Skepsis | mikä tahansa näkemys, johon liittyy epäilyksiä
Skeptisismi tai skeptisismi (kreik. skeptomai: harkita, tutkia) tarkoittaa mitä tahansa näkemystä, johon liittyy epäilyksiä.
- Epäilevä asenne siitä, onko jokin asia olemassa.
- Epäilys siitä, voidaanko jokin asia tietää varmasti.
- Epäilys siitä, olemmeko oikeassa väittäessämme tietyllä tavalla.
- Käytännöllinen menetelmä, jossa tuomio keskeytetään, epäillään tai kritisoidaan järjestelmällisesti.
Ihmisiä, joiden asenne, mielipide tai menetelmä on skeptisyys, kutsutaan skeptikoiksi tai skeptikoiksi.
Skeptisyyden juuret
Skeptisyys ei ole vain uskoa, että jokin asia on väärin. Se on ajatusjärjestelmä, joka toimii taikauskoa ja huhuja vastaan. Skeptisismille on ominaista asenne, jonka mukaan mitä tahansa väitettä arvioidaan sen puolesta tai sitä vastaan puhuvien todisteiden perusteella.
Filosofian skeptisismi juontaa juurensa antiikin kreikkalaiseen filosofiaan.
5. vuosisadan eaa. kreikkalaiset sofistit, kuten Protagoras Abderalainen (480-411 eaa.), olivat enimmäkseen skeptikkoja. Gorgias (485-380 eaa.) sanoi: "Mitään ei ole olemassa; jos jotain on olemassa, sitä ei voi tietää; jos jotain on olemassa ja se voidaan tietää, sitä ei voi välittää". 4. vuosisadalla eaa. elisiläinen Pyrrho (noin 360-275 eaa.), joka matkusti ja opiskeli aina Intiaan asti, omaksui käytännön skeptisismin. Carneades (noin 213-129 eaa.) oli eri mieltä siitä, että asiat olisivat täysin totta tai väärää. Hän kritisoi dogmatisteja, erityisesti stoalaisia. Hän sanoi, että täysin varma tieto on mahdotonta. Sextus Empiricus (n. 200 jKr.), kreikkalaisen skeptisismin tärkein auktoriteetti, kokosi empirismin tiedon toteamisen perustaksi.
Skeptisyys on peräisin myös aasialaisesta filosofiasta. Kiinalainen filosofi Zhuangzi (369-286 eaa.) sanoi, että se, mikä näyttää todelliselta, voi olla vain unta. Intialaisessa filosofiassa Cārvākan koulukunta ajatteli, ettei meidän pitäisi yrittää päätellä tietoa eikä luottaa siihen, mitä muut ihmiset kertovat meille. Buddhalaisuudessa Nāgārjuna sanoi, että mikään ei ole olemassa itsestään, ja että tämä ajatus on tärkeä osa valaistumista.
Argumentin tärkein osa on se, että jos emme tiedä jotakin varmasti, emme voi tietää mitään. Mielenkiintoista on se, miten suuret filosofit ovat yrittäneet ratkaista tämän ongelman. Jotkut, kuten Descartes, vetäytyvät mieleen: "Minä ajattelen, siis minä olen". Toiset, kuten brittiläiset empiristit John Locke ja David Hume, luottavat aistihavaintoihin. Tietynlainen tieto voi olla erityisen altis skeptisismille. Esimerkiksi agnostikko uskoo, että ihmiset eivät voi saada tietoa yliluonnollisista asioista.
Skeptisyyttä käytetään laajalti tutkimusmenetelmänä tieteessä ja (muutoksin) nykyaikaisessa oikeudenkäynnissä. Epäilys, tuomion lykkääminen, huolellinen tutkinta, testaus ja keskustelu ovat tässä yhteydessä ennen tosiasioiden esittämistä. Joskus prosessi kestää vuosia ennen kuin yhteisymmärrykseen päästään. Tätä järjestelmällistä lähestymistapaa kutsutaan metodologiseksi skeptisismiksi. Se on luultavasti skeptikkojen tärkein perintö.
Skeptisyys islamissa
Islamilaisessa filosofiassa filosofisen skeptisismin aloitti Al-Ghazali, joka tunnetaan länsimaissa nimellä "Algazel", osana islamilaisen teologian ortodoksista Ash'ari-koulukuntaa. On sanottu, että Al-Ghazali on saattanut vaikuttaa Rene Descartesin "Diskurssi metodista" -teoksen ajatuksiin.
Resurssit
Kirjallisuuden skeptikot
- Ambrose Bierce: Bierce Bierce: The Devil's Dictionary
- Ignacy Krasicki: Sadut ja vertaukset
- Bolesław Prus: Pharaoh
- Voltaire: Candide
- Montaigne: Montaigneigne: Essays
Organisaatiot
- Tutkimuskeskus
- Skeptisen tutkimuksen komitea
- Skeptikkojen yhdistys
- James Randin koulutussäätiö
- Rationalistinen internationaali
- Uuden Englannin Skeptinen Seura
- Australian skeptikot
Media
- Penn & Teller: Penneller: Bullshit!
- MythBusters
Muut verkkosivustot
- New Yorkin kaupungin skeptikot
- Skeptikot Kanadassa
- Skeptikot Venäjällä (Manifesti)
- Skeptikkojen ystävien verkosto
- Brittiläinen Skeptic-lehti
- Australian skeptikot
- Skeptinen skeptikkojen suhteen
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on skeptisyys?
V: Skeptisyys on asenne, jossa epäillään, onko jokin asia olemassa, voidaanko se tietää varmasti tai onko meidän perusteltua väittää tietyllä tavalla.
K: Mistä termi skeptisyys on peräisin?
V: Termi skeptisismi tulee kreikan kielen sanasta skeptomai, joka tarkoittaa "harkita" tai "tutkia".
K: Mikä on skeptisismin tarkoitus?
V: Skeptisismin tarkoituksena on käytännön menetelmä, jolla voidaan keskeyttää tuomio, järjestelmällinen epäily tai kritiikki.
K: Keitä ovat skeptikot?
V: Ihmisiä, joiden asenteena, mielipiteenä tai menetelmänä on skeptisyys, kutsutaan skeptikoiksi tai skeptikoiksi.
K: Onko skeptikkona olemisesta mitään hyötyä?
V: Kyllä, skeptikkona oleminen voi auttaa sinua tekemään parempia päätöksiä ja muodostamaan tarkempia mielipiteitä kyseenalaistamalla oletuksia ja tutkimalla todisteita ennen johtopäätösten tekemistä.
K: Onko olemassa erityyppisiä skeptikkoja? V: Kyllä, on olemassa filosofisia skeptikkoja, jotka kyseenalaistavat tiedon pätevyyden, ja empiirisiä skeptikkoja, jotka kyseenalaistavat tieteellisiin todisteisiin perustuvat väitteet.
K: Voiko olla liian skeptinen? V: Kyllä, on mahdollista olla liian skeptinen ja keskittyä niin paljon epäilemiseen, että se estää sinua muodostamasta mielekkäitä mielipiteitä ja tekemästä päätöksiä.
