Epistemologia - tiedon filosofia: mitä tieto on ja miten sitä hankitaan

Epistemologia on tiedon filosofiaa. Se pyrkii vastaamaan kysymyksiin "Mitä tieto on?" ja "Miten tieto hankitaan?".

Epistemologit ovat filosofeja, jotka ovat kiinnostuneita muun muassa siitä, onko mahdollista saada tietoa, millaista tietoa on olemassa ja miten ihmiset tulevat tietämään asioita.

Yksi ensimmäisistä filosofeista, jotka ottivat selkeästi kantaa näihin kysymyksiin, oli Ksenofanes (570-470 eaa.). Seuraava sanonta oli ja on edelleen kuuluisa:

"Varmaa totuutta ei ole kenelläkään ihmisellä... sillä vaikka hän joskus onnistuisikin sanomaan, mikä on totta, hän ei koskaan tiedä sitä."

Tämä on varhaista skeptisyyttä.

Peruskysymykset ja keskeiset käsitteet

Epistemologian peruskysymykset voidaan tiivistää kolmeen: mikä on tieto, mistä tieto tulee ja millä perustein jokin voi oikeutetusti olla tietoa. Tavallinen lähtökohta on niin sanottu tripartite-määritelmä: tieto on oikeutettu tosi uskomus (justified true belief). Tämä määritelmä on historiallisesti vaikuttanut paljon, mutta se kohtasi merkittävän haasteen 1900-luvulla esitettyjen Gettier-ongelmien kautta, jotka näyttivät, että oikeutettu tosi uskomus ei aina riitä.

Tiedon lähteet

Tiedon hankintaa selitetään eri tavoin. Keskeisimpiä lähteitä ovat:

Aistihavainto (perceptio): havaintomme ympäröivästä maailmasta. Empiristit, kuten David Hume, korostivat havaintojen merkitystä.
Järki ja looginen päättely (rationaalisuus): deduktiivinen ja induktiivinen päättely. Rationaalistit, kuten Descartes ja Leibniz, korostivat järjen roolia.
Muisti: aiemmin hankitun tiedon säilyttäminen ja palauttaminen.
Todistus ja muu sosiaalinen tieto (testimony): muiden ihmisten kertoma tieto on usein tärkeä tiedonlähde.
Itsehavainnointi ja introspektio: omien mielentilojen ja kokemusten tuntemus.

Tiedon oikeutus ja modernit teoriat

Kun perinteinen määritelmä kohtasi ongelmia, epistemologit esittivät erilaisia korjauksia ja uusia teorioita. Keskeisiä suuntia ovat muun muassa:

Foundationalismi: uskomusten järjestys rakentuu varmoille, itseään perustaville perusoikeutuksille.
Coherentismi: uskomukset ovat oikeutettuja, jos ne muodostavat keskenään johdonmukaisen kokonaisuuden.
Reliabilismi: uskomus on oikeutettu, jos se on syntynyt luotettavasta tiedonmuodostusprosessista.
Virtue-epistemologia: korostaa tiedon hankkimisen älyllisiä hyveitä, kuten tarkkaavaisuutta ja rehellisyyttä.
Sosiaalinen epistemologia: tutkii, miten ryhmät, instituutiot ja yhteiskunta vaikuttavat tiedon muodostumiseen ja jakamiseen.

Skeptisyys ja vastaukset siihen

Skeptikot kyseenalaistavat, voiko varmaa tietoa koskaan saavuttaa. Radikaaliksi viety skeptisyys voi väittää, että emme voi varmasti tietää vaikka arkipäiväisiä asioita (esim. ovatko aistit pettäneet meidät). Epistemologit ovat vastanneet skeptisismiin monin tavoin: jotkut hyväksyvät rajoitetun skeptisyyden ja etsivät käytännön tiedonmuodostuksen perusteita, toiset pyrkivät osoittamaan, että tietyt uskomukset ovat perusteltuja (täsmäohjeet ja argumentit Descartesista nykyaikaan).

Tieto vs. taito

Epistemologiassa erotetaan usein propositioiden tieto (knowing that) ja taitotieto (knowing how). Esimerkiksi "tiedän, että rooma on Italian pääkaupunki" on erilaista kuin "osaan ajaa polkupyörää". Molemmat lajit ovat kiinnostavia filosofisesti, ja niiden oikeuttamisen ja oppimisen mekanismit voivat erota.

Historiallisia vaikuttajia ja modernit keskustelut

Epistemologian historia ulottuu antiikin filosofiasta (Platon, Aristoteles, harhaileva skeptikko Pyrrhon) kautta modernin ajan ajattelijoiden (Descartes, Hume, Kant) nykyfilosofian keskeisiin nimiin (Gettier, Quine, Goldman, BonJour). Nykykeskusteluissa huomio kiinnittyy mm. tiedon luonteeseen tietoyhteiskunnassa, tiedon politiikkaan, väärän tiedon levitykseen ja tekoälyn tuottaman tiedon arviointiin.

Miksi epistemologia on tärkeää?

Epistemologia vaikuttaa melkein kaikkeen: tieteeseen (millä perusteella hyväksymme teoriat), oikeuteen (todisteiden arviointi), koulutukseen (opetuksen ja oppimisen periaatteet) ja arkipäivän päätöksentekoon. Selvittämällä, mitä pidämme tiedon kriteereinä ja miten oikeutus rakentuu, voimme paremmin arvioida käsityksiämme, päätöksiämme ja yhteiskunnallista keskustelua.

Lisätietoja ja syventävää kirjallisuutta voi etsiä epistemologian yleisteoksista ja alan tieteellisistä artikkeleista. Perusteoksissa käsitellään myös niitä erityisiä ongelmia, kuten Gettier-tyyppisiä tapauksia, jotka ovat herättäneet laajoja keskusteluja tiedon määrittelystä.

Joitakin kantoja

Tietäminen miten vs. tietäminen että: Tämä oli Gilbert Rylen ajatus. Esimerkiksi moraaliset kysymykset voivat liittyä siihen, että tiedetään, miten käyttäytyä. Tieteessä voi olla kyse siitä, että tiedetään, että jokin asia on niin.
Rationaalinen vs. empiirinen tieto: Rationaalinen tieto (jos se on olemassa) on ihmisen sisäisen ajattelun pohjalta rakentuvaa tietoa. Empiirinen tieto rakentuu aistien kautta saadusta tiedosta.
Virhe: Virheiden mahdollisuus on olennainen osa tietoa (Ludwig Wittgenstein).

Tällaisia keskusteluja on muitakin.

Aiheeseen liittyvät sivut

Episteeminen yhteisö

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on epistemologia?

V: Epistemologia on tiedon filosofiaa, joka pyrkii vastaamaan kysymyksiin "Mitä tieto on?" ja "Miten tieto hankitaan?".

K: Keitä ovat epistemologit?

V: Epistemologit ovat filosofeja, jotka ovat kiinnostuneita sellaisista kysymyksistä kuin se, onko mahdollista saada tietoa, millaista tietoa on olemassa ja miten ihmiset tulevat tietämään asioita.

K: Kuka oli Ksenofanes ja mitä hän teki?

V: Ksenofanes oli yksi ensimmäisistä filosofeista, jotka esittivät selkeän kannanoton epistemologian tietoon liittyvistä kysymyksistä. Hän eli vuosina 570-470 eaa.

K: Mikä on Ksenofanesin kuuluisa sanonta?

V: Ksenofanesin kuuluisa sanonta on: "Varmaa totuutta ei ole kenelläkään ihmisellä... sillä vaikka hän joskus onnistuisikin sanomaan, mikä on totta, hän ei koskaan tiedä sitä". Tämä sanonta edustaa skeptismin varhaista muotoa.

K: Mitä skeptisismi on epistemologiassa?

V: Epistemologian skeptisismi on näkemys, jonka mukaan tieto on epävarmaa tai mahdotonta saavuttaa. Siihen kuuluu hyväksyttyjen uskomusten tai tietoväitteiden epäileminen tai kyseenalaistaminen.

K: Miksi epistemologit tutkivat tiedon käsitettä?

V: Epistemologit tutkivat tiedon käsitettä, koska he haluavat ymmärtää, mitä tieto on ja miten se voidaan hankkia. He pyrkivät selvittämään tiedon luonteen ja rajoitukset parantaakseen ymmärrystämme maailmasta.

K: Mitkä ovat tärkeimmät kysymykset, joista epistemologit ovat kiinnostuneita?

V: Epistemologit ovat kiinnostuneita sellaisista kysymyksistä kuin se, onko tieto mahdollista, millaista tietoa on olemassa, miten tieto hankitaan ja mitkä ovat tiedon rajat. He tutkivat myös uskomusten ja tiedon välistä suhdetta sekä tapoja, joilla tietoväitteet voidaan perustella tai hylätä.