Musiikin dynamiikka: merkinnät, termit ja crescendo–diminuendo
Kaikki musiikin dynamiikasta: merkinnät, termit, crescendo ja diminuendo — selkeät selitykset, esimerkit ja tulkintaohjeet säveltäjille ja esittäjille.
Musiikissa kappaleen dynamiikka tarkoittaa nuottien tai fraasien välistä äänenvoimakkuuden vaihtelua. Dynamiikka ei ole pelkkä "kovempi" tai "hiljaisempi" — siihen liittyvät myös soinnin värit, artikulaatio ja ilmaisu. Kirjoitetussa nuotistossa dynamiikka ilmaistaan yleensä italialaisilla termeillä tai lyhenteillä, joita esitellään alla.
Yleisimmät dynamiikkamerkinnät
- ppp (pianississimo) – erittäin, erittäin hiljaa
- pp (pianissimo) – hyvin hiljaa
- p (piano) – hiljaa (italialaisia termejä; piano lausutaan italialaisittain "pi-AH-no")
- mp (mezzo-piano) – puoliksi hiljaa
- mf (mezzo-forte) – puoliksi kovaa
- f (forte) – kovaa
- ff (fortissimo) – hyvin kovaa
- fff (fortississimo) – erittäin, erittäin kovaa
Käyttämällä useampaa kuin kahta p-kirjainta tai f-kirjainta osoitetaan vielä äärimmäisemmät hiljaisuuden tai kovuuden asteet. Esimerkiksi Tšaikovski (Tšaikovski) käytti toisinaan jopa viittä pf Aksentit ja voimakkaat yksittäiset iskukohdat
Joissain tapauksissa säveltäjä merkitsee voimakkaan, äkillisen korostuksen sanalla sforzando, joka lyhennetään usein sf, sfz tai fz. Merkintä sfzp (tai sfp) tarkoittaa, että sforzandoa seuraa välittömästi pehmeä dynamiikka (piano).
Myös nuotin päälle asetettavat aksenttimerkit (esim. >) osoittavat yksittäisen sävelen korostuksen; voimakkaampi korostus merkitään usein ^ (marcato). Nämä aksentit toimivat yhdessä dynamiikkamerkintöjen kanssa ilmaisten artikulaatiota ja painotusta.
Crescendo ja diminuendo (hiusneulat)
Termit crescendo ja diminuendo (joskus käytetään myös decrescendo) tarkoittavat asteittaista koventumista tai hiljentymistä. Niitä voidaan merkitä sanallisesti tai visuaalisilla "hiusneuloilla": aukeava hiusneula (<) on crescendo, sulkeutuva hiusneula (>) on diminuendo.
Hiusneulat voivat ulottua koko orkesteririvin yli tai olla sidottuina yhteen stemmaan; niiden laajuus kertoo, kuinka pitkä ja asteikas muutos on. Lisäksi lyhyitä nopeita muutoksia varten käytetään esimerkiksi molto cresc. ja molto dim. (molto = "paljon"), kun taas hyvin hitaista ja vähittäisistä muutoksista käytetään poco a poco cresc. ja poco a poco dim. (poco a poco = "vähitellen").
Tulkinta ja käytännön seikat
- Dynamiikkatasoja ei yleensä voi mitata absoluuttisesti: mikä on mp yhdessä tilanteessa, saattaa kuulostaa erilaiselta toisessa. Äänenvoimakkuuteen vaikuttavat instrumentti, konserttisalin koko ja akustiikka, orkesterin koko sekä teoksen luonne.
- Tärkeintä on suhteellisuus: dynamiikan eri asteiden pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa, jotta muoto ja ilmaisullisuus säilyvät.
- Historiallisesti dynamiikan käyttö on muuttunut. Esimerkiksi varhaisbarokin säveltäjät kuten Bach merkitsivät dynamiikkaa niukasti, klassismin säveltäjät kuten Mozart usein vain perusmerkein (p ja f) ja romanttisen kauden säveltäjät korostivat yksityiskohtaisempaa merkintää.
- Monet säveltäjät jättävät osan dynamiikan tulkinnasta esittäjälle; siksi esiintyjän tulkintataidot, fraasitus ja musiikillinen konteksti ovat ratkaisevia.
- Soittotekniset seikat: pianolla dynamiikka liittyy kosketuksen voimakkuuteen, jousisoittimissa kaareen ja sympatiaäänien hallintaan, puhaltimissa hengitykseen ja jatkuvuuteen. Orkesterissa balanssi — toisten ryhmien peittäminen tai saattaminen esille — on oleellinen osa dynamiikan toteutusta.
Lisämerkintöjä ja variaatiot
- sub. (subito) — äkillinen muutos, esim. sub. p = äkkiä hiljaiseksi.
- Sanallisia lisäohjeita kuten molto (paljon), poco (vähän), sempre (aina) ja misterioso (salaperäisesti) käytetään tarkentamaan dynamiikkaa.
- Joissain nuotinnuksissa käytetään erikoismerkintöjä kuten fp (forte-piano: voimakkaasti, sitten heti piano) tai rf (rinforzando: hetkellinen voimistus).
Yhteenvetona: dynamiikkamerkinnät antavat säveltäjän suuntaa esitykseen, mutta lopullinen ilmaisu syntyy soittajan tai kapellimestarin ja tilan vuorovaikutuksesta. Tulkinnassa korostuvat suhteet, kontrastit ja musiikillinen johdonmukaisuus.
Sforzando-notaatio
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä termi "dynamiikka" tarkoittaa musiikissa?
A: Musiikissa dynamiikalla tarkoitetaan nuottien tai fraasien välistä äänenvoimakkuuden vaihtelua.
K: Miten dynamiikka yleensä ilmoitetaan kirjoitetussa musiikissa?
V: Dynamiikka osoitetaan yleensä kirjaimilla, jotka edustavat italialaisia sanoja, jotka edustavat eri dynamiikkatasoja.
K: Miten säveltäjä voi osoittaa hyvin hiljaiset tai hyvin voimakkaat äänet?
V: Erittäin hiljaisten tai erittäin kovien äänien osoittamiseksi on käytettävä enemmän kuin kaksi ps:ää tai f:ää. Tšaikovski käytti joskus jopa viittä ps:ää tai f:ää, vaikka yleensä nuotissa esiintyy vain kolme ps:ää tai f:ää.
K: Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka kovaa mp pitäisi soittaa?
V: mp:n tarkka äänenvoimakkuus riippuu useista asioista, kuten siitä, mitä musiikissa tapahtuu, soitettavasta instrumentista ja huoneen koosta, jossa se esitetään.
K: Onko dynaamisten merkkien lisäksi muita tapoja osoittaa aksentteja?
V: Kyllä, aksentteja voidaan osoittaa myös dynaamisten merkkien kaltaisilla merkeillä, kuten sforzando (sfz), crescendo (avautuva hiusneula) ja diminuendo (sulkeutuva hiusneula).
K: Miten molto cresc. ja molto dim. eroavat poco a poco cresc. ja poco a poco dim. merkinnöistä? V: Molto cresc./dim., joka tarkoittaa "paljon", tarkoittaa nopeaa muutosta dynamiikassa, kun taas poco a poco cresc./dim., joka tarkoittaa "pikkuhiljaa", tarkoittaa hitaita muutoksia ajan kuluessa.
Etsiä