Käyttäytyminen: määritelmä, hermosto, hormonit ja oppiminen

Tutustu käyttäytymisen määritelmään, hermoston ja hormonien rooleihin sekä oppimisen vaikutuksiin — selkeä ja ytimekäs katsaus biologisiin ja psykologisiin mekanismeihin.

Käyttäytyminen (tai käyttäytyminen) on sitä, mitä eläin tekee tai miten se toimii. Käyttäytyminen voi olla tietoista tai tiedostamatonta. Ne voivat olla perittyjä tai opittuja. Termiä käytetään myös järjestelmistä ja koneista, jotka ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Termi ei ole tarkkaan määritelty. Käyttäytymisen tarkastelu voi kattaa yksittäisen liikkeen (esim. saalistuksen hetkellisen reaktion), pitkäaikaiset toimintamallit (esim. muuttokäyttäytyminen) sekä sosiaaliset tottumukset (esim. laumakäyttäytyminen). Tutkimuksessa erotellaan usein käyttäytymisen välittömät syyt (proximate), kuten hermoston ja hormonien vaikutukset, ja evolutiiviset syyt (ultimate), jotka selittävät, miksi tietty käyttäytyminen on kehityksessä säilynyt.

Mittaaminen ja tutkimus

Kokeissa käyttäytyminen on havaittu reaktio, joka tapahtuu, kun organismille annetaan ärsyke. Kokeellisessa työssä käytetään erilaisia menetelmiä, kuten havainnointia, videoanalyysiä, operanttikontaineria (Skinnerin laatikko) ja kenttätutkimuksia. Tutkijat kuvaavat usein käyttäytymistä etologisilla sanastoilla (ethogram), joilla kuvataan lajin tyypillisiä toimintasarjoja.

Hermosto ja refleksit

Ihmiset vetävät kätensä takaisin ajattelematta, jos he vahingossa koskettavat jotain kuumaa. Tämä johtuu siitä, että meillä (ja muilla eläimillä) on perinnöllinen hermostorefleksi, joka saa meidät vetäytymään poispäin kipua aiheuttavasta kohteesta. Hermosto koostuu aivoista, selkäytimestä ja ääreishermostosta; se välittää tietoa aistinelimistä ja ohjaa lihasten toimintaa. Neuronit kommunikoivat kemiallisesti ja sähköisesti synapsien kautta — välittäjäaineet kuten dopamiini ja serotoniini vaikuttavat mielialaan, motivaatioon ja siten myös käyttäytymiseen. Hermosto mahdollistaa nopeita ja täsmällisiä reaktioita.

Hormonit ja pitkäaikainen vaikutus

Käyttäytyminen on yhteydessä sekä hermostoon että hormonitoimintaan. Hermosto reagoi ja huomaa, mitä tapahtuu. Hormonijärjestelmä on paljon hitaampi. Se tekee tietynlaisesta käyttäytymisestä todennäköisempää tai epätodennäköisempää. Yksinkertainen esimerkki on muutos lapsesta aikuiseksi. Tähän liittyy koko joukko hormoneja, jotka vaikuttavat kasvuun ja käyttäytymiseen. Esimerkiksi puberteetin aikana sukupuolihormonien muutokset vaikuttavat lisääntymiskäyttäytymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Muita esimerkkejä ovat stressihormoni kortisoli, joka muuttaa reagointia uhkiin, sekä oksitosiini, joka liittyy kiintymykseen ja parisuhteisiin.

Oppiminen ja muutos käyttäytymisessä

Käyttäytyminen liittyy myös oppimiseen. Monimutkaisemmat organismit voivat oppia paremmin kuin yksinkertaisemmat. Yksinkertaisimmillakin eläimillä on kuitenkin tottumusta, joka on alkeellinen oppimisen muoto. Eliöille oppiminen tarkoittaa sitä, että ne muuttavat käyttäytymistään, koska ne muistavat olleensa kyseisessä tilanteessa aiemmin ja tietävät, miten reagoida. Oppimisen muodot vaihtelevat: habituointi (herkkyyden väheneminen), klassinen ehdollistuminen (esim. Pavlovin koirat), operantti ehdollistuminen (palkkio ja rangaistus), jälkeläisten jäljittely ja imprinting (esim. linnunpoikasten lähinnä ensimmäistä kohtaamaansa liikkuvaa olentoa seuraava käyttäytyminen). Oppiminen perustuu hermoverkkojen plastisuuteen — synapsien vahvistumiseen tai heikentymiseen ja muistin eri muotoihin.

Ihmisten sosiaalinen käytös ja normit

Ihmiset käyttävät usein sanaa "käyttäytyminen" tarkoittaakseen tapaa, jolla ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa (käyttäytyvät toisiaan kohtaan). Lapsille opetetaan, mikä on hyvää ja mikä huonoa käytöstä. Hyvään käytökseen kuuluu olla kohtelias ja huomaavainen muita ihmisiä kohtaan. Se on sellaista käyttäytymistä, jota ihmiset yhteiskunnassa odottavat toisilta. Sosiaalinen käyttäytyminen muotoutuu perheen, koulun, kulttuurin ja lakien kautta: normit ja arvot ohjaavat, millaista käyttäytymistä pidetään hyväksyttävänä. Lisäksi ryhmädynamiikka, auktoriteetin vaikutus ja sosiaalinen oppiminen muokkaavat yksilön käytösmallia.

Käyttäytymisen funktiot ja sovellukset

Käyttäytymisellä on usein selkeitä toiminnallisia tavoitteita: selviytyminen, ravinnon hankinta, lisääntyminen, suojautuminen ja sosiaalinen järjestäytyminen. Eläintutkimuksessa pyritään ymmärtämään sekä yksilön lähisyyteen liittyviä mekanismeja että lajin säilymistä pitkällä aikavälillä. Käyttäytymistutkimuksella on myös käytännön sovelluksia: eläinten hyvinvoinnin parantaminen, koulutusmenetelmät, psykologinen hoito, käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja robotiikka. Termiä käytetään nykyään myös kuvaamaan koneiden ja ohjelmistojen toimintaa, kun ne reagoivat ympäristöönsä tai käyttäjiin.

Yhteenvetona: käyttäytyminen on laaja käsite, joka kattaa sekä nopean, refleksinomaisen toiminnan että hitaasti kehittyvät tavat ja sosiaaliset normit. Sen taustalla ovat hermoston nopeat viestit, hormonien hitaammat vaikutukset, oppimisen mekanismit ja evolutiiviset paineet.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mitä on käyttäytyminen?

K: Miten käyttäytymistä tutkitaan kokeissa?

K: Liittyykö käyttäytyminen hermostoon?

K: Liittyykö oppiminen käyttäytymiseen?

K: Miten ihmiset käyttävät sanaa "käyttäytyminen"?

Kysymys: Mitä hyvään käytökseen kuuluu?

Hae kirjaimella