Vuoristo
Vuoristoalue (vuoristoketju, vuoristovyöhyke) on maantieteellinen alue, jossa on monia vuoria. Vuoristojärjestelmä" tai "vuoristoaluejärjestelmä" käsittää geologiset piirteet, jotka sijaitsevat samalla alueella kuin vuoristoalue.
Vuoristoihin kuuluu yleensä ylänköjä tai vuoristosolmuja ja laaksoja. Saman vuoriston yksittäiset vuoret eivät aina ole geologialtaan tai petrologialtaan samanlaisia. Ne voivat olla sekoitus erilaisia orogeneettisiä muotoja ja maastonmuotoja, esimerkiksi työntölevyjä, maankohoamislohkareita, poimuvuoristoja ja vulkaanisia maanpinnan muotoja. Tämä johtaa erilaisiin kivilajeihin.
Pääalueet
Useimmat geologisesti nuoret vuorijonot maapallon pinnalla liittyvät joko Tyynenmeren tulirenkaaseen tai Alppivyöhykkeeseen. Tyynenmeren tulirenkaaseen kuuluvat Etelä-Amerikan Andit, ja se ulottuu Pohjois-Amerikan kordillereiden kautta Tyynenmeren rannikkoa pitkin Aleuttien vuoristoon, Kamtshatkan, Japanin, Taiwanin, Filippiinien ja Papua-Uuden-Guinean kautta Uuteen-Seelantiin. Andeilla on pituutta 7 000 kilometriä, ja niitä kuvataan usein maailman pisimmäksi vuoristojärjestelmäksi.
Alppivyöhyke käsittää Indonesian ja Kaakkois-Aasian, kulkee Himalajan kautta ja päättyy Alppeihin. Vyöhyke käsittää myös muita Euroopan ja Aasian vuoristoja. Himalajalla sijaitsevat maailman korkeimmat vuoret, kuten Mount Everest, jonka korkeus on 8 848 metriä.
Näiden kahden järjestelmän ulkopuolisiin vuoristoalueisiin kuuluu Arktinen kordillera, joka on maailman pohjoisin vuoristojärjestelmä. Jos vuoriston määritelmään sisältyvät vedenalaiset vuoret, valtameriharjanteet muodostavat maapallon pisimmän yhtenäisen vuoristojärjestelmän, jonka pituus on 65 000 kilometriä.
Keski-Ocean harjanteet, maailman pisin vuoristo (ketju).
Divisioonat ja luokat
Monilla vuoristoalueilla on alavuoristoja. Sitä voidaan ajatella vanhempi-lapsi-suhteena. Esimerkiksi Appalakkien vuoristo on omien vuoristoalueidensa vanhempi, joista kaksi on White Mountains ja Blue Ridge Mountains. Valkoiset vuoret ovat Appalakkien lapsi, ja Valkoisilla vuorilla on myös lapsia, kuten Sandwich Range ja Presidential Range.
Ilmasto
Vuorten sijainti vaikuttaa ilmastoon, kuten sateeseen tai lumeen. Kun ilmamassat liikkuvat vuorten yli, ilma viilenee ja tuottaa sademäärää (sadetta tai lunta). Kun ilma laskeutuu vuoren leeward-puolelle, se lämpenee jälleen ja on kuivempaa, koska se on menettänyt suuren osan kosteudestaan. Usein vuoriston leeward-puolella on sateen varjo.
Andit, maailman pisin vuorijono mantereen pinnalla, ilmasta katsottuna.
Eroosio
Vuoristot rapautuvat jatkuvasti. Eroosiota tapahtuu vuorten kohoamisen aikana ja vielä pitkään sen jälkeen, kunnes vuoret ovat muuttuneet mataliksi kukkuloiksi ja tasangoiksi. Erodoituvan vuorijonon vieressä olevat altaat täyttyvät sedimenteillä, jotka hautautuvat ja muuttuvat sedimenttikiveksi.
Esimerkkinä tästä on Coloradon Kalliovuorten varhaiskenaotsooinen maankohoaminen. Maankohoamisen aikana eroosio poisti noin 3 000 metrin (10 000 jalan) suurimman osan mesotsooisista sedimenttikerrostumista ja levitti ne hiekaksi ja saveksi Great Plainsin itäpuolelle. Tämä kivimassa poistui, kun vuoristo oli aktiivisesti kohoamassa.
