Mitä ovat ergatiivis-absolutiiviset kielet? Selitys ja esimerkit
Opi, mitä ergatiivis-absolutiiviset kielet ovat: selkeä selitys, konkreettiset esimerkit (baski, georgia, maya, tiibet) ja vertailu nominatiivikieliin.
Ergatiivis-absolutiiviset kielet, joita joskus kutsutaan yksinkertaisesti ergatiivisiksi kieliksi, ovat kieliä, joissa intransitiivisen verbin subjekti ja transitiivisen verbin objekti käyttäytyvät lauseessa samalla tavalla. Molemmat näistä elementeistä ilmaistaan usein samalla sijamuodolla tai samanlaisella syntaktisella asemoinnilla, ja ne eroavat transitiiviverbin agentista (tekijästä).
Mikä on ero nominatiivi-akkusatiiviseen järjestelmään?
Useimmissa eurooppalaisissa kielissä, kuten englannin kielessä, transitiiviverbin agentti (tekijä) ja intransitiiviverbin subjekti merkitään samalla tavalla (nominatiivissa), kun taas transitiiviverbin objekti merkitään eri tavalla (akkusatiivissa). Esimerkiksi englannin lauseissa "She walked the dog" (transitiivinen) ja "She walked" (intransitiivinen) subjektina esiintyvä "she" on sama luokka (nominatiivi) molemmissa, ja objekti "the dog" on eri luokka (akkusatiivi).
Ergatiivisissa kielissä tilanne on päinvastainen: transitiiviverbin agentti saa erillisen ergatiivisen merkinnän, kun taas intransitiiviverbin subjekti ja transitiiviverbin objekti esiintyvät samassa, niin sanotussa absolutiivisessa muodossa. Toisin sanoen S (intransitiivisen lauseen argumentti) ja O (transitiivisen lauseen objekti) liittyvät toisiinsa, kun taas A (transitiivisen lauseen agentti) erotetaan ergaatiivisella merkinnällä.
Yksinkertaistettu vertailu (A, S, O)
Jos merkitsemme A = transitiiviverbin agentti, S = intransitiiviverbin argumentti ja O = transitiiviverbin objekti, ero näkyy selvästi:
- Nominatiivi-akkusatiivinen (esim. englanti): A = S ≠ O
- Ergatiivis-absolutiivinen: S = O ≠ A
Esimerkit englannin kaltaisella esitystavalla, jotta ero hahmottuu:
Akkusatiivi-englanti:
Hän (A) löysi minut (O).
Hän (S) matkusti.
(S-muoto = A-muoto)
Hypoteettinen ergatiivinen englanti:
Hän (A) löysi minut (O).
Hän (S) matkusti.
(S-muoto = O-muoto)
Esimerkkejä eri kielistä
Ergatiivisuutta esiintyy monilla kielialueilla ja kieliperheissä. Tunnettuja esimerkkejä ovat baskin kieli, georgian kieli, monia maya-kielten muotoja sekä tiibetin kieli. Useissa australialaisissa alkuperäiskielissä sekä Kaukasuksen kielissä esiintyy myös ergatiivista rakennetta.
Esimerkki baskista (yksinkertaistettuna):
- Transitiivinen: Gizonak sagarra jan du. — "Mies (A-ergatiivi) söi omenan (O-absolutiivi)." (gizonak = ergatiivinen 'mies', sagarra = absolutiivinen 'omena')
- Intransitiivinen: Gizona etorri da. — "Mies (S/absolutiivi) tuli."
Tässä näkyy, että intransitiivisen subjektin muoto (gizona) ja transitiivisen objektin muoto (sagarra) ovat molemmat absolutiivisia, kun taas transitiivinen agentti kantaa ergatiivista pääteasua (-k).
Toinen yleinen ilmiö on split-ergatiivisuus. Joissakin kielissä ergatiivisuus ei ole täysin yleinen vaan esiintyy vain tietyissä konteksteissa, esimerkiksi täydellisessä menneisyydessä tai silloin kun verbi on täydellinen/aspektiltaan täydellinen. Esimerkkinä hindin ja urdun kaltaisissa kielissä transitiivisen verbin menneessä täydellisessä aspektissa subjektia merkitään ergatiivisella partikkeleilla (esim. "Rām-ne kitāb paṛhī" — "Rām luki kirjan", jossa "ne" on ergatiivin kaltainen merkki), kun taas muut aspektit käyttäytyvät nominatiivis-akkusatiivisesti.
Merkitykset ja vaikutukset kielioppiin
Ergatiivisuus vaikuttaa paitsi sijamerkintöihin myös verbin kongruenssiin ja syntaktiseen käyttäytymiseen. Joissain kielissä verbi sopii yhteen absolutiivisen argumentin kanssa (S tai O), ei ergatiivisen agentin kanssa. Joissain tapauksissa ergatiivisuus näkyy vain morfologiana (sijapäätteet), toisissa myös syntaktisina vaikutuksina (esimerkiksi suhteellisten lauseiden muodostaminen tai passiivin tapaisten rakenteiden puute tai erilaisuus).
Lopuksi
Ergatiivisuus on yksi tapa järjestää lauseen argumentit suhteessa verbiin. Se tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman siihen, miten kieli voi korostaa tekijää tai vaikutuksen kohdetta. Vaikka eurooppalaiset kielet useimmiten ovat nominatiivis-akkusatiivisia, maailman kielten joukossa ergatiivisia ja split-ergatiivisia järjestelmiä on runsaasti, ja ne tarjoavat kiinnostavia näkökulmia kieliopin ja semantiikan suhteisiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat ergatiivi-absolutiiviset kielet?
V: Ergatiivis-absolutiiviset kielet ovat kieliä, joissa intransitiiviverbin subjekti ja transitiiviverbin objekti käyttäytyvät lauseessa samalla tavalla, kun taas molemmat käyttäytyvät eri tavalla kuin transitiiviverbin subjekti.
K: Miten nominatiiviset kielet eroavat ergatiivisista kielistä?
V: Nominatiivikielissä, kuten englannissa, transitiiviverbin agentilla ja intransitiiviverbin subjektilla on lauseessa sama muoto, kun taas transitiiviverbin objektilla on erilainen muoto. Ergatiivisissa kielissä transitiiviverbin agentti on lauseessa eri muodossa, ja intransitiiviverbin subjekti ja transitiiviverbin objekti ovat samassa muodossa.
Kysymys: Mikä on agentti lauseessa?
V: Agentti on lauseen toiminnan "tekijä".
K: Mikä on objekti lauseessa?
V: Objekti on substantiivi, joka vastaanottaa verbin toiminnan lauseessa.
K: Voitko antaa esimerkkejä ergatiivi-absolutiivisista kielistä?
V: Kyllä, joitakin esimerkkejä ergatiivi-absolutiivisista kielistä ovat baskin kieli, georgian kieli, mayan kieli, tiibetin kieli, tagalogin kieli ja kurdin kieli.
K: Miten voitte asettaa vastakkain normaalin nominatiivi-akkusatiivi-englannin ja hypoteettisen ergatiivi-englannin?
V: Asettamalla A transitiiviverbin agentiksi, S intransitiiviverbin argumentiksi ja O transitiiviverbin objektiksi. Normaalissa nominatiivi-akkusatiivi-englannissa S- ja A-muodot ovat samat, kun taas hypoteettisessa ergatiivi-englannissa S-muoto on sama kuin O-muoto.
Kysymys: Mitä eroa on S-muodon ja O-muodon välillä hypoteettisessa ergatiivisessa englannissa?
V: Hypoteettisessa ergatiivisessa englannissa S-muoto on sama kuin O-muoto.
Etsiä