Mahlakärpäset
Drosophilidae on monimuotoinen, kosmopoliittinen kärpäsperhe, johon kuuluvat myös hedelmäkärpäset. Perheeseen kuuluu yli 4000 lajia 75 suvussa.
Drosophilidae-heimon tunnetuin laji on Drosophila melanogaster. Tätä lajia käytetään laajalti genetiikan, kehityksen, fysiologian ja käyttäytymisen tutkimiseen.
D. melanogasteria ei tutkita niinkään kentällä kuin laboratoriossa. Tunnetuimpia Drosophilan tutkimuksia luonnollisessa ympäristössä tekivät Dobzhansky ja kollegat Drosophilapseudoobscuralla 1930-luvun alusta vuoteen 1970. Jäljennökset ja keskustelut ovat teoksessa Lewontin ym. 2003 ja teoreettiset keskustelut teoksessa Dobzhansky, 1970.
Hedelmäkärpästen solut eivät yleensä jakaudu imagon kuoriuduttua. Hedelmäkärpänen koostuu enimmäkseen postmitoottisista soluista, sen elinikä on hyvin lyhyt ja se vanhenee asteittain. Kuten muillakin lajeilla, lämpötila vaikuttaa eläimen elinkaareen. Ne elävät pidempään kylmemmällä säällä. Useita geenejä voidaan manipuloida näiden hyönteisten eliniän pidentämiseksi.
On olemassa toinen, toisiinsa liittymätön kärpäsperhe, Tephritidae. Siihen kuuluu myös lajeja, jotka tunnetaan nimellä "pienet hedelmäkärpäset".
Drosophilidae-heimossa on kaksi alahaaraa, Drosophilinae ja Steganinae.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Drosophilidae-heimo?
V: Drosophilidae on valtava, laajalle levinnyt kärpäsperhe, johon kuuluvat kuuluisat hedelmäkärpäset. Siihen kuuluu yli 4000 lajia 75 suvussa.
K: Mikä laji tunnetaan parhaiten tästä suvusta?
V: Drosophilidae-heimon tunnetuin laji on Drosophila melanogaster.
K: Miten näitä hyönteisiä tutkitaan?
V: Näitä lajeja ja niiden sukulaisia käytetään usein genetiikan, kehityksen, fysiologian ja käyttäytymisen tutkimiseen. Niitä tutkitaan useimmiten laboratorioissa eikä luonnollisissa ympäristöissä.
K: Kuka tutki Drosophila pseudoobscuraa luonnollisessa ympäristössä?
V: Tunnetuimpia Drosofilaa luonnollisessa ympäristössä koskevia tutkimuksia tekivät Dobzhansky ja kollegat 1930-luvun alusta vuoteen 1970. Jäljennökset ja keskustelut ovat Lewontin et al. 2003 ja teoreettiset keskustelut Dobzhanskyn 1970 julkaisussa.
Kysymys: Kuinka kauan hedelmäkärpäsen solut yleensä jakautuvat kuoriutumisen jälkeen?
V: Hedelmäkärpäsen solut eivät yleensä jakaudu imagon (aikuisen) kuoriutumisen jälkeen; ne koostuvat enimmäkseen postmitoottisista soluista.
K: Mikä vaikuttaa näiden eläinten elämänhistoriaan?
V: Lämpötila vaikuttaa hedelmäkärpästen elämänhistoriaan; ne elävät pidempään kylmemmällä säällä. Myös useita geenejä voidaan manipuloida niiden eliniän pidentämiseksi.
K: Kuinka monta alahaaraa Drosophilidae-heimolla on?
V: Drosophilidae-heimossa on kaksi alahaaraa - Drosophilinae- ja Steganinae-heimot.
