Wolfgang Amadeus Mozart (27. tammikuuta 1756 – 5. joulukuuta 1791; lausutaan MOHT-sart) oli itävaltalainen säveltäjä, instrumentalisti ja musiikinopettaja. Hänen täydellinen ristimänimensä oli Johannes Chrysostomus Wolfgangus Theophillus Mozart. Hän syntyi Salzburgissa Itävallassa Leopold ja Anna Maria Mozartin nuorimpana lapsena. Nuori Mozart osoitti jo varhain poikkeuksellista musiikillista lahjakkuutta: hän aloitti säveltämisen ja konsertoinnin lapsena, ja isän johdolla hän, äiti ja sisar Nannerl tekivät pitkiä kiertueita Eurooppaan, esiintyen muun muassa hovissa ja kuninkaallisille perheille.

Varhaiselämä ja oppivuodet

Leopold Mozart toimi paitsi isänä myös merkittävänä opettajana ja managerina; hän esitteli poikansa Euroopan suurimmissa musiikkikeskuksissa. Nuori Wolfgang kohtasi kiertueilla muitakin aikansa merkittäviä muusikoita, kuten Lontoon-vierailulla Johann Christian Bachin, jonka vaikutus näkyi myöhemmissä sävellyksissä. Lapsuuskauden sävellyksiä ovat pianokappaleet, sinfoniat ja kirkkomusiikki, jotka osoittavat kypsyyttä ja melodista lahjakkuutta jo varhain.

Ura Salzburgissa ja Wienissä

Mozart työskenteli jonkin aikaa Salzburgin arkkipiispan hovissa, mutta tunsi olonsa rajoittuneeksi ja pyrki laajentamaan mainettaan. Hän yritti nuorena vakiinnuttaa asemansa myös Pariisissa, mutta palasi lopulta Salzburgiin pettyneenä. Lopullinen muutto Wieniin vuonna 1781 merkitsi itsenäisempää uraa: Mozart toimi vapaana säveltäjänä ja konsertoijana, piti yleisökonsertteja, julkaisi teoksia ja sai tilaustöitä. Hän liittyi myös vapaa-aatelisten ja musiikillisten piireihin ja oli vapaamuurari. Mozartin yksityiselämässä suuri muutos oli avioliitto Weberin suvusta kotoisin olleen Konstanze (Constance) Weberin kanssa; pariskunnalla oli useita lapsia, joista kaksi poikaa eli aikuisikään.

Sävellystuotanto ja tyylipiirteet

Mozartin tuotanto käsittää yli 600 sävellystä, ja niitä pidetään klassisen musiikin huippusaavutuksina. Hän sävelsi oopperoita, sinfonioita, konserttoja, kamarimusiikkia, kirkkomusiikkia, yksinlauluja ja serenaadeja. Tunnettuja oopperia ovat oopperat Figaron avioliitto, Don Giovanni, Così fan tutte ja Taikahuilu, joihin liittyi usein tiivis yhteistyö libretistien, kuten Lorenzo Da Ponten, kanssa. Mozartin sinfoniat, muun muassa Es-duurissa, g-mollissa ja erityisesti C-duuri ("Jupiter"), ilmentävät selkeyttä, tasapainoa ja mestarillista kontrapunktia. Hän kirjoitti myös merkittäviä konserttoja pianolle, viululle sekä puhallin- ja kamarikonserttoja, ja hänen kamarimusiikkinsa on keskeinen osa klassista repertuaaria. Lisäksi Mozart sävelsi lukuisia kirkkomusiikkiteoksia, menuetteja ja lauluja sekä jätti kesken jääneen ja myyttisen Requiemin, joka viimeisteltiin kuoleman jälkeen toisen säveltäjän toimesta.

Kuolema ja perintö

Mozart kuoli Wienissä lyhyen mutta selittämättömän sairauden jälkeen 5. joulukuuta 1791. Kuolinsyystä on esitetty useita teorioita (mm. tulehdussairaudet, munuaissairaus tai reumaattinen kuume); myrkytysoletukset ovat enimmäkseen harhaluuloja. Hänet haudattiin aikakauden tapaan yhteishautaan Wienissä. Jättämänsä laajan ja laadukkaan tuotannon vuoksi Mozartia pidetään yhdessä Bachin ja Beethovenin kanssa yhtenä länsimaisen taidemusiikin suurimmista säveltäjistä. Hänen musiikkinsa pysyy keskeisessä asemassa konserttisalien, oopperalavojen ja yksityisten soittohetkien repertuaarissa ja inspiroi yhä tutkijoita, esittäjiä ja yleisöjä.

Merkittäviä huomioita:

  • Mozart edusti klassisen kauden sävellystapaa: selkeyttä, muodon hallintaa ja tarttuvia melodioita.
  • Requiem (K.626) jäi keskeneräiseksi; se viimeisteltiin osin Franz Xaver Süssmayrin toimesta tilaajan toiveen mukaisesti.
  • Mozartin henkilökohtainen elämä oli vaihtelevaa: hän saavutti suurta taiteellista menestystä, mutta kärsi ajoittain taloudellisista vaikeuksista.
  • Hänen nuoruudessaan tekemänsä Euroopan-kiertueet ja kohtaamiset aikalaisten kanssa vaikuttivat voimakkaasti hänen musiikilliseen kehitykseensä.