Duma (kasvisuku, Polygonaceae): määritelmä ja kolme lajia
Duma kasvisuku Polygonaceae-heimossa, määritelmä ja kolme lajia Duma coccoloboides, Duma florulenta ja Duma horrida, tausta T M Schusterin fylogeniassa ja yhteys Muehlenbeckiaan
Duma on pieni kasvisuku tatarkasvien heimossa (Polygonaceae), jonka T. M. Schuster erotti fylogeneettisten tutkimusten perusteella osaksi Polygonum-ryhmää. Lajit muodostavat selvästi erottuvan ryhmän ja ne on sijoitettu niin sanottuun ATP‑klaadiin. Suku on aiemmin sisällytetty Muehlenbeckia-sukuun, mistä useilla lajeilla on yhä käytössä vanhoja synonyymeja.
Nykyisin sukuun sisällytetään kolme lajia: D. coccoloboides, D.florulenta ja D. horrida.
Tunnistaminen ja tuntomerkit
- Pensasmainen, usein tiheä ja piikkinen kasvutapa; oksien kärjet ovat usein terävähköjä.
- Pienet, usein kuivuudessa varisevat lehdet; vihreät, nivelikkäät varret huolehtivat suurelta osin yhteyttämisestä.
- Tyypilliset Polygonaceae-heimolle ominaiset lehtitupet (ochrea) ovat kehittyneet, joskin vaihtelevan kokoisia.
- Pienet, vaaleat kukat; hedelmä on kolmikulmainen pähkylä (akheeni), joka kypsyessään tummuu.
Eroja Muehlenbeckia-sukuun: Duma-lajit ovat pääosin matalia, tiheäpiikkisiä pensaita kuivilla tai tulvaherkillä alueilla, kun taas Muehlenbeckia-lajit ovat useammin köynnöstäviä tai rönsymäisiä ja vähemmän piikkisiä. Rakenteelliset ja molekyylifylogeneettiset erot tukevat sukujen erottamista.
Levinneisyys, elinympäristöt ja ekologia
Duma-lajit ovat alkuperäisiä Australialle. Ne kasvavat etenkin sisämaan jokien tulvatasangoilla, savimailla ja paikoin myös lievästi suolapitoisilla mailla. Kasvit sietävät vuorotellen pitkäkestoista kuivuutta ja tulvia sekä kohtalaista suolaisuutta.
- Tiheät Duma-pensaikot tarjoavat tärkeää suojaa ja pesimäympäristöjä linnuille ja muille kosteikkojen eläimille.
- Tulva-aikoina oksisto kestää vedenpinnan vaihteluita; kuivina kausina kasvu taantuu mutta juuristo säilyy elinvoimaisena.
- Luonnonhoidossa Duma-pensaikkoja hyödynnetään kosteikkojen ennallistamisessa ja rantavyöhykkeiden eroosion hillinnässä.
Lajit
- Duma coccoloboides: Piiikkinen pensas kuivilla ja puolikuivilla alueilla. Tunnistettavissa tiheästä, haarovasta oksistosta ja pienistä lehdistä. Lajilla on kirjallisuudessa aiempi nimi Muehlenbeckia coccoloboides.
- D.florulenta: Tunnetaan Australiassa nimellä ”lignum”. Muodostaa laajoja, tulvatasangoilla esiintyviä pensaikkoja, jotka ovat tärkeitä kosteikkoekosysteemeille. Lajia on aiemmin käsitelty nimellä Muehlenbeckia florulenta.
- Duma horrida: Voimakkaasti piikkinen, kuivuutta kestävä pensas. Kasvupaikat vaihtelevat, mutta yhteistä on sopeutuminen jaksottaisiin tulviin ja pitkiin kuiviin kausiin. Aiempi nimi kirjallisuudessa on ollut Muehlenbeckia horrida.
Käyttö ja merkitys
- Perinteiset käyttötavat: tiheää oksistoa on käytetty aitoihin, suojarakenteisiin ja paikoin karjan ohjaamiseen; tulvakausina kasvit voivat tarjota laidunrehua.
- Luonnonhoito: tärkeä laji kosteikkojen ennallistamisessa, villieläinten elinympäristöjen turvaamisessa ja hydrologisten vaihtelujen sietävien kasviyhteisöjen palauttamisessa.
· 
Duma florulenta
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka luokitteli Duman sukuun ja miksi?
V: T M Schuster luokitteli Duman suvuksi tutkittuaan joidenkin Polygonum-lajien fylogenetiikkaa.
K: Mihin kladiin kaikki Duma-lajit kuuluvat?
V: Kaikki Duma-lajit kuuluvat ATP-klaaniin.
K: Miten Duma luokiteltiin ennen T M Schusterin tutkimusta?
V: Ennen T M Schusterin tutkimusta Duma luokiteltiin Muehlenbeckia Jet -lajiksi.
K: Kuinka monta lajia kuuluu Duma-sukuun?
V: Duma-sukuun kuuluu kolme lajia eli D.coccoloboides, D.florulenta ja D. horrida.
Kysymys: Mikä Duman laji mainitaan tekstissä?
V: Tekstissä mainitaan Duma florulenta.
Kysymys: Minkä kokoisia Duma-lajeja on?
V: Duma-lajit ovat pieniä.
K: Ovatko Duma-lajeja kotoisin tietyltä maantieteelliseltä alueelta?
V: Tekstissä ei anneta tietoa siitä, millä maantieteellisellä alueella Duma-lajeja esiintyy.
Etsiä