Itä-Preussi – historia, hallinto ja jakautuminen Königsbergistä Kaliningradiin
Itä-Preussi – matkalla Königsbergistä Kaliningradiin: perusteellinen katsaus alueen historiaan, hallintoon ja sodan jälkeiseen jakautumiseen ja väestön muutoksiin.
Itä-Preussi (saksaksi: Ostpreußen; puolaksi: Prusy Wschodnie; liettuan: Rytų Prūsija; latina: Borussia orientalis; venäjä: Восточная Пруссия, Vostochnaja Prussija) oli historiallinen alue ja Preussin maakunta, jonka rajat ja hallintomuoto muuttuivat useaan otteeseen. Maakunta perustettiin vuonna 1773 osana Preussin kuningaskuntaa ja se säilyi itsenäisenä hallinnollisena yksikkönä vuosina 1773–1829. Vuodesta 1829 vuoteen 1878 Itä- ja Länsi-Preussi yhdistettiin lyhyemmäksi aikaa yhdeksi Prussian provinssiksi; Itä-Preussi palautettiin erilliseksi maakunnaksi vuonna 1878 ja se pysyi sellaisena aina toisen maailmansodan loppuun asti. Sen historiallinen pääkaupunki oli Königsberg.
Lyhyt historiateos
Alueella oli merkittävä keskiaikainen historia: se oli Teutonien valtakunnan ja myöhemmin sekularisoidun Preussin herttuakunnan (1525) ydinalue. Preussin ruhtinaskunta yhdistyi Brandenburgin kanssa, ja siten Itä-Preussi tuli osaksi myöhempää Preussin kuningaskuntaa ja sitä kautta saksalaista valtakuntaa. 1800-luvulla alue kehittyi maatalous- ja teollisuusalueeksi, ja se oli etnisesti monimuotoinen: saksalaisia, puolalaisia, liettualaisia, masuria sekä juutalaisia yhteisöjä.
Hallinto ja aluejako
- Itä-Preussi oli jaettu alempiin hallinnollisiin yksiköihin, kuten Regierungsbezirkeihin (esim. Königsberg ja Gumbinnen) ja edelleen Kreiseihin (piireihin/kreiseihin).
- Maakunnan hallinnollinen asema vaihteli: se oli osa Preussin kuningaskuntaa, myöhemmin Saksan keisarikuntaa (1871–1918), Weimarin tasavaltaa ja lopulta Natsi-Saksan aluehallintoa ennen vuoden 1945 lopullista muutosta.
Toinen maailmansota ja jakaminen
Natsi-Saksan kukistuttua toisessa maailmansodassa Itä-Preussi menetti asemansa Saksan yhteyksissä. Potsdamin konferenssin linjausten mukaisesti alue jaettiin Neuvostoliiton ja Puolan kesken vuonna 1945. Jakautumisen seuraukset olivat merkittävät:
- Suuri osa maakunnan länsi- ja eteläosista liitettiin Puolaan (nykyään osa Warmian-Masurian voivodikuntaa).
- Maakunnan pohjois- ja keskiosasta muodostettiin pääosin Neuvostoliiton alueita: pääosa jäi Venäjän SFSR:lle (nykyinen Kaliningradin alue) ja pienempiä osia liitettiin Liettuan SSR:lle. Kokonaisuudessaan alue luovutettiin Neuvostoliitolle ja Puolalle; käytännön hallinnolliset rajat määräytyivät neuvotteluissa ja myöhemmissä päätöksissä.
- Königsberg nimettiin uudelleen Kaliningradiksi vuonna 1946, ja kaupunki sekä sen ympäristö täyttyivät pian sodan jälkeen uudella väestöllä.
Väestö ja karkotukset
Sodan ja sen jälkeisten rajamuutosten yhteydessä alueen saksalaisväestö joutui massiivisten evakuointien, karkotusten ja siirtojen kohteeksi. Monet evakuoitiin ennen puna-armeijan etenemistä, suuri osa jäi sodan jälkeen karkotetuiksi tai lähti kotimaahan eri puolille Saksan entisiä alueita. Samalla alueelle asutettiin venäläisiä, ukrainalaisia ja muita Neuvostoliiton kansalaisia sekä siirrettiin väestöä Puolan puolelle jääneiltä alueilta.
Perintö ja nykyaika
Itä-Preussin kulttuuriperintö näkyy yhä arkkitehtuurissa, kaupungin rakenteissa ja paikannimien historiassa, vaikka poliittinen ja väestöllinen kokonaisuus on muuttunut perusteellisesti. Nykyisin alueesta puhutaan usein historiallisena ja kulttuurisena viitteenä:
- Kaliningradin alue (entinen Königsbergin ympäristö) on Venäjän itsehallinnollinen alue (Kaliningradin oblast), Venäjän strateginen eksklaavi Itämeren rannalla.
- Etelä- ja länsiosat kuuluvat Puolan Warmian-Masurian voivodikuntaan, jossa on säilynyt sekä saksalaista että puolalaista kulttuurivaikutusta.
- Pienempiä alueita liitettiin myös Liettuan SSR:ään sodan jälkeen, joita nykyisin hallitsee itsenäinen Liettua.
Itä-Preussi on merkittävä esimerkki siitä, miten sodan, poliittisten ratkaisujen ja ihmisten pakkosiirtojen kautta Euroopan kartta ja väestörakenne voivat muuttua nopeasti. Alueen historia on edelleen tutkijoiden, sukututkijoiden ja kulttuuriperinnön vaalijoiden mielenkiinnon kohteena.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Itä-Preussin kaupungeista ja kunnista
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Itä-Preussi?
V: Itä-Preussi oli Preussin kuningaskunnan maakunta vuosina 1773-1829.
K: Milloin Itä-Preussi oli osa Saksan keisarikuntaa?
V: Vuosina 1878-1918 Itä-Preussi oli osa Saksan keisarikuntaa.
K: Mikä oli Itä-Preussin pääkaupunki?
V: Itä-Preussin pääkaupunki oli Königsberg.
K: Mitä Itä-Preussille tapahtui toisen maailmansodan jälkeen?
V: Natsi-Saksan kukistuttua toisessa maailmansodassa alue jaettiin Neuvostoliittoon (Venäjän SFSR ja Liettuan SSR) ja Puolaan (Warmian-Masurian voivodikunta).
K: Millä nimellä Königsberg nimettiin uudelleen sodan jälkeen?
V: Königsberg nimettiin uudelleen Kaliningradiksi vuonna 1946.
Kysymys: Mitä tapahtui Itä-Preussin saksalaiselle väestölle sodan jälkeen?
V: Saksalaisväestö joko evakuoitiin tai karkotettiin.
K: Mitkä ovat Itä-Preussin eri nimet muilla kielillä?
V: Itä-Preussin nimi on saksaksi Ostpreußen, puolaksi Prusy Wschodnie, liettuaksi Rytų Prūsija, latinaksi Borussia orientalis ja venäjäksi Восточная Пруссия (Vostotšnaja Prussija).
Etsiä