- ja eläinkuntaa.
K: Onko Dovrefjellin kansallispuiston koko muuttunut?
V: Kyllä, Dovrefjellin kansallispuiston koko on muuttunut. Vuonna 2002 sitä kasvatettiin 1693 neliökilometriin, jotta se kattaisi suuremman osan vuoristosta.
K: Mikä on Dovrefjellin korkein vuorenhuippu?
V: Dovrefjellin korkein vuorenhuippu on Snøhetta, joka on 2 286 metriä merenpinnan yläpuolella.
K: Oliko vuorella aikoinaan kultakaivos?
V: Kyllä, vuorella oli aikoinaan kultakaivos, mutta se suljettiin 1600-luvun lopulla.
K: Kulkeeko Norjan valtatie Dovrefjellin yli?
V: Kyllä, Norjan etelä-pohjoissuuntainen päävaltatie (eurooppalainen reitti E6) kulkee Dovrefjellin yli.
K: Onko Dovrefjellissä kulkevan rautatien nimi Donvrebene?
V: Kyllä, Dovrefjellin rautatien nimi on Donvrebane, ja se aloitti toimintansa vuonna 1921.
Etsiä